

LEHTIKUVA
Ruotsi ei ole vieläkään toipunut vuoden 2015 turvapaikanhakijavyörystä – pitkäaikaistyöttömiä on ennätysmäärä ja lasku veronmaksajille 30 miljardia vuodessa
Ruotsissa maksetaan edelleen vuoden 2015 turvapaikanhakijatulvan laskua. Parempaa elämää etsineiden ihmisten sopeutuminen uusiin oloihin takkuaa ja pitkäaikaistyöttömyys on huippulukemissa. Maahanmuuttopolitiikka on tehnyt mahalaskun ja hallituksella on sormi suussa. Vain kulut juoksevat.
Vuonna 2006 Ruotsissa oli 80 000 pitkäaikaistyötöntä. Tänään yli vuoden työttömänä olleita on 190 000 henkilöä. Se on korkein luku kuuna kullan valkeana kansankodissa.
Vaikeaan tilanteeseen on osaltaan syynä vuoden 2015 tapahtumat. Syyrian sota ja levottomuudet Afganistanissa sekä Somaliassa laittoivat kansat vaeltamaan. Yhden vuoden aikana Ruotsista haki turvapaikkaa 162 877 henkilöä.
Puolet Euroopan ulkopuolelta tulleista vailla työtä
Työvoimahallinto selvitti Expressenin pyynnöstä, mitä kansallisuuksia työttömyys kohtelee ankarimmin. Viranomaiset eivät ole aiemmin julkaisseet tämän tyyppisiä tilastoja. Huonoiten ovat työllistyneet syyrialaiset, joista on työttöminä 48 prosenttia. Ruotsissa on kirjoilla 144 062 iältään 16–64-vuotiasta syyrialaista ja tästä joukosta vaille työtä on 68 715 henkilöä. Heistä 28 918 on pitkäaikaistyöttömiä.
Tilastojen mukaan myös somaleilla ja eritrealaisilla on vaikeuksia työllistyä. Heistä puolet on kirjoilla työvoimatoimistoissa ja joka kuudes pitkäaikaistyötön. Kielitaidon puutteet ja huono koulupohja ylipäänsä johtavat siihen, että maahanmuuttajien työllistyminen pitkittyy.
Riippumattoman selvityksen mukaan (Entreprenörskapsforum) ulkomailla syntyneiltä kuluu 12–13 vuotta, ennen kuin puolet heistä tulee toimeen omillaan. Omavaraisuudella tarkoitetaan tässä 12 800 kruunun (1 260 euroa) kuukausituloa verojen jälkeen.
Pitkäaikaistyöttömyyden kustannus yli 30 miljardia vuodessa
Viranomaiset laskevat, että pitkäaikaistyöttömyys maksaa valtiolle menetettyinä verotuloina ja suorina kuluina 30 miljardia kruunua vuodessa. Kokoomusjohtaja Ulf Kristersson on saanut pitkäaikaistyöttömyyden hinnaksi peräti 36 miljardia vuodessa ja tukien varassa elävien ulkomailla syntyneiden aikuisten määräksi 675 000 henkilöä.
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson näkee pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena perinteisten puolueiden epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Maahanmuuttajille ei ole asetettu minkäänlaisia vaatimuksia ja meno on ollut sen mukaista.
– Vanhat valtiopäiväpuolueet eivät ole nähneet kehityksen suuntaa, ennen kuin oli liian myöhäistä. He ovat kuunnelleet aktivistitutkijoiden puhdasta potaskaa ja ideologiset laput silmillään he ovat pystyttäneet järjestelmän, joka ei ole koskaan toiminut missään päin maailmaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Entreprenörskapsforum työtön vuosi 2015 työttömyystuki epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka Syyrian sota eritrealaiset syyrialaiset pakolaisvyöry sosiaalituet Ulf Kristersson somalit Eritrea Jimmie Åkesson Asumistuki Pitkäaikaistyöttömyys Afganistan työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituksesta väläytetään pakolaiskiintiön kymmenkertaistamista, veronmaksajia uhkaa miljardien lisälasku – ”Kaikki auttamistyö tehdään velkarahalla”

Tutkimus: Suomeen muuttava somali tai irakilainen käy kalliiksi veronmaksajalle – jopa miljoona euroa per maahanmuuttaja

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Hallitus houkuttelee toimillaan siirtolaisvyöryä – kokonaiskustannukset vuodessa ovat miljardeja

Suomessa lähes puoli miljoonaa ihmistä vailla työtä – silti hallitus ja kokoomus hehkuttavat silmät kiiluen työperäistä maahanmuuttoa

Tavio: Komission turvapaikkapolitiikka hakoteillä – ”Pakkotaakanjako uhkaa nousta taas esiin”

Suuret EU-maat siirtyivät nopeasti perussuomalaisten linjalle – Purra: ”Jäsenmaissa ymmärretään, ettei uusi siirtolaisvyöry ole enää mahdollinen”

Wihonen: Mitkä ovat ulkomaisen työvoiman kustannukset ja vaikutukset yhteiskunnalle?

Ranne: Pohjoismaat eivät kestä uutta pandemiaa tai vuoden 2015 kaltaista turvapaikkakriisiä

Jimmie Åkesson pääsiäismellakoista: ”Kokoomus toi heidät, demarit jakelivat tuet ja ruotsidemokraatit pistävät heidät säilöön ja ulos maasta”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








