LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen varoittaa susien rohkeasta liikkumisesta taajamissa ja korostaa, että kannanhoidollinen metsästys auttaa turvaamaan sekä ihmisten että kotieläinten arjen. Reijonen painottaa, että susien on palattava luontaiseen elinympäristöönsä kauemmas asutuksesta.
Luonnonvarakeskuksen mukaan susien määrä on kasvanut merkittävästi enemmän kuin mitä aiemmat ennusteet määrän kehittymisestä antoivat odottaa. Kasvava kanta johtaa luonnollisesti myös lisääntyneisiin havaintoihin. Etäisyyden päästä ja luonnollisessa ympäristössään sutta kelpaa ihastella, mutta ihmisasutuksen välittömään läheisyyteen hakeutuvat sudet tulevat liian iholle. Silloin ongelmana ei ole susien olemassaolo, vaan niiden muuttunut käyttäytyminen. Sudelle luontaista olisi karttaa ihmisiä.
– Vierailuista kotipihoissa ja liikkumisesta taajamissa sekä niiden tuntumassa on tullut arkipäivää. Lapsille joudutaan matkojen turvaamiseksi järjestämään koulukyytejä. Susista osansa saavat myös tilalliset, joiden elinkeino kärsii eläinvahingoista. Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämältä riistavahinkosivulta näkee esimerkiksi lammasvahinkojen nousseen toistasataa yksilöä viime vuoteen verrattuna. Petoaidatkaan eivät sutta pidättele, kun helppo saalis houkuttelee, kertoo kansanedustaja Minna Reijonen.
Aihe keskustelun ympärillä on aina ollut jännitteistä, mutta viime aikojen keskusteluilmapiiri on ollut erityisen tulehtunutta. Ylilyöntejä satelee susikiistan molemmista leireistä. Yksi liioittelee nuppiluvun määrää ja toinen kiistää susien aiheuttamien ongelmien olemassaolon. Reijosen mielestä tässäkin kiistassa on kuitenkin olemassa kultainen keskitie, jos sellaisen vain haluaa etsiä ja löytää.
– Eduskunnan tuoreen päätöksen mukaisesti vuodenvaihteessa alkava kannanhoidollinen ja kiintiöperusteinen metsästys tähtää susien ja ihmisten sekä koti- ja tuotantoeläinten välisten yhteentörmäysten hillitsemiseen. Kantaa ei olla romahduttamassa, vaan metsästys tehdään lajin elinvoimaa silmällä pitäen.
– Uskon siihen, että kaiken kiistelyn takana meitä kaikkia yhdistää kunnioitus luontoa kohtaan ja harmonia ihmisten sekä suurpetojen kuin myös muidenkin villieläinten kanssa halutaan säilyttää. Meillä kyllä riittää asumatonta metsää – myös susille. Susien on nyt vastattava korpien kutsuun, Reijonen toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.
Sudet liikkuvat yhä useammin laumoissa. Ne liikkuvat lähellä asutusta sekä tuotanto- ja kotieläimiä. Susikanta on vahvistunut ja sekin herättää pelkoa ihmisissä. Eduskuntaan tuotu hallituksen esitys poistaisi suden ympärivuotisen rauhoituksen. Lähetekeskustelu asiasta jatkui tiistaina eduskunnan lisäksi A-studiossa.
Hallitus on saattamassa EU:n hyväksymän suden liitesiirron kansalliseen lainsäädäntöön vielä kuluvana syksynä. Suden tiukka suojelustatus muutetaan siten myös Suomessa, minkä myötä yli kymmenen vuotta jäissä ollut kannanhoidollinen sudenmetsästys voidaan jälleen aloittaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää susipolitiikan suunnanmuutosta Euroopan unionissa ja Suomessa erittäin hyvänä asiana. Aittakummun mielestä Suomessa on tehtävä ripeästi kaikki mahdollinen susikannan tehokkaamman sääntelyn mahdollistamiseksi.
Perussuomalaisten voimakkaasti ajama suurpetopolitiikka tähtää kestävään sudenmetsästykseen. Jatkossa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on toteutettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
