Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen: ”Jos mediassa olleet tiedot pitävät paikkansa, niin ministeri Haaviston toiminta näyttäisi olevan paljon vakavampaa kuin ex-pääministeri Rinteen menettely”

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen arvioi Suomen Uutisten pyynnöstä ulkoministeri Pekka Haaviston tapausta.

Useiden medialähteiden mukaan Pekka Haavisto on muun muassa pyrkinyt taivuttelemaan ulkoministeriön konsulipäällikköä Pasi Tuomista tuomaan Syyrian al-Holin pakolaisleirin lapset Suomeen konsulikyydillä. Tuominen oli kieltäytynyt taipumasta Haaviston painostukseen todettuaan hankkeen lainvastaiseksi, minkä jälkeen virkamies oli syrjäytetty tehtävästään.

Konsulikyytihanketta on valmisteltu täysin salassa kansalaisilta sekä jopa eduskunnalta. Lisäksi näyttää siltä, että Haavisto on tahallaan jättänyt kertomatta totuuden asiassa.

Vielä lokakuussa Haavisto nimenomaisesti vakuutti ulkoasiainvaliokunnalle, ettei ministeriö ole ryhtymässä mihinkään toimiin saattaakseen Isis-perheitä Suomeen.

Haavistolta on tänään ja eilen vaadittu tarkempia lisäselvityksiä.

Uutiset ja lausunnot keskenään ristiriitaisia

Professori Matti Tolvanen korostaa, että hän on seurannut ulkoministerin ympärille kietoutunutta asiakokonaisuutta lähinnä mediassa.

– Arvioin tilannetta vain sen perusteella, mitä olen julkisuudessa olleista tiedoista lukenut ja mitä Haavisto on itse vastannut. Uutiset ja Haaviston omat lausumat näyttävät olevan kovin vastakkaisia keskenään.

Oikeusprofessori kuitenkin toteaa, että siinä tapauksessa, että Haavisto olisi menetellyt sillä tavalla kuin mediassa on kerrottu, niin ulkoministeriön virkamieheltä vaadittu menettely lasten siirtämiseksi Suomeen ei olisi ollut lainmukainen.

– Jos meinataan tuoda lapsia Suomeen ilman äitiä, niin se pitäisi tapahtua asianmukaisen, Suomessa tehdyn huostaanottoprosessin mukaisesti. Sitähän ei olisi ollut edes mahdollista tehdä.

– Yleisellä tasolla voidaan todeta, että jos ministeri kehottaisi virkamiestä menettelemään tuolla tavalla ja virkamies sitten sen tekisi, niin kyllä lähellä olisi jo virkavelvollisuuden rikkominen. Lähellä saattaisi olla myös ministerivastuun edellytysten harkitseminen, Tolvanen sanoo.

Lasten huostaanotto edellyttää viranomaispäätöstä

Tolvanen kertoo, että mikäli lapsia aiottaisiin ottaa viranomaisten huostaan edes vanhempien suostumuksella, se edellyttäisi joka tapauksessa lastensuojelulain mukaista menettelyä jossa toimivalta on lastensuojeluviranomaisilla eikä missään tapauksessa ulkoministeriön virkamiehellä. Menettelyssä myös lapsen vanhempia pitäisi kuulla asiassa.

– Vasta lastensuojelulain mukaisen menettelyn jälkeen on mahdollista ryhtyä toimenpiteisiin. Jos lapsi otetaan viranomaisen huostaan ilman lainmukaista päätöstä, niin se on tekona vapaudenriisto, ehkä kyse voisi olla myös laittomasta maahantulon järjestämisestä, Tolvanen sanoo.

Vapaudenriisto ja laiton maahantulon järjestäminen ovat rikoslain mukaan rangaistavia tekoja.

– Lastensuojelulaissa on säädetty tietystä menettelystä, millä lapsi voidaan lastensuojeluperusteella erottaa vanhemmastaan. Jos sitten joku ministeri yllyttäisi virkamiestä erottamaan lapsen vanhemmastaan ilman lain mukaista menettelyä, kyseessä voisi olla yllytys vapaudenriistoon.

al-Hol -projekti olisi ollut lainvastainen

Ulkomaille kohdistuva huostaanottoprosessi olisi monella tavalla hankala myös viranomaistoimivaltaan liittyvien rajoitusten takia.

– Suomen viranomaisella tuskin edes on toimivaltaa toimia ulkomailla, joten huostaanottoa ei siksi voisi tehdä, vaikka siitä olisi olemassakin päätös. Ei Suomen viranomainen voi mennä noin vain hakemaan lasta ulkomailta ilman täytäntöönpanotoimivaltaa. Huostaanotto pitäisi hoitaa oikeusavun kautta ja pyytää, että lapset luovutettaisiin lastensuojeluviranomaisille, Tolvanen sanoo.

Hän arvioi, että jos Haaviston projekti olisi toteutunut sellaisena kuin Haaviston on väitetty sitä suunnitelleen, menettely olisi selvästi ollut lainvastainen.

– Jos siihen olisi menty että lapset olisi oikeasti haettu, käsittääkseni siinä vaiheessa olisi ollut jo pakko suorittaa ministerivastuun edellytysten selvittäminen. Sen tekee joko perustuslakivaliokunta omasta aloitteestaan tai oikeuskansleri. Kymmenen kansanedustajaakin voi muistutuksella saada sen prosessin liikkeelle, Tolvanen sanoo.

Eduskunta voi päättää syytteen nostamisesta

Haavisto on kiistänyt väitteet, joiden mukaan hän olisi yrittänyt painostaa ulkoministeriön konsulipäällikkö Tuomista tuomaan Syyrian al-Holin pakolaisleirin suomalaiset lapset Suomeen. Tuominen itse ei ole toistaiseksi kommentoinut asiaa julkisuudessa

– Jos se pitää paikkansa, että virkamieheen on kohdistettu sanktioita siksi, että lainvastaisesta operaatiosta on kieltäydytty, niin kenen tahansa ministerin osalta tällainen toiminta tulisi arvioitavaksi virka-aseman väärinkäyttönä. Toki eduskunta siten päättäisi syytteen nostamisesta, se lähtisi vireille joko kymmenellä kansanedustajalla tai perustuslakivaliokunnan päätöksellä.

Epäilys jää elämään, jos tapausta ei kunnolla selvitetä

Tolvanen arvioi, että koska julkisuudessa on ollut esillä osin ristiriitaista tietoa ja koska Haavisto on kiistänyt väitteet, olisi kaikkien edun mukaista, jopa Haaviston itsensä kannalta hyvä, että asiaa selvitettäisiin.

– Muutenhan epäilys jää elämään. Vielä pahempi tilanne on, jos esitetyt tiedot pitävät paikkansa, niin varsinkin sitten asia pitäisi kunnolla selvittää. Lähinnä tapahtumia voi selvittää oikeuskansleri, joka valvoo ministerin virkatoimien lainmukaisuutta.

– Oikeuskanslerin itse asiassa pitäisi ottaa omasta aloitteestaan tapaus selvitettäväksi. Jos joku tekee kantelun, tapaushan on jo pakko selvittää. Myös eduskunnan oikeusasiamiehellä on rinnakkainen toimivalta selvittää asiaa, Tolvanen sanoo.

Perussuomalaiset eivät niele Haaviston selvitystä

Pekka Haavisto antoi eilen tiistaina selvityksen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle al-Hol-hankkeesta. Muun muassa perussuomalaisten kansanedustajat Mika Niikko ja Tom Packalén eivät olleet tyytyväisiä selvitykseen. Keskeinen kysymys eli se, miksi ministeri Haavisto oli salannut ulkoasiainvaliokunnalta hankkeen ryhtyä suomalaislasten palautusoperaatioon al-Holin leiriltä, on edelleen jäänyt vaille vastausta.

Tolvasen mukaan Haavistoon kohdistuvat vakavat väitteet pitäisi ehdottomasti tutkia muuallakin kuin ulkoasiainvaliokunnassa.

– Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on ilmeisesti tutkinut tapausta vain sen kannalta, onko ulkoasianvaliokuntaa riittävästi informoitu. Asia pitäisi kuitenkin nyt tutkia myös siltä osin, onko virkamiestä yritetty taivuttaa menettelemään lainvastaisesti tai onko virkamies siirretty toisiin tehtäviin siksi, ettei ole totellut ministeriä. Näitä kysymyksiähän ei ole vielä käsitelty missään.

Voiko Haavisto enää jatkaa ulkoministerinä?

Haaviston edellytykset jatkaa myös seuraavan hallituksen ulkoministerinä riippuvat pitkälti siitä, mitä tuloksia al-Hol-tapauksen selvityksistä paljastuu.

– Selvää on, että jos Haavisto on menetellyt sillä tavalla kuin on väitetty, niin ainakin poliittisen vastuun kantaminen alkaa jo olla lähellä. Näissä tilanteissa poliittinen vastuu tulee muutenkin paljon matalammalla kynnyksellä kuin rikosvastuu. Poliittinen vastuu voi tulla kannettavaksi pelkän epäluottamuksen perusteella.

– Jos julkisuudessa olleet tiedot pitävät paikkansa, niin Haaviston menettely näyttäisi olevan paljon vakavampaa kuin pääministerin tehtävästä eronneen Antti Rinteen menettely. Rinteen kohdallahan ei edes ole ollut kyse oikeudellisesta vastuusta vaan poliittisen luottamuksen menettämisestä, Tolvanen sanoo.