

Markku Ulander Lehtikuva
Rinne tunnusti eduskunnassa: ”Tämä on leikkaava budjetti”
Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) tunnusti perussuomalaisten ryhmäpuheessaan esittämän väitteen todeksi, kun budjetista oli kiistelty kolme tuntia eduskunnan suuressa salissa. Totuus lipsahti SDP:n puheenjohtajan suusta hänen vastauspuheenvuoronsa lopuksi.
– Minusta on syytä tunnustaa tässä lopuksi, että tämä on leikkaava budjetti. Menoja leikataan kaksi miljardia euroa ja veroja lisätään miljardilla. Päätökset eivät ole kaikki sellaisia, että jos yksin olisin pystynyt päättämään. Tämä ei ollut minun valintani kokonaisuuteen. Mutta hallituksen piirissä täytyy etsiä kompromisseja ja täytyy koettaa mennä eteenpäin. Toivon vilpitöntä keskustelua ja uusia avauksia eduskuntakierroksen aikana, jotta voisin vielä parantaa esitystä, Rinne sopuili.
Häntä oli juuri päästy moittimasta mittasuhteiden rajusta sekaantumisesta: kuinka hän kehuu 15 miljoonan euron tuomisesta opetusrahoihin samaan aikaan, kun hallitus leikkaa puolitoista miljardia opetuksen määrärahoista, mikä on sata kertaa suurempi raha.
Minun mielestäni monet ehdotukset, joita on tullut niin keskustalta kuin vaikkapa perussuomalaisilta, jotka liittyvät sääntelyn purkamiseen, kuulostavat hyviltä.— Alexander Stubb
Uusi sopu sääntöjen purkamisesta?
Perussuomalaisten ryhmäpuhuja Kaj Turunen esitti lupaviidakon purkamista yhtenä nopeana keinona saada investointeja liikkeelle: Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n laskelman mukaan investointeja seisoo lupa- ja valitusesteiden vuoksi 3,5 miljardin euron edestä.
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) yllätti vastauksessaan opposition esittämällä yhteistä kokousta, jossa asia ratkaistaisiin niin perussuomalaisten kuin keskustan kanssa.
– Minun mielestäni monet ehdotukset, joita on tullut niin keskustalta kuin vaikkapa perussuomalaisilta, jotka liittyvät sääntelyn purkamiseen, kuulostavat hyviltä. Joten ehdotankin, että kokoonnumme niin hallituksen kuin oppositioin kesken neuvonpitoon, jossa käymme läpi keinoja, joilla voimme purkaa sääntelyä, Stubb ehdotti.
Energialle pakit Stubbilta, vihreää Zyskowiczilta
Seuraavassa virkkeessään Stubb antoi pakit perussuomalaisten ja keskustan esityksille energiaveron ottamiselle uuden kasvun moottoriksi. Suomi tuo energiaa ulkomailta 8,4 miljardin euron edestä: perussuomalaisten mukaan kotimaisella energialla saataisiin kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
Stubb vastasi kysymykseen, miksei hallitus palauttanut turpeen ja puuhakkeen verotusta vuoden 2012 tasolle – jo yksin se toisi markkinoille miljoona kuutiota puuhaketta.
– Päädyimme siihen, että rahoja ei kerta kaikkiaan löytynyt, Stubb vastasi.
Hän piti myös mielenkiintoisena perussuomalaisten esitystä korvata leijonanosa kehitysavusta yksityisillä lahjoituksilla.
– Ajatus sinänsä kuulostaa hyvältä, mutta myös meidän on kannettava vastuumme ja pyrimme koko ajan hakemaan parempaa tasoa kehitysyhteistyöhön, joten siitä leikkaaminenkin on vaikeaa, Stubb kertoi.
Zyskowicz: Mikään ei estä energiaremonttia
Ryhmäjohtaja Jari Lindström (ps.) puolusti perussuomalaisten esityksiä saikin yllättävän myönteistä vastakaikua.
– Mitä me olemme tehneet? Juuri sitä, mitä pääministeri Rinne puheessaan vaati: keskittymään ratkaisuihin. Siksi esitämme energiapolitiikan suunnanmuutosta – siksi esitämme lupabyrokratiaan puuttumista. Niissä on miljarditolkulla rahaa – ja työpaikkoja. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi aikoinaan, että jos me tekisimme perussuomalaisten esitysten mukaan, eihän siitä mitään tulisi. Kysynkin pääministeri Stubbilta: otatteko te meidän esityksemme tosissaan, Lindström kysyi.
Tähän vastasi kokoomuksen Ben Zyskowicz. Hän sanoi panneensa merkille perussuomalaisten kehitysyhteistyöesityksen, joka vähentäisi merkittävästi valtion menoja.
– Se mitä muuten sanoitte, mitä pitäisi tehdä ja kääntäisi maan suunnan toiseksi, niin salissa on puhuttukin jo energiasta, että pitää panostaa kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Juuri näin pitääkin tehdä. Valtio on siihen panostanut, sen sijaan valtio ei ole panostanut rahojaan ydinvoimaan. Mikään ei tänään kiellä tai estä tahoja, jotka haluaisivat panostaa tuuli- tai bioenergiaan, mikään ei estä heitä siihen panostamasta. Ja lupabyrokratiasta olemme täysin samaa mieltä: sitä pitää karsia, sitä tullaan karsimaan. Olemme yhdessä säännöksiä tehneet ja purkaminen on aivan paikallaan Zyskowicz tunnusti.
Soini pääsi sanomaan metrosta
Perussuomalaisten puheenjohtaja pääsi espoolaisena sivaltamaan edellistä hallituspuoluetta vasemmistoliittoa juuri, kun Kari Uotila (vas.) moitti hallitusta leikkauksista ja leikkausten perumisesta muka parannuksina, vaikka kyse on miljardilla kiristävä budjetti. Soini muistutti Espoon metrosta:
– Se oli liikenneministeri Merja Kyllönen, joka leikkasi metrorahat, jotka hallitus palautti – ei todellakaan pidä väittää mustaa valkoiseksi: te olisitte leikanneet, mutta hallitus palautti.
Uotila väitti, että rahat vietiin koko hallituksen päätöksellä ja ministeri oli valmis eroamaankin.
– Hyvä, että tämä käsitellään. Totuus on, että rahat menivät ja hallitus ne palautti, Soini kuittasi.
Koska hallitus neuvottelee EU:n jäsenmaksuista?
Hallitusta Soini evästi kysymyksellä EU:n jäsenmaksuista.
– EU-jäsenmaksu tuplaantuu: tulee yli 500 miljoonaa lisää maksettavaa! Koska te aloitatte neuvottelut Euroopan unionin kanssa Suomen jäsenmaksuosuuden kohtuullistamiseksi – niin kuin Britannia, Hollanti ja Ruotsi ovat tehneet, Soini kysyi.
Hän kysyi myös hallitukselta, kykeneekö se päättämään lisäydinvoiman rakentamisesta nyt, kun viherpuolueet ovat lähteneet hallituksesta, toinen on ulkona ja toinen ulkoporstuassa? Ja voisiko maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) yhdistää maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön luonnonvaraministeriöksi, kun vihreät lähtevät? Orpo pidättäytyi vastaamasta tähän, kun ei hallituksesta ole ketään lähtenytkään.
Kaj Turunen kysyi myös ministeri Rinteeltä, miten hän suhtautuu Turusen ehdotukseen ensimmäisen palkkana maksetun tuhannen euron vapauttamisesta kokonaan verosta. Rinne vastasi ottavalla esityksen mielellään harkintaansa: kaikki työllisyyttä parantavat esitykset ovat tervetulleita.
Pietari Jääskeläinen (ps.) syytti hallitusta valtionosuuksien vähentämisellä 1,5 miljardilla vuoteen 2011 mennessä, mikä tekee 300 euroa asukasta kohti.
Budjetin lähetekeskustelu jatkuu eri pääluokkien osalta koko viikon.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








