Ruotsi karkottaa Pohjoismaiden suurimman shiiamoskeijan iranilaisimaamin – helsinkiläismoskeijan Bahmanpoureilla tiiviit yhteydet karkotettavaan imaamiin ja moskeijaan

Expressen uutisoi 31.1., että imaami Mohsen Hakimollahi haettiin keskellä yötä kotoaan. Hänet kiinniotettiin karkottamista varten. Experessenillä on hallussaan Hakimollahin karkottamispäätös Ruotsin maahanmuuttovirastosta, joka annettiin 30.1.

Iranilainen sheikki Hakimollahi, 63, on toiminut Pohjoismaiden suurimman shiiamuslimiseurakunnan imaamina. Imam Ali Islamic Center sijaitsee Järfällassa Tukholman ulkopuolella.

Hakimollahi on vaikuttanut Ruotsissa useita vuosia ja luonut vahvan verkoston ruotsalaisten kunnallispoliitikkojen ja muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Expressen kertoo, että imaami Hakimollahi on matkustanut säännöllisesti Iraniin Ruotsissa asumiensa vuosien aikana.

Resalat-moskeijan imaamilla yhteyksiä Ali Islamic Centeriin

Imaamin kiinnoton tultua julki Suomen Uutisiin otti yhteyttä iranilais-suomalainen kirjailija ja ihmisoikeusaktiivi Arvin Adriyan. Hän toimitti Suomen Uutisille lukuisia Facebook- ja Telegram-ryhmien päivityksiä, joissa helsinkiläisen Resalat-moskeijan imaami Abbas Bahmanpour sekä hänen isänsä, moskeijan perustaja Majid Bahmanpour ja Hakimollahi esiintyvät yhteisissä valokuvissa uskonnollisissa seremonioissa.

Imaami Bahmanpour on ollut vieraana useassa uskonnollisessa tapahtumassa Hakimollahin isännöimässä Ali Islamic Centerissä. Tapahtumia on mainostettu moskeijan somekanavilla.

Esimerkiksi 27.1.2014 tapahtuneesta Abbas ja Majid Bahmanpourin vierailusta kerrotaan moskeijan Facebook-sivuilla. Imaamit ja helsinkiläisen Resalat-moskeijan perustaja Majid Bahmanpour ovat yhteiskuvassa.

Moskeijan farsinkielinen Telegram-ryhmän 19.10.2021 lisätty julkaisu kertoo omalla julisteellaan Bahmanpourin vierailusta. Suomen Uutisilla on hallussaan lukuisia samankaltaisia tapahtumailmoituksia, jotka kertovat Bahmanpourien vierailusta moskeijassa.

Imaami hyökkäsi iranilaisnaisen kimppuun Helsingissä

Helsingin Resalat-moskeijan toiminta on ollut runsaan julkisuuden kohteena. Kansainvälinen uutiskynnys ylittyi kesällä 2023, kun Resalat-moskeijan vieraileva imaami hyökkäsi hallintoa vastustavan iranilaisnaisen kimppuun Helsingin Itäkeskuksessa. BBC julkaisi aiheesta 26.8.2023 uutisen, jossa se kertoo, että hyökkääjä on iranilainen Behrouz Hosseinpour. Hän on toiminut Resalat-keskuksessa vierailevana imaamina.

Helmikuussa 2024 BBC julkaisi erillisen uutisdokumentin Resalatista ja Iranin islamistisen hallinnon yhteydestä. Dokumentissa on haastateltu nykyistä Iranin hallinnon pakolaista, entistä Suomen Iranin-diplomaattia Hossein Alizadehia.

Esitutkinta raukesi, koska imaami oli poistunut Iraniin

Iranilaisnaisen kimppuun hyökännyt Resalatissa vierailevana imaamina toiminut Hosseinpour poistui maasta, ja tapauksen esitutkinta lopetettiin. Etelä-Suomen syyttäjäalue antoi päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta 13.11.2023. Päätöksessä kirjoitettin: “Epäilty tekijä Behrouz Hosseinpour on poliisin saamien tietojen mukaan palannut takaisin Iraniin.” Suomen Uutisten toimituksessa on kopio päätöksestä.

BBC toi julki myös Resalat-moskeijan yhteydet Iranin hallintoon sekä moskeijan imaamin Abbas Bahmanpourin isän Majid Bahmanpourin taustan. Suomen Uutiset kertoi 14.2.2023., että Bahmanpour on ollut jäsenenä The Islamic Revolutionary Guard Corps -joukoissa (IRGC). Abbasin isä Majid Bahmanpour on asunut myös Iso-Britanniassa. Suomen Uutiset kertoi 19.5.2023, että Iso-Britannia sulki hänen perustamansa islamilaisen keskuksen Lontoossa IRGC-yhteyksien vuoksi.

Tammikuussa 2023 Euroopan parlamentti hyväksyi ylivoimaisella enemmistöllä päätöslauselman, jossa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kehotettiin määrittelemään Iranin vallankumouskaarti IRGC terroristijärjestöksi. Ruotsi määritteli IRGC-joukot terroristijärjestöksi 10.5.2023.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson vaati erikseen marraskuussa 2024 Euroopan unionia nimeämään Iranin vallankumouskaartin, IRGC-joukot, terroristijärjestöksi. Ruotsin pääministerin julkinen vaatimus tuli sen jälkeen, kun paljastui, että Iran on palkannut rikollisia suorittamaan aseellisia hyökkäyksiä Israelin suurlähetystöjä vastaan Tukholmassa ja Kööpenhaminassa.

Bahmanpourit haastoivat mielenosoittajia oikeuteen

Bahmanpourien perhe on haastanut oikeuteen iranilaisia mielenosoittajia Suomessa.

Bahmanpour ja hänen perheenjäsenensä hakivat laajaa lähestymiskieltoa neljälle iranilaiselle mielenosoittajalle. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen 27.9.2023. Bahmanpour ja hänen perheensä saivat oikeudenkäyntiä varten valtion oikeusapua.

Samana vuonna imaamin sisko, monimuotoisuuskouluttaja Sara Salmani teki rikosilmoituksen iranilaisista mielenosoittajista Oulun yliopistolla. Mielenosoittajat pitivät mielenosoituksessa esillä Salmanin perheen suhteita Iranin islamistiseen hallintoon. He peräsivät mielenosoituksessa myös kouluttajalta vastausta kysymykseen, tukeeko hän Iranin naisten ihmisoikeusliikettä #womanlifefreedom ja tuomitseeko hän Iranin islamistisen hallinnon tekemät mielenosoittajien sadat teloitukset.

Kunnianloukkaussyyte jäi kuitenkin nostamatta, sillä syyttäjä katsoi, ettei asiassa ole todennäköisiä syitä rikoksesta epäiltyjen syyllisyyden tueksi.

Karkotettava iranilaisimaami piti yhteyttä Säpon kanssa

Hakimollahi lähetettiin Teheranista Ruotsiin imaamin tehtäviin. Keväällä 2011 hän sai ensimmäisen määräaikaisen työlupansa, joka uusittiin kolme kertaa ennen pysyvää oleskelulupaa, jonka hän sai joulukuussa 2017. Hakimollahin oleskelulupa on nyt peruutettu.

Imaamin lähipiiriin kuuluva henkilö kertoi Expressenille:

– Vuosien mittaan hän loi itselleen hyvän maineen. Hän käyttäytyi nöyrästi, teki yhteistyötä viranomaisten sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Ruotsin suojelupoliisi Säpolla oli useita tapaamisia hänen kanssaan hänen maassaoloaikanaan.

Imam Ali Islamic Centerin johto ei halunnut kommentoida imaamin katoamista Expressenille. Moskeijan tiedottaja Akil Zahiri kieltäytyi puhelimessa vastaamasta Expressenin kysymyksiin ja pyysi kysymyksiä sähköpostitse.

Tiedottaja Zahiri vastasi Expressenille sähköpostitse, ettei hänellä ole tietoja asiasta.

Säpolla ei ole käynnissä imaamiin kohdistuvaa rikostutkintaa

Suojelupoliisi Säpon tiedottaja Gabrile Wernstedt kommentoi Expressenille, että Säpolla ei ole imaamiin kohdistuvaa rikostutkintaa käynnissä.

Säpo ei myöskään kommentoinut Expressenille, onko se tehnyt päätöksen Hakimollahin kiinniotosta ja karkotuksesta.

– Meillä on Säpossa mahdollisuus käyttää Ruotsin turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjuntaan tarkoitettua lainsäädäntöä. Tämän lainsäädännön puitteissa meillä on oikeus ottaa kiinni henkilö, joka ei ole Ruotsin kansalainen, ja viedä hänet säilöön odottamaan karkotusta, Wernstedt kommentoi ja lisäsi:

– Se tehdään kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen arvioinnin perusteella. Päätös perustuu useisiin eri tiedustelutietoihin. Kun ulkomaalainen otetaan säilöön, hänestä tehdään maastapoistamishakemus maahanmuuttovirastolle. Tämän kaltainen mahdollisuus on siis olemassa, mutta emme ota kantaa yksittäistapaukseen.

Moskeijat usein alustoja hybridioperaatioille

Ruotsalaisen Iranin politiikan tutkijan Arvin Khoshnoodin mukaan moskeijat, islamilaiset keskukset ja muut Iranin islamilaiseen tasavaltaan liittyvät uskonnolliset instituutiot, jotka sijaitsevat maan ulkopuolella, toimivat alustoina hallinnon vaikutusvallalle ja tiedusteluoperaatioille.

– Kaikki nämä instituutiot levittävät hallinnon propagandaa ja disinformaatiota. Niiden imaamit pitävät suoraa yhteyttä hallintoon ja saavat ohjeita, kun tiettyjä narratiiveja pitää korostaa. Esimerkiksi kun Yhdysvallat surmasi IRGC:n kenraali Qasem Soleimanin vuonna 2020, nämä instituutiot järjestivät marttyyrien muistotilaisuuksia usein yhteistyössä hallinnon suurlähetystöjen kanssa. Tällä pyrittiin esittämään Soleimani hyveellisenä hahmona ja Yhdysvallat terroristisena toimijana, hän selventää.

Khoshnood sanoo, että nämä islamilaiset instituutiot, mukaan lukien moskeijat, muodostavat myös kriittisen osan islamilaisen hallinnon tiedusteluinfrastruktuuria.

– Tukholman Imam Ali -moskeija, jonka imaami nyt karkotetaan, toimii tukikohtana Ruotsia, Iranin diasporaa ja jopa joitakin sen omia jäseniä uhkaavalle toiminnalle. Näin kävi myös Hampurin ja Oslon Imam Ali -moskeijoiden tapauksissa, joissa toimineiden imaamien todettiin osallistuneen tiedusteluoperaatioihin, minkä seurauksena heidät karkotettiin.

Tutkija Khoshnood sanoo, että Ruotsista karkotettava imaami Hakimollahi teki tiivistä yhteistyötä Hampurin ja Oslon moskeijoiden kanssa.

– Jotkut näistä moskeijoista tekevät myös suoraa yhteistyötä iranilaisen Al-Mustafa International Universityn kanssa, joka keskittyy indoktrinoimaan eli aivopesemään ei-iranilaisia islamilaisen hallinnon ideologiaan. Tämä yliopisto tekee yhteistyötä IRGC:n kanssa ja auttaa värväämään operatiivisia toimijoita heille. Tästä syystä sekä Yhdysvallat että Kanada ovat asettaneet yliopiston pakotteiden alaiseksi.

Tutkija varoittaa Helsingin Resalat-moskeijasta

Tutkija Khoshnood on seurannut myös ruotsalaisen Imam Ali -moskeijan ja helsinkiläisen Resalat-moskeijan yhteistyötä.

– Suomen Resalat-moskeija on tehnyt yhteistyötä ruotsalaisen Imam Ali -moskeijan kanssa. Suomalainen imaami [Bahmanpour] on kutsuttu useita kertoja Tukholmaan pitämään puheita. Ottaen huomioon, että Resalat-moskeijan perusti IRGC:n palveluksessa toiminut [Majid Bahmanpour] Iranin islamilaisen hallinnon Helsingin-suurlähetystön taloudellisella tuella, on loogista olettaa, että moskeija on ainakin syvästi mukana hallinnon vaikutusoperaatioissa.

Khoshnood mainitsee myös aiemmin tekstissä mainitun tapauksen, jossa Resalat-moskeijassa vieraillut iranilaisimaami Hosseinpour hyökkäsi fyysisesti iranilaisen toisinajattelijan kimppuun Helsingissä.

– Se osoittaa, että moskeija on yhä linjassa islamilaisen hallinnon sortavan agendan kanssa. Varoitan painokkaasti uskonnollisten instituutioiden osallisuudesta turvallisuutta uhkaavaan toimintaan. Helsingin Resalat-moskeijaa tulisi pitää mahdollisena uhkana, joka vaatii vakavaa tutkintaa, hän päättää.

Ruotsin ulkopoliittisen instituutin johtajalla yhteyksiä islamistihallintoon

Ruotsissa uutisoitiin tammikuun lopussa myös toisesta Iranin islamistiseen hallintoon liittyvästä vaikuttamisoperaatiosta. Uutiskanava TV4 Nyheterna paljasti tammikuun 2025 lopussa, että Ruotsin ulkopoliittisen instituutin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan ohjelman johtaja Rouzbeh Parsi on ollut kytköksissä Iranin hallinnon salaiseen vaikuttajaverkostoon.

TV4 sai haltuunsa sähköposteja, jotka todentavat Parsin työskentelyn ja yhteydenpidon Iranin ulkoministeriön kanssa. Parsi on osallistunut esimerkiksi Iranian Experts Initiative (IEI) -verkoston toimintaan, jonka tarkoituksena on ollut muokata länsimaista keskustelua Iranin islamistisen hallinnon eduksi. Parsi on työskennellyt Ruotsin ulkopoliittisen instituutin johtajana vuodesta 2018 alkaen.