

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsin hallitusta arvostellaan Pisa-oppimistulosten peukaloinnista – selityksenä maahanmuuttajien kehno kielitaito
Ruotsin Pisa-vertailusta siivottiin vuonna 2018 isolla kädellä pois oppilaita, joiden koulumenestys oli heikko. Riksrevisionen eli Valtiontalouden tarkastusvirasto moittii SVT:n mukaan ankarasti hallitusta oppimistulosten peukaloinnista, suoranaisista virheistä ja selittämättömästä hiljaisuudesta Pisa-tulosten ympärillä.
OECD:n organisoimassa Pisa-tutkimusohjelmassa selvitetään kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Viimeisin globaali vertailu tehtiin vuosina 2018-2019. Tutkimuksen pääalueena oli tuolloin lukutaito.
Ruotsi sulki jo etukäteen pois vertailusta 11 prosenttia oppilaista eli alle 3,5 vuotta ruotsalaista koulua käyneet, ulkomailla syntyneet oppilaat. Sääntöjen mukaan vertailusta saa poistaa viisi prosenttia oppilaista.
Pakolaisvyöry selityksenä peukaloinnille
Operaatiota on selitetty sillä, että Ruotsi oli ottanut vastaan ennätysmäärän pakolaisia vuonna 2015 ja sen jälkeen. Näin ollen kouluissa on ollut paljon oppilaita, joiden kielitaito ei yksinkertaisesti riitä kokeeseen osallistumiseen.
Tarkastusviraston raportissa todetaan, että punavihreä hallitus sekä kouluhallitus eivät ole seuranneet ohjeistusta. Miksi näin sitten pääsi käymään, se on jäänyt hämärän peittoon.
– Jos Ruotsin tavoitteena on Pisa-tutkimuksen avulla löytää koulujärjestelmän heikkouksia ja vahvuuksia, testit täytyy suorittaa luotettavalla tavalla. On raskauttavaa, että hallitus ei ole tehnyt riittäviä toimenpiteitä tutkiakseen esiin tulleet epäilyt, sanoo valtiontarkastaja Helena Lindberg.
Tälle vuodelle kaavaillut Pisa 2021 esikokeet jäivät pandemian takia tekemättä lähes kaikissa osallistujamaissa. Tämän vuoksi OECD päätti siirtää tutkimuksen pääkoetta vuodella eteenpäin.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kouluhallitus Riksrevisionen pakolaisvyöry 2015 Helena Lindberg Pisa-vertailu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö Ruotsin hallitus koulujärjestelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto kielitaito oppimistulokset OECD
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsin PISA-tulokset perustuvat vääriin lukuihin – maahanmuuttajataustaisia poistettu tulosten parantamiseksi

Koululaisten osaamistaso laskee – Purra: On syytä palata joissakin asioissa taaksepäin

Pisa-tulosten tulkintaa: Maahanmuuttajataustaiset lapset eriytyvät suomalaiskouluissa

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisvaikeuksista ja heikosta kielitaidosta uskallettava puhua – Koponen: ”Tämä ei ole rasismia vaan realismia”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








