

LEHTIKUVA
Riikka Purra suuressa EU-vaalitentissä: Siirtolaispaine ja aggressiivinen hybridihyökkäys ovat ”kaksi täysin eri asiaa”
EU-vaalitentit pyörähtivät toden teolla käyntiin eduskuntapuolueiden puheenjohtajien sekä tuuraajien puheenvuoroilla Helsingin Narinkkatorilla. Ukrainan tukemisesta kaikki olivat yhtä mieltä, mutta unionin yhteisvelasta sekä turvapaikkapolitiikasta hallituksen ja opposition edustajat olivat välillä kuin eri planeetoilta.
Monipolvisessa alustuksessaan vaalitentin juontanut Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä tiedusteli Riikka Purralta, ovatko puheet EU-erosta ja toisaalta Ukrainan voimakkaasta tukemisesta keskenään samassa linjassa.
– Tässä ei ole mitään ristiriitaista. Euroopan unioni on onnistunut hyvin kokoamaan rivinsä nimenomaan Venäjän aggressiota vastaan. Pakotepolitiikka, Ukrainan auttaminen, kaikki tämä on ehdottoman tärkeää, Purra totesi.
EU pysyköön lestissään
– Sen sijaan moni muu suuntaus, joita Euroopan unionissa tälläkin hetkellä halutaan edistää erityisesti yhteisvastuuseen liittyen, erilaisiin mahdollisiin velkapaketteihin, uusiin rahastoihin ties minkä tavoitteen saavuttamiseksi on se, mitä me kyllä vastustamme.
– EU, joka on tarkkarajainen ja pysyy siinä, mihin se on tehty, kauppaunionina nimenomaan sisämarkkinatoimijana, se on se, mitä me kannatamme, Purra sanoi.
Suomi hävinnyt rahanjaossa
Kokoomuksen Petteri Orpo muistutti vihreään siirtymään liittyvässä puheenvuorossaan, että kokoomus ei kannata yhteisvelkaa, ”vaan niiden olemassa olevien rahoitusinstrumenttien käyttämistä, joita meillä on”.
Orpo teki myös ehdotuksen:
– Invest EU on yhteisessä EU-budjetissamme oleva rahoitusväline. Kasvatettaisiin merkittävästi sen kokoa, sen kautta parhaat ideat pystyttäisiin rahoittamaan. Saisimme investointeja puhtaaseen energiantuotantoon ja saisimme investointeja teollisuuteen, joka käyttää puhdasta energiaa.
Keskustan Petri Honkonen puolestaan muistutti, että Suomi tuppaa olemaan veronmaksajien rahoja unionin piirissä jaettaessa ”aina se häviäjä”. Liike Nytin Harry Harkimon mielestä EU:sta pitäisi olla Suomelle ”paljon nykyistä enemmän taloudellista hyötyä”.
Eurooppaan riittää tulijoita
Tentissä nousivat esille myös Suomen itärajan tapahtumat ja rajaturvallisuus. Paljon oli puhetta siitä, miten voitaisiin löytää tasapaino kansallisen edun sekä ihmisoikeuksia koskevien tiukkojen velvoitteiden noudattamisen välillä.
Riikka Purra huomautti, että nyt puhutaan ”kahdesta täysin eri asiasta”, jotka vaativat erilaisia toimenpiteitä. Ensinnäkin elintasoerot ajavat kehittyvistä maista ihmisiä Eurooppaan etsimään parempaa elintasoa ja sosiaaliturvaa.
– Sitten on hybridihyökkäys, jossa tietty aggressiivinen valtio käyttää toki samanlaisia siirtolaisia mutta erilaiseen tarkoitukseen eli toista valtiota vastaan. Sellainen projekti on tällä hetkellä käynnissä itärajallamme.
Turvapaikanhakijat kolmansiin maihin
Purran mukaan hallitusohjelmassa on ”erinomaisia kirjauksia” ensimmäiseen kohtaan eli Eurooppaan kohdistuvan siirtolaispaineen vähentämiseen liittyen.
– Euroopan unionissa Suomi ajaa kansainväliseen suojeluun sellaisia prosesseja, jotka ottaisivat kolmannessa, turvallisessa maassa tapahtuvan suojelun huomioon.
– Tätä tämä meidän sisäministerimme tälläkin hetkellä tuolla Brysselissä edistää.
Puolueiden puheenjohtajista paikalla EU-vaalitentissä olivat Riikka Purra, Petteri Orpo, Antti Lindtman (sd.), Li Andersson (vas.), Sari Essayah (kd.), Sofia Virta (vihr.) ja Harry Harkimo. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikkoa tuurasi varapuheenjohtaja Petri Honkonen ja RKP:n Anna-Maja Henrikssonia puoluevaltuuston puheenjohtaja Eva Biaudet.
Vaalitentin järjestivät Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto, Eurooppalainen Suomi ja valtioneuvoston kanslia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kauppaunioni Invest EU siirtolaispaine Ukrainan tukeminen EU-vaalit 2024 Sofia Virta Venäjän aggressio hybridihyökkäys yhteisvelka vihreä siirtymä Harry Harkimo Petri Honkonen itäraja Kansainvälinen suojelu siirtolaiset Euroopan unioni Markku Jokisipilä Eva Biaudet Turvapaikkapolitiikka Riikka Purra Sari Essayah Antti Lindtman Sisämarkkinat Petteri Orpo Turvapaikanhakijat Li Andersson pakolaiset EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset vaatii: EU-turvapaikkapolitiikassa siirryttävä Ruanda-malliin – työperäinen maahanmuutto pidettävä kansallisissa käsissä

Purra: Edessä sukupolven tärkeimmät EU-vaalit – ”Todellinen mahdollisuus murtaa EU-parlamentin vasemmistoliberaali ylivalta”

Sisäministeri Rantanen: Aito turvapaikantarve, siirtolaisuus ja välineellistetty maahantulo ovat eri asioita – eikä niitä tule sotkea keskenään

Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”

Purra: Suomen tulisi saada EU:sta selvästi nykyistä suurempaa nettohyötyä

Tanskan maahanmuuttoministeri: Onneksi Suomi taistelee laitonta siirtolaisuutta vastaan

Antikainen kolumnissaan: Kun Remeksen romaanien juonet uhkaavat muuttua todeksi

Purra: Ei enää lisää EU-yhteisvelkaa kriisien varjolla

Keskusta ei halua EU-yhteisvelkaa – Koponen: Keskusta tekopyhyydessään unohtaa, että oli hyväksymässä EU-elvytyspakettia
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








