Remontti-Reiska lähtee kuntavaaleihin perussuomalaisten ehdokkaana: ”Nukun yöni paremmin, jos olen edes yrittänyt vaikuttaa asioihin”

Takavuosien huippusuosittuna ”Remontti-Reiskana” tunnetuksi tullut Jorma Piisinen lähtee Järvenpään kuntavaaliehdokkaaksi perussuomalaisten listoilta. Pitkään julkisuudesta poissa pysytellyt Piisinen katsoo asioiden ajautuneen Suomessa siihen pisteeseen, että alkaa olla tilausta sellaiselle poliitikolle, joka sanoo suoraan, miten asiat ovat.

Itseoppinut rakennus- ja remonttimies Jorma Piisinen tuli tunnetuksi vuosina 1991-2010 MTV3:lla esitetystä käytännön remontointiohjeita tarjoavasta Joka kodin asuntomarkkinat -makasiiniohjelmasta. Piisisen esittämä Remontti-Reiska oli niin suosittu hahmo, että sai Joka kodin asuntomarkkinoiden päätyttyä jatkaa MTV3 MAX -kanavalla vuonna 2010 alkaneessa Remontti-Reiska-ohjelmassa ja sen jälkeen vielä Harjakaisen ja Piisisen talkoissa vuonna 2012.

– Olimme tavallaan uranuurtajia, sillä asumiseen, kodin kunnossapitoon, rakentamiseen ja remontointiin liittyvät ohjelmat olivat siihen aikaan uutta. Nythän näitä sisustusohjelmia on kyllä, mutta sellaista raakaa rakentamista ja remonttia kuin meillä ei enää niin näytetä, Piisinen kertoo.

Remonttia kaipaa nyt koko Suomi

Piisinen on aina mielellään antanut ihmisille rakentamis- ja remonttivinkkejä, mutta väkisin parrasvaloissa paistattelu pelkän julkisuuden takia ei häntä niin kiinnostanut. Siksi hän vetäytyi pois julkisuudesta remonttiohjelmien loputtua.

Vuosien varrella häntä lähestyttiin monta kertaa useissa eri vaaleissa useiden puolueiden taholta, mutta Piisinen kieltäytyi aina, koska piti itseään liian suorasanaisena politiikkaan. Nyt asiat ovat kuitenkin ajautuneet Suomessa sille mallille, että Remontti-Reiskan on tullut aika lähteä politiikkaan.

– Tämä joo joo -politiikka ja musta tuntuu -politiikka on ajanut tämän valtion konkurssin partaalle. Yrittäjätaustaisena minulle on muotoutunut sellainen ajattelumalli, että olisi parempi, jos rahaa tulisi enemmän kuin sitä menee. Se on tästä päivänpolitiikasta unohtunut, yhtä lailla valtakunnallisesti kuin kuntapolitiikassakin.

– Olen miettinyt, että minulla saattaisi olla politiikkaan jotain annettavaa, ja ainakin nukun yöni paremmin, jos olen edes yrittänyt vaikuttaa asioihin, Piisinen pohtii.

Nyt pitää ajatella suomalaisten etua

Puolueekseen Jorma Piisinen valitsi perussuomalaiset, jonka kokee itsensä näköiseksi puolueeksi. Perussuomalaiset eivät yritä miellyttää ketään, vaan sanovat suoraan, miten asiat ovat. Sellainen toimintatapa on Piisiselle luontaista, koska hän ei osaa kaunistella asioita muita miellyttääkseen.

– Kaikkein suurin menoerä, ulkomaille virtaava valuutta ja koko maailman sosiaalitoimistona pyöriminen, pitäisi saada poikki ja ajatella ensisijaisesti meidän suomalaisten etua. Ja vaikka joka ainoa lamppu sammutettaisiin täältä Suomesta, ei sillä olisi mitään merkitystä maailman ilmaston kannalta.

– Kuntasaralla olen ollut aika voimakkaastikin äänessä siitä, että kotipaikkakunnan elinkeinoasiamiehen tulisi pitää oman paikkakunnan yrittäjien puolia. Paikkakunnan työpaikkaomavaraisuus on asia, mitä pyrin ajamaan yritysten ja työpaikkojen lisäämisellä, kertoo Piisinen ajatusmaailmastaan.

– Julkiset kilpailutukset on ehdoitettava niin, että kotipaikkakunnan yritykset tulevat hankintalain puitteissa huomioiduiksi parhaalla mahdollisella tavalla. Jos muu ei auta, niin vaikkapa muodostamalla työyhteenliittymiä, joissa hyödynnettäisiin usean yrityksen erikoisosaamista.

Rakennusvalvontaan panostettava

Rakennusalan ihmisenä Piisinen on Järvenpäässä seurannut huolestuneena sitä, että kouluja on rakennusvirheiden takia jouduttu purkamaan jopa puolessa välissä suunniteltua elinkaartaan ja nyt rakennetaan uusia. Uusia kouluja rakennettaessa pitäisi Piisisen mielestä rakennuttajan etua valvoa mahdollisimman hyvin.

– Jotkut ovat sitä mieltä, että minä en ymmärrä mitään, koska onhan täällä rakennusvalvontaviranomaiset. Mutta ei rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviin kuulu päivittäinen laadunvalvontatyö, vaan se on työnjohdon tehtävä. Ja kun tänä päivänä työnjohtajilla tahtoo olla tulospalkkaus, niin senhän arvaa, mihin se johtaa. Sen vuoksi paikalla pitäisi olla kaupungin etuja täysipäiväisesti valvova rakennusvalvoja – tuleehan kouluja useita ja työt painottuvat osittain päällekkäin, Piisinen painottaa.

Rakennusvirheiden riski kasvaa

Järvenpäässä on parhaillaan yksi koulu rakenteilla, keväällä pitäisi alkaa toinen ja mahdollisesti vielä päiväkotikin. Uudet koulut on suunniteltu niin energiataloudellisiksi kuin ne vain on mahdollista tehdä, mutta jos niiden rakentamista ei valvota, kasvaa myös rakennusvirheiden riski. Kaikki panostus energiatehokkuuteen menee hukkaan, jos koulut mätänevät ennen aikojaan.

– Olisi hirveä tilanne, jos nämäkin koulut jouduttaisiin parinkymmenen vuoden päästä purkamaan. Moni ei ymmärrä, että se lisää myös riskejä, kun paksunnetaan rakenteita ja eristekerroksia. Lämmin, kostea ilmavuoto paksuun rakenteeseen on suuri riskitekijä nykyisellä rakentamisen laadulla.

– Pahin tilanne olisi se, jos oppilaat, opettajat ja henkilökunta altistuvat ja herkistyvät homeelle niin, että menetämme kokonaisen sukupolven suoraan koulun penkiltä sairauseläkkeelle, Piisinen varoittaa.

Rakentaminen verenperintönä

Rakentamisesta tuli vuonna 1960 syntyneelle Piisiselle ammatti jo verenperintönä isän puolelta. Piisisen isä ja sedät olivat rakennusalan ammattilaisia ja yrittäjiä, ja rakentaminen on ollut Piisisen leipätyötä pikkupojasta lähtien. Hän meni rakennustyömaille jo kahdeksanvuotiaana kesätöihin, ja 16-vuotiaasta saakka hän on sillä tavoin hankkinut leipänsä kokopäiväisesti.

– Olen aina sanonut, että olen ikään kuin syntynyt vasara kourassa. Faija kertoi aikanaan, että olisinko ollut kahtakaan vuotta vanha, kun pienellä puuvartisella vasaralla naputtelin radiosta nappulat rikki, Piisinen naurahtaa.

Elämäntapaliikkuja

Jorma Piisisen perheeseen kuuluu vaimo ja kolme aikuista poikaa. Vanhin poika on syntynyt vuonna 1991 eli täyttää kolmekymmentä, seuraava syntyi vuonna 1994 ja täyttää 27 ja nuorin, vuonna 1999 syntynyt poika täytti hiljattain 21.

– Rouva on syntynyt vuonna 1966, mutta hän on vasta 25-vuotias, Piisinen heittää.

Piisinen on ollut elämäntapaliikkuja pienestä pitäen ja on elämänsä aikana harrastanut jos jonkinlaista urheilua ja liikuntaa. Tällä hetkellä hän pyrkii pitämään kunnostaan huolta talvella kuntosalilla ja kesäisin juoksemalla portaissa ja pyöräilemällä.

– Kuntosali on nyt koronan takia jäänyt, minkä ikävä kyllä huomaa, kun vilkaisee peiliin. Alkaa painovoima voittaa vetovoiman, jos näin voi sanoa, veistelee Piisinen.

Koulukiusaaminen saatava loppumaan

Piisinen on huolissaan myös lisääntyneestä ja raaistuneesta koulukiusaamisesta, joka pitäisi saada loppumaan. Vapaan kasvatuksen tilalle Piisinen tarjoaa lääkkeeksi riittävän kovia rangaistuksia. Jos lapsilla ei ole minkäänlaista uhkaa, ei myöskään opettajilla ole mitään keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen.

Teoilla on oltava seuraamuksensa, jotta yhteiskunta saataisiin kuriin. Lapset ja nuoret kokevat turvallisuuden tunteena ja välittämisenä selkeiden rajojen asettamisen ja myös sen, että rajoja valvotaan. Jos rajat ylitetään, seuraa siitä rangaistus.

– Kun minä tein koulussa pahojani, niin opettaja kantoi minut toisella luokalla kansakoulua korvista nurkkaan seisomaan ja kirjoitti kotimuistutuksen, joka piti vanhemmilla allekirjoituttaa. Sen seurauksena faija soitti opettajalle, lupasi antaa minulle selkäsaunan ja antoi kanssa. Törttöily koulussa loppui siihen. Minä en saanut traumoja tästä, ja oman näkemykseni mukaan minusta on kasvanut ihan yhteiskuntakelpoinen kansalainen, kertoo Piisinen.