

Ronkainen ja Immonen vastaavat Helsingin Sanomille: Moititte viestintuojaa ja puolustatte Ylen toimittajaa, jota lähisäätiönne rahoittaa
Perussuomalaisten kansanedustajat Jari Ronkainen ja Olli Immonen ovat jättäneet Helsingin Sanomille tänään seuraavan vastinekirjoituksen ohjaaja Aku Louhimieheen liittyvää ajojahtia koskien:
Kansanedustajien nostettava yhteiskunnalliset epäkohdat esiin
Toimittajilla on tapana tiivistää rivinsä ja käydä joukolla hyökkäykseen, jos joku kyseisen ammattikunnan edustajista joutuu julkisuudessa arvostelun kohteeksi. Tällä kertaa hyökkäyksen kärjessä toimii Helsingin Sanomat ja sen kulttuuritoimituksen esimies Hanna Mahlamäki kirjoituksellaan ”Ylen poliitikkojen tunnettava rajansa” (19.10.).
Mahlamäen kirjoituksessa viitataan tiedotteeseemme (17.10.), jossa toimme esiin näkemyksemme siitä, että Ylen toimittaja Sara Rigatelli oli menetellyt väärin ilmoittaessaan Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle ohjaaja Aku Louhimiehen kyseenalaista julkisuutta saaneista työskentelytavoista. Louhimiehen mukaan hänet laitettiin syrjään BBC:n draamatuotannosta sen jälkeen, kun Rigatelli oli ollut yhteydessä BBC:n toimittajaan.
Mielestämme Louhimiehen ajojahti on mennyt liian pitkälle, ja Rigatelli tulisi toimintansa vuoksi irtisanoa Ylen palveluksesta.
Toimittaja Mahlamäen mukaan kannanottomme oli osoitus siitä, ettemme ymmärtäisi tai kunnioittaisi luottamustoimeamme Yleisradion hallintoneuvostossa. Tämä väite on täysin vailla pohjaa.
Toimme asemamme Ylen hallintoneuvostossa julki tiedotteen yhteydessä asian läpinäkyvyyden vuoksi ja siksi, että lukijat ymmärtävät syyn, miksi juuri me nostimme epäkohdan esiin. Olemme täysin tietoisia siitä, että ns. operatiiviset, eli päivittäiset asiat, kuten henkilöstöpolitiikka ja journalismi, eivät kuulu hallintoneuvoston tehtäviin. Tästä syystä vetosimmekin tiedotteessamme Ylen operatiiviseen johtoon, jotta se ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin asiassa.
Rigatellin BBC:lle lähettämän kysymyksen olisi voinut muotoilla ilman, että Louhimiehen ympärille syntynyt kohu nostetaan jälleen esiin. On huomionarvoista, että Louhimiestä vastaan ei ole nostettu syytteitä, eikä häntä ole koskaan tuomittu oikeudessa yhdestäkään rikoksesta. Rigatellin teon motiiviksi on vaikea kuvitella mitään muuta, kuin Louhimiehen työllistymisen estäminen BBC:n tuotannossa.
Toiseksi, Helsingin Sanomat on perinteisesti ollut tarkka siitä, etteivät toimittajat toimi useassa roolissa samaan aikaan. Tämä periaate on nyt vakavasti koetuksella.
Rigatelli otti BBC:hen yhteyttä esiintyen Ylen toimittajana. Hän ei kyseisellä hetkellä ollut yhtiön toimittaja, vaan työnantajan direktio-oikeuden ulkopuolella oleva luonnollinen henkilö. Ylen olettaisi suhtautuvan erittäin vakavasti siihen, että toimituksen ulkopuoliset henkilöt esiintyvät sen nimissä. Ylen johto ei myöskään voi olla tietämätön niistä rajoituksista, joita virkavapaus tuo toimittajuudelle tullessaan.
HS:n säätiö on kustantanut Rigatellille lukuvuoden USC Annenberg -huippuyliopistossa, jossa hän suorittaa ”M.A. in Specialized Journalism”-tutkinnon. Edun arvo on kymmenien tuhansien eurojen suuruinen. Rigatellin toimittajastipendin ehdot yksiselitteisesti kieltävät työnteon. Stipendi on Ylen kanssa kilpailevan mediayhtiön säätiön myöntämä. Sen sijaan, että HS moittii viestintuojaa, yhtiön olettaisi suhtautuvan vakavasti siihen, että stipendiaatit rikkovat sen lähipiiriin kuuluvan säätiön sääntöjä.
Epäselvät lojaliteettisuhteet ovat omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta mediaan. Louhimies-tapauksen jälkinäytöksessä ei ole enää kenellekään selvää, kenen lukuun Rigatelli juttujaan tekee – Ylen, Helsingin Sanomien vai #metoo-kampanjan. Rajojen tulisi olla kristallinkirkkaat.
Lopuksi: Koemme kansanedustajina velvollisuudeksemme nostaa yhteiskunnalliset epäkohdat esiin. Toisin kuin opintovapaalla oleva toimittaja, kansanedustaja on aina toimessaan, olipa hän sitten Ylen hallintoneuvoston jäsen tai ei. Mikään ei voi poistaa kansanedustajan oikeutta puhua epäkohdista edes silloin, kun ne eivät suoraan kuulu hänen luottamustoimensa päätösvallan alaisuuteen.
Jari Ronkainen, kansanedustaja
Olli Immonen, kansanedustaja
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset hallintoneuvoston jäsenet Ronkainen ja Immonen vaativat Ylen toimittajalle potkuja: ”Louhimiehen ajojahti mennyt liian pitkälle!”

Julkisen sanan neuvosto ja Journalistiliitto suojelevat syytteen saanutta faktantarkistajaa – ei sanaakaan kunnianloukkauksesta, kääntävät keskustelun ”toimittajien häirintään”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja: Ylen ohjelmat maksukortin taakse – ”Ne maksavat, jotka haluavat katsoa ja muut vapautetaan kaikista maksuista”

Hesarin totuuden torvi raikaa kautta valtakunnan – median omistus siirtyy saman suvun taskusta toiseen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








