

PS ARKISTO
Ronkainen vaatii jalkaväkimiinoja takaisin: ”Puolustukseen tarvitaan nyt kaikki mahdollinen kapasiteetti”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen pitää Suomen Puolustusvoimien isku- ja suorituskykyä erittäin hyvänä, vaikka kantahenkilökuntaa tarvitaankin nykyisessä tilanteessa hieman lisää. Ronkainen olisi valmis nostamaan Suomen puolustusmenoja, ja kansanedustaja vaatii myös jalkaväkimiinoja takaisin. – Miinoja ei voi täydellisesti korvata. Vaikka muita vaihtoehtoja on kehitetty, en näkisi ongelmana, että lisänä olisivat miinat, Ronkainen sanoi eilen Ylellä.
Suomen itärajalla havaittiin äskettäin gps-häiriöitä, minkä johdosta lentoliikennettä varoitettiin ja osa kotiomaanlennoista jouduttiin perumaan.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen katsoo, että Suomen kyberturvallisuuden kehittämistä tulee tehostaa, ja osana sitä myös kyberturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä kokonaisuutena tulee tarkastella uudelleen.
– Keskustelu asiasta herää aina, kun tämänkaltainen konkreettinen tilanne nousee esille. Toistaiseksi hallinnon siiloutuminen on ollut esteenä, tästä on tosin keskusteltu jo vuosia. Toivottavasti nyt jo osataan lähteä tekemään oikeita ratkaisuja, Ronkainen sanoi eilen Ylen A-studiossa.
Puolustusmateriaalille aina lisätarvetta
Suomen puolustusvoimien iskukykyä ja suorituskykyä Ronkainen pitää hyvänä.
– Kyllä minä näen, että meillä on tällä hetkellä erittäin hyvät puolustusvoimat. Toki, kun verrataan vastustajan kapasiteettiin, niin selvää on, että kapasiteettia sielläkin riittää laittaa vastaan. Luotan silti, että varmasti – ainakin jonkun aikaa – pärjätään. Puolustusmateriaalia tietysti tarvitaan aina lisää, eli varastoja on täydennettävä.
Suomi luopui jalkaväkimiinoista vuonna 2012, minkä on arvioitu heikentäneen puolustuskykyämme. Toisaalta Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen on äskettäin todennut, että miinojen ottaminen uudelleen käyttöön ei olisi Suomen puolustuksen kannalta tarpeen, koska miinojen tilalle on otettu korvaavia puolustusjärjestelmiä.
Ronkainen kuitenkin katsoo, että järjestelmät eivät sulje toisiaan pois.
– Tässä tilanteessa kaikki mahdollinen kapasiteetti tarvitaan. Jalkaväkimiinan pelotevaikute on valtava, enkä usko, että miinoja voi täydellisesti korvata. Vaikka muita vaihtoehtoja on kehitetty, en näkisi ongelmana, että lisänä olisivat miinat.
Ronkainen laittoi äskettäin vireille toimenpidealoitteen Ottawan miinankieltosopimuksesta irtautumiseksi.
Perussuomalaisilla valmiutta nostaa puolustusmenoja
Suomen Puolustusvoimilla on kuitenkin tarpeita henkilöstön suhteen. Ronkainen arvioi, että kyse olisi noin 500-600 henkilötyövuoden vajeesta.
– Toki nykyisessä tilanteessa määrä saattaa olla kasvanut jopa noin tuhanteen. Koronan myötä vajetta on tullut kertausharjoituksiin, joihin tarvitsemme myös kantahenkilökuntaa.
Suomen puolustusmenot ovat viime vuosina olleet selvästi alle kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Perussuomalaisilla on valmiutta lisätä puolustusmenoja heti, mutta Ronkaisen mukaan asiassa on syytä myös kuulla Puolustusvoimia sekä puolustusministeriötä.
– Puolustusmenojen osalta puoluepolitiikka väistyy, ja aina kun päätöksiä tehdään, kaikki katsovat yhtenä joukkueena Suomen etua. Itse voisin esittää, että puolustusmenojen osuutta voitaisiin nostaa esimerkiksi kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta tarkan arvion tekeminen on tässä vaikeaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Timo Kivinen puolutusmenot kyberturvallisuus henkilöstö resurssit Puolustusvoimat Ottawan sopimus Jari Ronkainen Jalkaväkimiinat perussuomalaiset maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Jalkaväkimiinat salliva kansalaisaloite on kerännyt lyhyessä ajassa lähes kaikki tarvittavat allekirjoitukset – enää parituhatta puuttuu

Halla-aho: ”Venäjän tavoitteet naapuriensa suhteen eivät ole legitiimejä, eikä niistä siksi voi tehdä kestäviä ja oikeudenmukaisia kompromisseja”

Antikainen: Suomi vapaaksi Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin käyttöön

Jari Ronkaiselta aloite Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi: ”Miinankieltosopimus haittaa asiantuntijoidenkin mukaan puolustuskykyä”

Sivarista takaisin reserviin – Ronkainen: Onko reserviläisen siviilipalvelukseen hakua mahdollista perua?

Koponen: Drone-yksiköt osaksi maanpuolustusta

Mäenpää haluaa palauttaa lentosotakoulun Kauhavalle – myös Ahvenanmaan demilitarisaatio purettava

Ulkoasiainvaliokunnassa äänestettiin Ottawan sopimuksesta – perussuomalaiset eri linjalla valiokunnan enemmistön kanssa: Kansallisen turvallisuuden on mentävä miinakiellon edelle

Ronkainen jyrähtää kokoomuksen ja keskustan miinoja koskevasta päätöksestä: ”Esittävät turvallisuus- ja puolustusmyönteisiä puolueita”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








