Ruotsin yleisradiotoiminnan uudistus etenee: Kansansivistystä kaikelle kansalle ja turha tarjonta tunkiolle

Ruotsidemokraatit ja porvarihallitus kirjasivat Tidö-sopimukseensa tavoitteen maan yleisradiotoiminnan ”kehittämiseksi” ennen seuraavaa toimilupakautta. Ruotsidemokraatit käyttävät puolueohjelmassaan samasta asiasta muotoa ”uudistaa”. Työ ei ole vielä edes alkanut, kun ruotsidemokraatteja jo verrataan Punahilkka-sadun viekkaaseen suteen.

Ruotsin porvarihallitus asettaa ruotsidemokraattien tukemana parlamentaarisen komitean valmistelemaan Ruotsin Yleisradion toimiluvan raameja kaudelle 2026–2034. Tehtävä on jo lähtökohdiltaan haastava, sillä pelkästään tekniikan kehitys ja median kulutustottumusten muutokset ovat tuolla aikavälillä lähestulkoon ennustamattomia.

Poikkeuksellinen turvallisuuspoliittinen tilanne tulee sekin näkymään komitean työssä sen lisäksi, että julkisen palvelun sääntelyn on oltava ennakoimattoman muutoksen takia tekniikkaneutraalia.

Muiden rahoitukseen liittyvien kysymysten lisäksi esille saattaa nousta kolmen julkisen palvelun toimijan (SVT, SR, UR) yhdistäminen yhdeksi kustannustehokkaaksi yhtiöksi.

Oppositio kertoo satuja

Yleisradion mahdolliset muutoksen tuulet ovat saaneet kriitikot takajaloilleen jo etuajassa. Toimittaja sekä kulttuurivaikuttaja Jan Scherman vertaa mahdollisia uudistuksia satuun Punahilkasta ja sudesta. Susi on tässä tarinassa ruotsidemokraatit.

– Ruotsidemokraatit, moderaatit ja kristilliset ovat vuosikausia jonossa vaatineet kapeampaa, terävämpää ja halvempaa julkista palvelua. Viihde pois ruudusta, ajetaan urheilulähetykset alas. Mitä muuta tämä on kuin ohjelmatarjonnan poliittista kontrollia, Scherman kysyy.

– Mieleeni tulee pahaa-aavistamaton Punahilkka, joka kysyy mummoksi naamioituneelta sudelta, ”miksi isoäidillä on niin suuri suu?”.

Yleisradio täyttää kaupallisen tyhjiön

Ruotsidemokraattien ja hallituksen edustajat julkaisivat Dagens Nyheterissä mielipidekirjoituksen, jossa he perustelevat julkisen palvelun uudistustarvetta ja päämääriä.

Eräs lähtökohdista näyttäisi olevan, että Yleisradion on keskityttävä paikkaamaan kaupallisen mediatarjonnan jättämää tyhjiötä:

Kansalaiset odottavat perustellusti, että kansaa palveleva radio ja televisio keskittyvät kaupallisilta toimijoilta puuttuvaan tarjontaan. Siksi painotammekin selvitystehtävän toimeksiannossa kansansivistyksellistä näkökulmaa ja julkisen palvelun velvollisuutta toimittaa journalistisia palveluita koko maan tarpeeseen.