LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen arvostelee jyrkästi edellistä hallitusta turpeen alasajosta ja varoittaa, että pörssisähkön hintapiikit ja pakkasten aikainen energiavaje osoittavat Suomen ajautuneen haavoittuvaan tilanteeseen. Reijosen mukaan Suomi olisi voinut turvata sähköntuotantoaan kotimaisella energialla, mutta Marinin hallitus keskusta tukenaan teki siitä kannattamatonta veronkorotuksilla ja romutustuilla.
Pörssisähkön hinta on huidellut kymmenissä senteissä, ja kovilla pakkasilla energiantarve on ollut suurimmillaan. Suomen omavarainen sähkötuotanto ei ole vastannut kovan kysynnän tarpeisiin, ja järjestelmä on haavoittuvainen. Minna Reijonen pitää näin elintärkeän resurssin turvaamista huoltovarmuuskysymyksenä.
– Meillä olisi kotimaista energiaa käytettäväksi, mutta viime kaudella se kirjaimellisesti romutettiin, Reijonen kirjoittaa Facebookissa.
Sanna Marinin demarihallitus keskusta hyvänä apupoikanaan korotti turpeen verotusta niin, että sen käyttämisestä tuli kannattamatonta. Homma viimeisteltiin koneiden romutustukiaisilla, jotta alasta ei vahingossakaan jäisi mitään jäljelle.
– Sopii siis kysyä, miksi turvetuotanto on näillä päätöksillä ajettu alas? Vastaus on, että ilmastosyistä – huoltovarmuudesta välittämättä. Kriittisen infrastruktuurin kuten sähkötuotannon turvaaminen on sivuseikka, kun ruvetaan ilmastohumppaamaan, Reijonen toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Juuri nyt nähdään, kuinka tärkeä rooli turpeella voisi olla Suomen energiajärjestelmässä. - Talvipakkasilla tuulivoima ei tuota luotettavasti, ja silti olemme ajaneet alas yhden harvoista kotimaisista, varmoista energialähteistämme, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto nostaa Facebook-kirjoituksessaan esiin turpeen keskeisen roolin suomalaisessa huoltovarmuudessa, kotieläintuotannossa ja kasvihuonetuotannossa. Puiston mukaan turve on välttämätön materiaali erityisesti kuivikekäytössä, jossa sen fysikaaliset ja hygieeniset ominaisuudet tukevat eläinten terveyttä ja hyvinvointia.
Eduskunta on myöntänyt 100 000 euroa hankkeelle, jolla vahvistetaan turpeen kotimaista tuotantokykyä ja rakennetaan Suomeen korkean jalostusasteen turvetuotteiden uutta kehityspolkua.
Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelua vaihtoehtobudjeteista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmetteli oppositiopuolueiden ideologisia esityksiä turpeentuotannon vaikeuttamiseksi.
Tuoreessa kansalaisaloitteessa esitetään, että turve tulee poistaa päästökaupan piiristä ja luokitella se uusiutuvaksi energiaksi vuotuisen kasvun osalta, jotta sen käyttö edullisena energiamuotona sekä välttämättömänä raaka-aineena voidaan turvata - Itse olen edistänyt ja edistän tätä asiaa eduskunnassa kaikin mahdollisin keinoin, kansanedustaja Juha Mäenpää kommentoi aloitetta.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Lue lisää
Lue lisää
