Republikaaneilta yllättävä esitys hiiliveroksi – Trumpin aika saattaa jäädä historiaan ilmastopolitiikan järkevöitymisen kautena

Suomalaisessa mediassa on moitittu ankarasti Donald Trumpin ilmastopoliittisia linjanvetoja. Tuoreen presidentin pelätään lisäävän hiilivoiman käyttöä ympäristöarvojen kustannuksella. Mutta tehokkain keino hiilipäästöjen vähentämiseksi eivät välttämättä olekaan kunnianhimoiset ilmasto-ohjelmat vaan markkinamekanismit. Republikaanien tuoreen ehdotuksen mukaan ympäristöpoliittista sääntelyä ja julkisia tukia voitaisiin vähentää nykyisestä ja silti saavuttaa päästövähennyksiä. Tiedetoimittaja Marko Hamilo kirjoittaa Yhdysvaltain tilanteesta.

Valtamedian luoma kuva Yhdysvaltain ilmastopolitiikasta on jotakuinkin seuraava:

Barack Obaman kauden loppumetreillä Yhdysvallat teki historiaa ratifioimalla Pariisin ilmastosopimuksen, jonka tavoitteena on pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tammikuussa 2017 valta vaihtui, ja nyt presidentti Donald Trump on peruuttamassa Obaman saavutukset.

Maaliskuun lopussa Helsingin Sanomat uutisoi, että “Trump ryhtyi romuttamaan ilmastopolitiikkaa”. Lehden mukaan presidentin allekirjoittaman asetuksen ennustetaan elvyttävän kannattamatonta hiilivoimaa. Obaman Clean Power Plan pyrki rajoittamaan fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä.

Todellisuus on kuitenkin paljon vivahteikkaampi.

Columbia Universityn ekonomisti Jeffrey Sachs ei pidä Trumpin asetusta järkevänä, muttei kuitenkaan usko sen juuri vaikuttavan suuntaan eikä toiseen. Scientific American -lehden haastattelussa Sachs ei usko, että asetus olisi laillisesti toteutettavissa. Lisäksi Trumpin ilmastopolitiikka on Sachsin mielestä siinä määrin markkinavoimien, tieteen ja Yhdysvaltain kilpailuedun vastainen, että senaatin republikaanit tuskin voivat sitä hyväksyä.

Sachs viittaa Yhdysvaltain kilpailuun Kiinan kanssa vähäpäästöisen teknologian kehityksessä. Yritysjohtajat tulevat korostamaan sitä, että Trumpin politiikka on hyvin kallista, taaksepäin katsovaa ja teollisuudenvastaista, Sachs väittää.

Kiinan hallinto on ilmoittanut, että vuonna 2025 Kiina on vähähiilisen teknologian johtava maa maailmassa. Sachsin mukaan Trump sanoo kiinalaisille, että “siitä vain, Yhdysvallat aikoo olla 1900-luvun teknologian mestari”.

Entä jos Trump irrottaa Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta? Silläkään ei välttämättä ole juurikaan vaikutusta ilmastoon, väittävät tutkijat Ted Nordhaus, Alex Trembath ja Jessica Lovering Foreign Affairs -lehdessä.

Tutkijoiden mukaan ei ole juuri näyttöä siitä, että kansainväliset sopimukset tai kansalliset tavoitteet hiilipäästöjen vähentämiseksi olisivat viimeisten 30 vuoden aikana tuottaneet tulosta.

Tutkijoiden mukaan ei ole juuri näyttöä siitä, että kansainväliset sopimukset tai kansalliset tavoitteet hiilipäästöjen vähentämiseksi olisivat viimeisten 30 vuoden aikana tuottaneet tulosta. Sen sijaan esimerkiksi viimevuotinen Breakthrough Instituten tutkimus osoitti, että energiajärjestelmien hiiliriippuvuus väheni nopeimmin ennen ilmastopoliittisia ohjelmia niin Kaliforniassa, Saksassa kuin muuallakin maailmassa.

Hiilipäästöt ovat vaihdelleet viime vuosikymmeninä ennen kaikkea suhdanteiden ja teknologian kehityksen mukana. Foreign Affairs -lehteen kirjoittaneet tutkijat viittaavat Neuvostoliiton romahdukseen, Kiinan avautumiseen globaalitaloudelle sekä Yhdysvaltain liuskekaasukumoukseen 2000-luvulla ja Ranskan ja Ruotsin ydinvoimaohjelmiin 1970- ja 1980-luvuilla. Ne ovat vaikuttaneet, kun taas päästösopimukset, -katot, -sääntely ja verot eivät.

Tutkijoiden mukaan Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennyssitoumuksia ei voi erottaa trendeistä ja kansallisista politiikoista, jotka olisivat toteutumassa muutenkin ja muista syistä, kuten energiaomavaraisuuden takaamiseksi tai teollisuuden ulkoistamiseksi.

Siirtymä hiilestä kaasuun jatkuu ilman Obaman puhtaan energian ohjelmaakin, koska muutoksen moottori on ollut halpa kaasu, ei taistelu kivihiiltä vastaan.

Sama pätee heidän mukaansa Yhdysvalloissa. Siirtymä hiilestä kaasuun jatkuu ilman Obaman puhtaan energian ohjelmaakin, koska muutoksen moottori on ollut halpa kaasu, ei taistelu kivihiiltä vastaan. Trumpin hallinto taas on ilmaissut selkeästi jatkavansa liuskekaasun edistämistä. Trump saattaa olla myös Obamaa innokkaampi edistämään ydinvoimaa, jota tutkijat pitävät järkevimpänä keinona vähentää Yhdysvaltain energiasektorin päästöjä.

Trumpilla olisi nyt myös mahdollisuus todelliseen yllätykseen. Joukko republikaanimielisiä tutkijoita julkaisi helmikuussa ehdotuksen konservatiiviseksi versioksi hiiliverosta tai pikemminkin -maksusta. Kansainvälisen ilmastopoliittisen ajatuspajan Climate Leadership Councilin ehdotuksen kirjoittajiin kuului muun muassa presidentti Reaganin ulkoministeri George Schultz, presidentti vanhemman Bushin ulkoministeri James Baker sekä nuoremman Bushin valtiovarainministeri Henry Poulson Jr.

Ehdotus koostuu neljästä pilarista: asteittain nousevasta hiilidioksidimaksusta, maksun tuoton palauttamista takaisin amerikkalaisille kotitalouksille, hiilitullista sekä muun ympäristösääntelyn keventämisestä.

Ehdotuksessa on piirteitä eurooppalaisesta päästökaupasta, mutta siihen on lisätty ominaisuuksia, jotka tekevät sen hyväksymisen konservatiiveille houkuttelevammaksi. Euroopan unionin päästökaupassa on nähty ongelmaksi niin sanottu hiilivuoto eli energiaa paljon käyttävän teollisuuden pako maihin, joissa ei ole päästökauppaa. Konservatiivisessa mallissa hiilitullia sovellettaisiin tuontiin maista, joissa ei ole vastaavaa hiilidioksidimaksua, jota nyt ehdotetaan Yhdysvaltoihin.

Saksan energiakäännettä on arvosteltu siitä, että se ei oikeastaan vähennä Saksan päästöjä lainkaan.

Euroopassa ongelmaksi on muodostunut myös päällekkäinen säätely. Esimerkiksi Saksan energiakäännettä on arvosteltu siitä, että se ei oikeastaan vähennä Saksan päästöjä lainkaan. Saksan päästökauppasektorin päästövähennykset määrittää itse päästökauppa, ja kalliit tukiaiset aurinko- ja tuulisähkölle vain ohjaavat päästövähennyksiä kustannustehottomiin keinoihin.

Suomessakin on tuettu tuulivoimaa miljardeilla euroilla, vaikka kustanustehokkaampiakin keinoja päästövähennyksiin olisi olemassa. Seuraava tukisyöppö voi olla puupohjaiset polttoaineet. Pöyry Management Consultingin tutkimus osoitti, että puuvarojen käyttö liikennepolttonesteiden tuotantoon edellyttäisi massiivisia tukia parinkymmenen vuoden ajan.

Republikaanien ehdotuksessa pyritään päinvastoin pienempään julkisen vallan rooliin ja ratkaisua haetaan markkinataloudesta. Veron tuotto ei jäisi poliitikkojen käsiin, vaan se jaettaisiin takaisin kansalaisille, ja ympäristöpoliittista sääntelyä ja julkisia tukia voitaisiin jopa vähentää nykyisestä.

Esitys on saanut jo tukea jopa Yhdysvaltain ehkä tunnetuimmalta ilmastotutkijalta, Nasan James Hansenilta, jota Scientific American kutsuu “ilmastonmuutostietoisuuden isäksi”. Hansen nauttii varsinkin edistykselliseksi itseään mieltävien amerikkalaisten luottamusta.

“Puhtaan energian ohjelman ongelma on että se ei oikeasti ole kovin tehokas”, Hansen sanoi SA:n haastattelussa Trumpin lakkauttamasta Obaman hankkeesta. Hansenin mielestä oli tragedia, että Obaman hallinto jatkoi sääntelyyn perustuvalla lähestymistavalla.

Hansen ei usko alkuunkaan muihin kuin markkinamekanismeihin hiilipäästöjen vähentämiseksi.

“Ellei hiilelle saada hintaa, ei ongelmaa pysty ratkaisemaan. Niin kauan kuin fossiiliset polttoaineet näyttävät halvalta energialta, joku polttaa ne kuitenkin.”

Jää nähtäväksi, minkä linjan presidentti Trump ilmastokysymykseen ottaa. Republikaanien tekemällä uudella ehdotuksella olisi joka tapauksessa historiallinen mahdollisuus saada molempien puolueiden tuki kongressissa ja senaatissa.