Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

selvitys

Ylen hallintoneuvoston jäseninä toimivat perussuomalaisten kansanedustajat Jari Ronkainen, Teemu Keskisarja, Jaana Strandman ja Joakim Vigelius vaativat Yleltä selvitystä mediassa nousseisiin tietoihin Ylen järjestämistä monimuotoisuus- ja inkluusiokoulutuksista sekä Ylen rahankäytöstä.

Iltalehden tänään julkaisemassa kolumnissa toimittaja Sanna Ukkola luettelee erilaisia toimenpiteitä, joilla Ylen kerrotaan pyrkineen lisäämään vähemmistöjen edustusta aina rekrytoinnista ohjelmien käsikirjoittamisen tarkistamiseen. Kolumnissa Ylellä kerrotaan olevan nykyisin ohjelmien mahdollista loukkaavuutta arvioivien <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/808aff2e-86f9-4774-862f-4ffb81028c83">‘’sensitiivisyyslukijoiden’’</a> lisäksi myös ‘’sensitiivisyyskatsojia’’’ ja ‘’sensitiivisyystekijöitä’’.
&#8211; Ylen toimintaan on viime viikkoina kohdistunut useita vakavia syytöksiä niin talouden, tehokkuuden kuin nyt monimuotoisuuden edistämisenkin osalta. Vaadimme Yleltä perusteellista ja julkista selvitystä asiasta, toteaa kansanedustaja ja hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Jari Ronkainen.
Kysymyksiä herättää myös Ukkolan viestipalvelu X:ssä julkaisema <a href="https://x.com/Sukkola/status/1808787790445826198">video</a>, jossa ilmeisesti Ylen monimuotoisuuskoulutuksessa olisi esitelty mahdollisuutta rekrytointeihin ansioluetteloiden ja osaamisen sijaan Ylellä kaivattujen näkökulmien perusteella.
&#8211; Ei aina tarvi olla edes sitä osaamista, vaan me yritetään todentaa, onko sulla sellaisia näkökulmia, mitä me kaivataan, toteaa väitetysti Yleä edustava henkilö Ukkolan julkaisemalla videolla.
Ylen vastattava veronmaksajille
Ukkola julkaisi viestipalvelu X:ssä myös kuvan, joka hänen mukaansa on Ylen käyttämää tilastointia muun muassa haastateltujen nimestä, näkökulmasta, sukupuolesta, iästä, asumisesta, roolista sekä etnisyydestä. Ukkolan mukaan Ylen toimittajille olisi maksettu ’’kannustinpalkkiota inklusiivisuuskriteerien täyttämisestä’’.
Perussuomalaisten hallintoneuvostossa vaikuttavat kansanedustajat pitävät Yleen kohdistuvia syytöksiä vakavina. Heidän mukaansa epäilyt esimerkiksi henkilön etnisyyden vaikutuksesta Ylelle haastateltavien valintaan sekä rekrytointien perustuminen osaamisen sijaan ‘’kaivattuihin näkökulmiin’’ murentavat luottamusta Ylen puolueettomuuteen ja tasapuoliseen tiedonvälitykseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kirjoittaa viestipalvelu X:ssä odottavansa Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilalta selvitystä asiasta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Pitääkö tämä paikkaansa <a href="https://twitter.com/merjaya?ref_src=twsrc%5Etfw">@merjaya</a>?
Meille hallintoneuvoston jäsenille vastikään vakuuteltiin, ettei tällaista tökeröä kirjanpitoa ja syrjintäperustetta haastateltavien valinnassa olisi.
&mdash; Joakim Vigelius (@joakimvigelius) <a href="https://twitter.com/joakimvigelius/status/1808806373947236673?ref_src=twsrc%5Etfw">July 4, 2024</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&#8211; Suomalaiset veronmaksajat rahoittavat Yleä väkilukuun ja taloutemme kokoon suhteutettuna enemmän kuin vastaavia yleisradioyhtiöitä rahoitetaan muissa Pohjoismaissa saati Euroopassa. Ylen on vastattava esille nousseista epäkohdista suoraan rahoittajilleen eli veronmaksajille, Vigelius painottaa.
Moninaisuus ei saa olla valintaperuste
Ilta-Sanomat uutisoi jo aiemmin Ylen toimittajasta, joka olisi saanut huomautuksen siitä, että hänen jutuissaan oli<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010478841.html"> “liikaa heteromiehiä”</a>. Perussuomalaiset kansanedustajat haluavat nyt tietää, paljonko Yle on budjetoinut monimuotoisuustoimintaansa rahaa vuosittain, mihin konsulttitoimistojen kanssa tehdyt sopimukset perustuvat ja paljonko muille ulkopuolisille puhujille maksetaan palkkioita.
&#8211; Journalistisia valintoja, vastuullista tiedonvälitystä ja rekrytointeja tehdään aivan väärältä pohjalta, jos henkilöt valitaan asiantuntemuksen ja osaamisen sijaan lähtökohtaisesti vähemmistöedustamisen tai moninaisuuden perusteella, toteaa kansanedustaja Jaana Strandman.

PS-kansanedustajat vaativat Yleltä selvitystä kohutuista monimuotoisuuskoulutuksista ja rahankäytöstä

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on nimittänyt yhteiskuntatieteiden maisteri Mika Pyykön selvityshenkilöksi. Selvityshenkilön tehtävänä on tehdä tarvittavia taustaselvityksiä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksia (STEA-avustuksia) koskevien linjausten valmistelun tueksi.

Hallitushan päätti kevään 2024 kehysriihessä uudesta julkista taloutta vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta. Julkisen talouden vaikean tilanteen takia sopeuttamistoimia on kohdistettu laaja-alaisesti kaikille hallinnonaloille.
Tämä tarkoittaa myös sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden yleishyödylliseen toimintaan myönnettävien STEA-avustusten avustusmäärärahan supistumista.
Muutos on merkittävä
Määrärahaleikkaukset pienentävät jaettavien avustusten määrää hallituskauden aikana noin kolmanneksella. Muutos on merkittävä. Selvitys tuottaa osaltaan tietoa muutoksen tasapuolisen ja oikeudenmukaisen toteuttamisen tueksi.
Selvitys toteutetaan kahdessa eri vaiheessa alkaen 1.8. ja päättyen 31.12.2024. Ensimmäisessä vaiheessa selvitys painottuu nykytilan taustoittamiseen ja tavoitetilan muotoiluun. Jälkimmäisessä vaiheessa selvityshenkilön tehtävä tulee painottumaan valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen toiminnan avustamiseen liittyvien käytänteiden kuvaamiseen, arvioimiseen sekä niihin liittyvien ehdotusten laatimiseen.
Selvityshenkilö Mika Pyykkö on aiemmin toiminut mm. vaikuttavuusinvestoimisen johtajana Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa ja työ- ja elinkeinoministeriössä sekä osastopäällikkönä raha-automaattiyhdistyksessä. Pyykkö on selvityksen ajan toimivapaalla Aivoliitto ry:n toiminnanjohtajan tehtävästä.

Selvityshenkilö perkaamaan järjestöavustuksia – tavoitteena leikata kolmannes

Porvarihallitus haluaa selvittää sukulaisten välisten pakkoavioliittojen seuraukset ja tarvittaessa toimenpiteet niiden kieltämiseksi Ruotsissa. Serkkujen väliset avioliitot ovat asiantuntijan mukaan tavallisia hyvinvointivaltion arkitodellisuuden ulkopuolella varjoyhteiskunnissa.

Kunniakäsitteen piirissä eläville ihmisille elämänkumppanin valinta voi olla enemmänkin useamman ihmisen kuin yksilön oma ratkaisu. Valintaan voivat vaikuttaa pikemminkin perheen, sukulaisten tai yhteisön perinteisiin liittyvät edut. Hienovaraisestikin ilmaistuna.
Ulkopuolisen saattaa siten olla hyvin vaikeaa arvioida, onko kyseessä lopultakin pakkoavioliitto, <a href="https://www.regeringen.se/pressmeddelanden/2023/09/forbud-mot-kusinaktenskap-utreds/">todetaan</a> ruotsidemokraattien tukeman porvarihallituksen tiedotteessa.
Tavallista varjoyhteiskunnissa
Laki suhteutuu sukulaisten välisiin avioliittoihin kielteisesti mutta pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ulkopuolella varjoyhteiskunnissa käytäntö voi olla toinen.
&#8211; On hyvin tavallista, että pakkoavioliitot solmitaan juuri serkkujen tai muiden sukulaisten välillä. Me syrjäytyneiden kanssa työskentelevät törmäämme tähän jatkuvasti, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/utredaren-om-kusinaktenskap-vanligt-med-tvangsgifte">sanoo</a> psykiatrian ylilääkäri Camilla Starck Ruotsin radiossa.
Selvityksen valmistelee hovioikeudenneuvos ja Svean hovioikeuden varapuheenjohtaja Anne Kuttenkeuler. Sen on oltava valmiina 1. lokakuuta vuonna 2024.

Sukulaisten väliset pakkoavioliitot syyniin Ruotsissa

Ruotsidemokraatit ja porvarihallitus kirjasivat Tidö-sopimukseensa tavoitteen maan yleisradiotoiminnan ”kehittämiseksi” ennen seuraavaa toimilupakautta. Ruotsidemokraatit käyttävät puolueohjelmassaan samasta asiasta muotoa ”uudistaa”. Työ ei ole vielä edes alkanut, kun ruotsidemokraatteja jo verrataan Punahilkka-sadun viekkaaseen suteen.

Ruotsin porvarihallitus asettaa ruotsidemokraattien tukemana parlamentaarisen komitean <a href="https://www.dn.se/kultur/oppositionen-om-public-service-direktiven-sd-har-fatt-ett-stort-genomslag/">valmistelemaan</a> Ruotsin Yleisradion toimiluvan raameja kaudelle 2026–2034. Tehtävä on jo lähtökohdiltaan haastava, sillä pelkästään tekniikan kehitys ja median kulutustottumusten muutokset ovat tuolla aikavälillä lähestulkoon ennustamattomia.
Poikkeuksellinen turvallisuuspoliittinen tilanne tulee sekin näkymään komitean työssä sen lisäksi, että julkisen palvelun sääntelyn on oltava ennakoimattoman muutoksen takia tekniikkaneutraalia.
Muiden rahoitukseen liittyvien kysymysten lisäksi esille saattaa nousta kolmen julkisen palvelun toimijan (SVT, SR, UR) yhdistäminen yhdeksi kustannustehokkaaksi yhtiöksi.
Oppositio kertoo satuja
Yleisradion mahdolliset muutoksen tuulet ovat saaneet kriitikot takajaloilleen jo etuajassa. Toimittaja sekä kulttuurivaikuttaja Jan Scherman <a href="https://www.aftonbladet.se/kultur/a/abKO4O/jan-scherman-om-utredningen-av-public-service">vertaa</a> mahdollisia uudistuksia satuun Punahilkasta ja sudesta. Susi on tässä tarinassa ruotsidemokraatit.
&#8211; Ruotsidemokraatit, moderaatit ja kristilliset ovat vuosikausia jonossa vaatineet kapeampaa, terävämpää ja halvempaa julkista palvelua. Viihde pois ruudusta, ajetaan urheilulähetykset alas. Mitä muuta tämä on kuin ohjelmatarjonnan poliittista kontrollia, Scherman kysyy.
&#8211; Mieleeni tulee pahaa-aavistamaton Punahilkka, joka kysyy mummoksi naamioituneelta sudelta, ”miksi isoäidillä on niin suuri suu?”.
Yleisradio täyttää kaupallisen tyhjiön
Ruotsidemokraattien ja hallituksen edustajat <a href="https://www.dn.se/debatt/public-service-ska-forbli-oberoende-men-behover-anpassas/">julkaisiva</a>t Dagens Nyheterissä mielipidekirjoituksen, jossa he perustelevat julkisen palvelun uudistustarvetta ja päämääriä.
Eräs lähtökohdista näyttäisi olevan, että Yleisradion on keskityttävä paikkaamaan kaupallisen mediatarjonnan jättämää tyhjiötä:
Kansalaiset odottavat perustellusti, että kansaa palveleva radio ja televisio keskittyvät kaupallisilta toimijoilta puuttuvaan tarjontaan. Siksi painotammekin selvitystehtävän toimeksiannossa kansansivistyksellistä näkökulmaa ja julkisen palvelun velvollisuutta toimittaa journalistisia palveluita koko maan tarpeeseen.

Ruotsin yleisradiotoiminnan uudistus etenee: Kansansivistystä kaikelle kansalle ja turha tarjonta tunkiolle

Rauhattomuus ja suoranainen väkivalta ovat Opettajaliiton selvitysten mukaan arkea ruotsalaiskouluissa. Opettajia saatetaan uhkailla, silmillekin käydään ja nimittelyä tulee varmasti. Kansankynttilä toki selviää ja viihtyykin työssään, jos luonne ja asenne ovat paikallaan. Työssä jaksamista auttaa hyvä palkka.

Lähes puolet yläasteen ja joka viides lukioiden opettajista on joutunut oppilaan <a href="https://www.lararforbundet.se/artikelsidor/nar-tryggheten-brister-rapport-om-hot-och-vaald-i-skolan">uhkailujen</a> kohteeksi viimeisen kahden vuoden aikana. Eskarissa ja peruskoulun kuudella ensimmäisellä luokalla meno on hurjempaa: joka toisen opettajan fyysistä koskemattomuutta on opettajien kertoman mukaan loukattu ja 7 opettajaa kymmenestä on joutunut tilanteeseen, jossa oppilas on uhkaillut tai käyttäytynyt aggressiivisesti.
Tilanteesta kouluissa kertoo Opettajaliiton <a href="https://www.lararforbundet.se/artikelsidor/haall-kaften-karring-en-rapport-om-hot-och-vaald">selvitys</a>, jolla on paljon puhuva nimikin: ”Turpa kiinni ämmä” (Håll käften kärring).
SVT on tutkinut opettajien kouluarkea <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/stockholm/knivhot-jarnstanger-och-bett-nar-larare-misshandlas-av-elever">viimeksi</a> joulukuussa. Peruskouluista tulleet ilmoitukset uhkailusta ja väkivallasta ovat sen mukaan kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa Tukholman alueella.
Opettajilla ja vanhemmilla luotiliivit
Expressen on puolestaan haastatellut kokemusasiantuntijana naisopettajaa, joka on koko työikänsä opettanut Järvan alueella Tukholmassa. Hän on jo tavallaan tottunut vakivaltaiseen ja uhkaavaan työympäristöön.
&#8211; Olen ottanut tavakseni käyttää luotiliiviä ja muutkin opettajat tekevät niin. Jopa oppilaiden huoltajilla voi olla, kun tulevat koululle vanhempainiltaan, ”Gunvor” <a href="https://www.expressen.se/nyheter/skolans-nya-vardag-mord-bakom-hornet-/">kertoo</a>.
Opettajaa huoritellaan ja muitakin törkeyksiä – ihonväriin ja uskontoonkin liittyen &#8211; kuulee niitäkin jatkuvasti.
”En pelkää työssäni”
&#8221;Gunvoria&#8221; on häiritty myös vapaa-ajalla ja kotonaan, mutta se ei saa häntä luopumaan työstään. Epäkohtien sietämistä auttaa ammatin arvostus sekä hyvä palkka.
&#8211; En pelkää työssäni, vaikka se onkin joskus epämiellyttävää. Enkä luovuta, sillä viihdyn kuitenkin. Palkka on tosi hyvä ja sekin auttaa, hän pohtii.
Sen verran opettaja on kuitenkin antanut varovaisuudelle valtaa, ettei hän koskaan mene kouluun julkisilla liikennevälineillä. Autolleen hän on järjestänyt hallipaikan ja jatkuvan vartioinnin.

Opettajat pukeutuvat Ruotsin kouluissa jopa luotiliiveihin – rankassa työssä jaksamista auttaa kelpo palkkaus

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) viime viikolla julkaiseman raportin mukaan rahapelituotoista myönnettyjen avustusten läpinäkyvyyttä, valvontaa ja tuloksellisuuden edellytyksiä tulee kehittää. Raportti kuvaa, kuinka avustukset kohdentuvat varsin vakiintuneelle saajajoukolle, kuinka valvonta on osin puutteellista ja kuinka vaikuttavuus ei ole riittävästi ohjannut tukien saamisen arviointia.

Veikkausvaroilla rahoitettuja avustuksia arvostellut perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen kokee raportin oikeuttavan perussuomalaisten kritiikin.
&#8211; VTV:n raportti vahvistaa sen, mistä perussuomalaiset ovat puhuneet vuosikaudet. Avustusrahat tulevat samoille järjestöille kuin Manulle illallinen ja hankehumppa pyörii. Avustusten tarve tulee arvioida uudelleen ja rahojen käyttö on otettava tarkempaan syyniin, erityisesti nykyisessä taloustilanteessa.
Poliittisten toimijoiden suojatyöpaikkoja
Valtionavustuslaki määrittelee avunsaamisen yleiset edellytykset, kuten sen, että tarkoituksen tulee olla yhteiskunnallisesti hyväksyttyä, ja että avustuksen antamisen on oltava perusteltua tavoitteiden kannalta.
&#8211; Avustuksien ehdoksi on asetettava jokin selkeä tavoite tai tulos, johon pyritään. On esimerkiksi varsin erikoista, että valtio, jossa on yleinen asepalvelus, rahoittaa Aseistakieltäytyjäliittoa. Nykytilanteessa olisi syytä arvioida uudelleen myös esimerkiksi Vantaan Venäläisen klubin lähes 770 000 euron valtionavustus. Monissa järjestöissä on kyse myös poliittisten toimijoiden suojatyöpaikoista, eikä avustusjärjestelmä nykyisellään ole kovin terveellä pohjalla, Rantanen kertoo.
Maahanmuuttajat puuhastelevat järjestökentällä
Osassa järjestötoimintaa myös valvonta on vaikeaa. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myöntää, että ”vain alle puolessa arvioiduista avustuskohteista toiminnan tulokset perustuvat kerättyyn tietoon” ja näissäkin yhteys toiminnan varsinaisiin tavoitteisiin jää usein todentamatta.
&#8211; Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää lukuisia vähemmistöryhmien kotoutumiseen pyrkivien järjestöjen valtionavustuksia. Rahasummat ovat vuosien varrella kasvaneet, mutta kotoutumisen vaikuttavuus ei voi perustua siihen, että maahanmuuttajat puuhastelevat järjestökentällä. Valtiolla tulisi olla selkeät mittarit tuloista ja työllisyydestä, kielenosaamisesta sekä nuhteettomuudesta. Jos tulokset eivät parane, ei rahaakaan kannata käyttää, Rantanen perustelee.
Järjestörahoja suojellaan leikkauksilla
Jatkossa Veikkauksen edunsaajajärjestöille jaetut voittovarat tuloutetaan valtion kassaan ilman korvamerkintää avustusten saajista ja järjestöjen rahoitus tulee tavanomaisen budjettivalmistelun piiriin. Edunsaajien nykyinen tulotaso on turvattu kolmen vuoden siirtymäkaudella.
&#8211; Tässä talous- ja velkaantumistilanteessa on järjetöntä suojella järjestörahoja leikkauksilta. Päinvastoin, juuri nyt koko järjestökenttä tulisi asettaa riippumattoman selvityksen alle ja karsia kaikki, millä ei ole yhteyttä lakisääteisiin tai yleishyödyllisiin palveluihin, Rantanen vaatii.

VTV löysi ongelmia järjestöavustusten myöntämisessä – Rantanen: ”Avustusrahat tulevat samoille järjestöille kuin Manulle illallinen ja hankehumppa pyörii”

Suomi käyttää tänä vuonna kokonaisuudessaan 1,275 miljardia euroa kehitysyhteistyöhön. Määrärahat ovat nousseet joka vuosi Sanna Marinin hallituskaudella. Nykymuotoista kehitysapua kansanedustaja Ari Koponen kritisoi hyvin epäonnistuneeksi, sillä se ylläpitää korruptiota ja tappaa talouden kehittymisen mahdollisuudet.

Viimeisimmän tutkimustiedon valossa rahoista valuu myös iso osa veroparatiiseina pidettyihin paikkoihin, kuten Luxemburgiin ja Caymansaarille. Hiljattain valmistuneessa Maailmanpankin <a href="https://documents1.worldbank.org/curated/en/493201582052636710/pdf/Elite-Capture-of-Foreign-Aid-Evidence-from-Offshore-Bank-Accounts.pdf">selvityksessä</a> on seurattu rahavirtoja kehitysmaista ulkomaisille pankkitileille. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
&#8211; Mukana tutkimuksessa olivat muun muassa Afganistan, Etiopia, Mosambik ja Tansania, jotka ovat kaikki huomattavan suuria kehitysavun kohdemaita myös Suomelle, Ari Koponen sanoo.
Rahat ohjautuvat veroparatiiseihin ja korruptioon
Tutkijat seurasivat Kansainvälisen järjestelypankin tiedoista rahavirtoja köyhistä maista veroparatiiseina tunnettuihin paikkoihin sekä valtioihin, joissa on tiukka pankkisalaisuus.
Tutkimuksessa pystyttiin selvästi osoittamaan, että tismalleen samoina ajankohtina, jolloin köyhät maat saivat paljon apua, maan talletukset veroparatiiseihin kasvoivat 3,4 %. Seitsemän köyhimmän maan kohdalla, jotka saavat apua 3 % BKT:staan, avusta vuotaa veroparatiiseihin 15 %.
&#8211; Suomen tämän vuotisesta kehitysyhteistyön budjetista 15 % tarkoittaa yli 191 miljoonaa euroa. Tällä rahalla olisi paljon parempaa käyttöä kotimaassa, kuten esimerkiksi mielenterveyden ongelmien tai vanhusten hoitaminen.
Miksi hallitus kasvattaa määrärahoja?
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari on väittänyt, kuinka kehitysyhteistyöohjelmia ja erillisiä hankkeita on arvioitu useita kertoja vuosien aikana ja kuinka myös valtionhallinnon sisäinen tarkastus sekä ulkopuoliset arvioijat käyvät läpi kehitysyhteistyöohjelmia.
&#8211; Skinnarin mukaan yksi Suomen kehitysyhteistyön päätavoitteista on korruption vähentäminen. Ei tässä olla mielestäni millään mittarilla onnistuttu, Koponen lataa.
Koponen on jättänyt tällä viikolla ministerille kirjallisen kysymyksen. Hän haluaa tietää miksi hallitus kasvattaa kehitysyhteistyön määrärahoja, vaikka todistetusti iso osa rahoista valuu korruptioon sekä veroparatiiseihin.

Suomen kehitysapurahoista veroparatiiseihin jopa 191 miljoona euroa vuodessa – ”Miksi tätä hulluutta jatketaan?”

Sähkön korkeat hinnat kiusaavat kuluttajia, mutta myös sote-ala on sähköintensiivinen, ja vihersiirtymä ja päästökauppa vaikuttavat siihen merkittävästi. Energian hinnannousu nostaa hyvinvointialueiden sote-kiinteistöjen lämpö- ja sähkömenoja, johon perussuomalaiset vastaisi veronalennuksella.

Perussuomalaiset on jo aiemmin esittänyt sekä kotitaloussähkön veron että liikennepolttoaineiden <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-esittaa-sahkon-ja-polttoaineiden-veron-alentamista-neljanneksella-keskivertoperheelle-lahes-500-euroa-enemman-kateen-vuodessa-hallituksen-vaihtoehdosta-tulossa-1-200-euron-lisalask/">veron alentamista</a> 25 prosentilla, jolla olisi merkittävä ostovoimaa vahvistava vaikutus keskiverrossa suomalaiskotitaloudessa.
Sote-uudistuksessa kiinteistöt siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille, jolloin uudistuksen yhteydessä on tärkeää tarkastella paitsi sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstömenoja myös lämpö- ja sähkömenoja.
Rahaa vapautuisi varsinaiseen sote-toimintaan
Perussuomalaiset esittää sähköverojen laskemista hyvinvointialueiden sote-toimintojen osalta EU:n minimiin eli 0,1 senttiin per kilowattitunti, jolloin laskeminen merkittävästi alentaisi hyvinvointialueiden energiakustannuksia.
&#8211; Mikäli sähköveroa laskettaisiin hyvinvointialueiden sote-toimintojen osalta EU:n minimiin, leikkaisi se sähkökustannusten nousua 9 prosenttiyksikköä.
&#8211; Tämäkin perussuomalainen ehdotus hyvinvointialueiden sote-toimintojen sähköveron laskemisesta vapauttaisi rahaa kaikkein olennaisimpaan, varsinaiseen sote-toimintaan ja alentaisi sote-alan maksettavaksi lankeavia kaukolämpö- ja sähkömenoja 11 miljoonaa euroa vuodessa, puheenjohtaja Riikka Purra sanoi tänään tuumaustunnilla.
Parantaisi mahdollisuuksia palkata lisää henkilökuntaa
Perussuomalainen ehdotus hyvinvointialueiden sote-toimintojen sähköveron laskemisesta vapauttaisi rahaa kaikkein olennaisimpaan, varsinaiseen sote-toimintaan alentamalla merkittävästi alan maksettavaksi lankeavia sähköveroja.
Sähköveron alennus EU:n minimitasoon ja päästökauppatulojen ohjaaminen sote-alalle parantaa mahdollisuuksia palkata lisähenkilökuntaa ja samalla palkanmaksukyky kohenee.
Perussuomalaisten esityksen pohjana toimii Taloustutkimus Oy:n selvitys hyvinvointialueiden lämpö- ja sähkökustannusten noususta. Selvitystä esitteli tänään tuumaustunnilla Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja Pasi Holm.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 14.1.2022 - Riikka Purra ja Pasi Holm" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/bUWbB6GxH9g?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Perussuomalaisten esitys sähköveron alennuksesta vähentäisi hyvinvointialueiden energiakustannuksia ja tuottaisi vuodessa jopa 11 miljoonan säästöt

Kansanedustaja Minna Reijonen jätti talousarvioaloitteen selvityksestä, jossa selvitetään millaisia vaikutuksia olisi valtion ja kuntien ostopalveluna tuotettujen ruokapalveluiden siirtymisellä kokonaan kotimaiseen, pääsääntöisesti lähiruokaan. 
 

Minna Reijonen jätti asiasta talousarvioaloitteen jo viime vuonna. Reijonen on myös tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen ministerille ja ottanut asian esille useamman kerran eduskunnan täysistunnoissa.
&#8211; Hallitus ei ole ollut kiinnostunut selvityksen tekemisestä, mikä on harmillista, sanoo Reijonen.
Lähiruoka on todellista luonnonsuojelua
Lähiruuan reitti ruokapöytään on lyhyt ja sillä tuetaan alueen ruokaketjua ja paikallista ruokakulttuuria.
&#8211; Lähiruuan tuotanto luo työpaikkoja ja tuloja alueen asukkaille ja vahvistaa näin alueen taloutta.
&#8211; Valitsemalla lähiruokaa voidaan vaikuttaa alueen ympäristön tilaan ja huoltovarmuuteen. Suomessa raaka-aineita on mahdollista tuottaa turvallisesti, sillä maaperä on puhdas ja puhdasta vettä on käytettävissä runsaasti, Reijonen sanoo.
Selvitys helpottaisi poliittisia päätöksiä
Reijosen mukaan selvityksen jälkeen olisi helpompi tehdä poliittisia päätöksiä lähiruokaan siirtymisestä.
&#8211; Selvityksessä tarkasteltaisiin siirtymisen vaikutuksia ympäristöön, työllisyyteen sekä suoraan että välillisesti, haja-asutusalueiden elinvoimaan ja huoltovarmuuteen. Selvitettäisiin myös siirtymisen kustannusvaikutuksia valtiolle ja kunnille sekä millä aikataululla siirtyminen olisi mahdollinen ja mitä lakimuutoksia se edellyttäisi, Reijonen selostaa.

Reijonen: Lähiruuan käyttö vahvistaisi omavaraisuuttamme, huoltovarmuutta ja maaseudun elinvoimaisuutta

Hallitus on kertonut tekevänsä selvityksen suojamaskien käyttöön liittyen. Selvityksen on sanottu valmistuvan kesäkuun loppuun mennessä. Tämä on perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvosen mielestä aivan liian myöhään.

Arja Juvonen kysyi kirjalliselta kysymyksellä jo 1.4. hallitukselta viimeisintä saatua tietoa liittyen suojamaskien käyttöön ja suosituksiin sekä maskien käytöstä saatuun hyötyyn koronavirusepidemian ennaltaehkäisyssä. Juvonen tiedusteli, kenelle suojamaskeja suositellaan ja miten hallitus suhtautuu tutkijoiden viestiin siitä, että myös kansalaisten olisi hyvä käyttää suojamaskeja. Hän kysyi myös, miten kansalaisten on mahdollisuus saada itselleen suojamaskeja.
&#8211; Suojamaskien ja hengityssuojien käytöstä koronavirusepidemian aikana on oltu montaa eri mieltä. Tämä on hämmentävää, sillä kautta aikojen kasvomaskilla on ollut suuri merkitys terveydenhuollossa infektioita torjuttaessa. Maskilla on suojattu hoitajaa, mutta myös potilasta, Juvonen toteaa.
Tutkijat suosittelevat maskin käyttöä
Aasialaiset koronaviruksen johtavat tutkijat ovat suositelleet, että eurooppalaiset ja amerikkalaiset alkaisivat käyttää maskia koronaviruksen torjumisessa. Heidän mielestään suurin virhe on ollut, ettei maskeja ole käytetty. Tutkijoiden mukaan on maalaisjärkeä käyttää maskia koronaviruksen kaltaisissa pandemioissa, koska tauti leviää pisaratartuntana.
THL ja STM ovat koronavirusepidemian aikana korostaneet, että kasvomaski ei suojaa koronavirukselta, vaan niistä saattaa olla jopa päinvastaisia seurauksia. Myöhemmin kuitenkin THL:jn johtaja Markku Tervahauta suositteli maskin käyttöä.
&#8211; Ministeri Kiuru vastasi 28.4. kysymykseeni, että tiedon määrä koronainfektioista ja sen ehkäisystä esimerkiksi suojamaskien avulla lisääntyy koko ajan. Asiantuntijalaitokset, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos, tutkivat tarkkaan muutoksia epidemian etenemisessä, ja uuden tiedon muodostumista muun muassa suojamaskien käytöstä. Ohjeet on päivitettävä tarvittaessa, Juvonen kertoo.
Korkea aika saada vastauksia
Juvonen sanoo sosiaali- ja terveysministeriön ymmärtäneen viimein hänen kirjallisen kysymyksensä ytimeen ja ryhtyneen toimeen. Ministeriön ohjeet ja suositukset ovat olleet tähän asti sekavia.
&#8211; En voi riemuita, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt olikin jo korkea aika saada vastauksia. Sen sijaan aikaa odotella selvitystä kuukausitolkulla ei ole. Tutkimusdataa varmasti löytyy riittävästi. Ministeriön tulee antaa tieto nopeasti.
&#8211; Ministeriön tulisi myös säästääkseen aikaa todeta ihmisille yksinkertaisesti, että käyttäkää maskeja, jos teistä sille tuntuu. Maskien käyttö ei ole kiellettyä, vaan ne ovat myös maailmalla enemmän sääntö kuin poikkeus. Myös kotimainen maskituotanto on saatava käyntiin nopeasti, Juvonen sanoo.

Juvonen: Suosituksia suojamaskin käytöstä on syytä antaa pikaisesti – ”Aikaa kuukausien selvitykseen ei ole”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaatii pääministerin ilmoitusta Postin tilanteen kriisiytymisen taustoista. Ilmoituksessa on perussuomaisten mielestä käytävä ilmi selkeästi se, onko eduskunnalle kerrottu ”muunneltua totuutta” Postin tilanteen taustoista ja ministereiden yhteydestä asiaan.

&#8211; Viimeisen parin kuukauden aikana tarinat ovat muuttuneet pahimmillaan muutaman tunnin välein. Ensin Postin suunnitelmista ei tiedetty etukäteen, sitten tiedettiin, sitten niille oli annettu jopa siunaus, sitten ei ollutkaan, ja sitten olikin väärä päivä kalenterissa siitä, milloin työehtosopimusten siirto tapahtuu, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho luettelee.
&#8211; Hallituksen luottamus on vaakalaudalla. Vaadimme, että hallitus antaa selvityksen huolimattomuudestaan ja väärien tietojen antamisesta, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio toteaa.
Perussuomalaiset huomauttavat, että ministereiden on nautittava eduskunnan luottamusta. Kun on käynyt ilmi, että tarinaa on peitelty tai muunneltu, perussuomalaisten mielestä pääministeri Antti Rinteen (sd.) tulisi tehdä johtopäätökset.

Postin lakko loppui, hallitukselta vaaditaan selvitystä tilanteen kriisiytymisestä – PS: Rinteen on tehtävä johtopäätökset

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää yritti saada vastausta ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselta, miksi hallitusohjelmaan on kirjattu tuulivoiman lisärakentaminen ilman perusteellista selvitystä sen terveysvaikutuksista.
 
Hallitusohjelmaan on kirjattu merkintä tuulivoiman kaavoituksen ja lisärakentamisen edistämisestä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmettelee, miten tällaiseen kirjaukseen on lähdetty, jos tuulivoiman vaikutuksia ihmisten terveyteen ei tiedetä.
&#8211; Tuulivoima on asia, joka vaikuttaa mukavalta. Sanotaan, että se on puhdasta energiaa, mutta oletteko te varmoja siitä, että se ei autioita maaseutuamme tai aiheuta meille huoltovarmuusongelmaa sillä tavalla, että maatalous ja ihmiset kärsivät siitä?
&#8211; Minun mielestäni teidän pitäisi ehdottomasti ottaa siinä aikalisä ja teettää siitä oikea terveysselvitys sellaisella taholla, joka pystyy sen tekemään puolueettomasti, Mäenpää ehdotti.
Laaja terveyselvitys tehtävä ensin
Tuulivoimalla tiedetään olleen huomattavia vaikutuksia joidenkin ihmisten terveyteen.
&#8211; Tuulivoimalla on todettu ulkomailla olevan vaikutusta eläinten lisääntymiskykyyn. Sillä on todettu olevan vaikutusta jo Suomessakin joidenkin ihmisten terveyteen.
&#8211; Nyt te olette laajamittaisesti edistämässä sellaista teollisuudenalaa, joka vaatisi oikeasti laajamittaisen terveysselvityksen, että se voidaan turvallisesti ottaa käyttöön ja miettiä sille riittävät turvaetäisyydet, Mäenpää huomautti.
Ulkomaiset yhtiöt innolla rakentamassa
Mäenpää mukaan ongelma on siinä, että tuulivoima-alueita halutaan rakentaa aina sähköverkon läheisyyteen ja yleensä sähköverkkoja on vain siellä, missä on asutusta.
&#8211; Minä sydämestäni toivon, että te teette tämän niin, että asiaan saadaan oikea totuus. Minua hämmästyttää se, että meille rynnii tänne ulkomailta yhtiöitä, jotka tekevät tänne mielellään tuulivoimaa.
&#8211; Uskon, että nämä osaavat tehdä myös sellaiset omistusjärjestelyt, että he eivät tule maksamaan Suomeen juurikaan verotuloja tuotetusta energiasta. Jäljelle jää vain raiskattu luonto, ja sitten, kun tuulivoiman hinta tai laitteet ovat loppuun kaluttuja, valtion kontolle tulee jäämään myös näiden tuulivoimaloiden purkaminen ja näiden maiden ja metsien ennallistaminen, Mäenpää varoitti.
Suomessa ylisuuria voimaloita
Mäenpää mielestä ongelmia lisää myös tuulivoimaloiden koko.
&#8211; Se vilpitön kokemus, mitä minulla asiasta on, on se, että meillä Suomessa rakennetaan nyt poikkeuksellisen suuria tuulivoimaloita. Tällä hetkellä haetaan lupia nimenomaan suurille tuulivoimaloille.
&#8211; Esimerkiksi Halsualla on puistoja, joihin tulee noin 50-60 tuulivoimalaa. Joidenkin generaattorin teho on luvituksessa jopa 10 megawattia. Se vastaa noin kahta sähköveturia eli suurimmat tuulimyllyt ovat poikkeuksellisen suuria. Näitä ei ole minun käsittääkseni missään muualla rakennettu näin laajamittaisesti asutuksen keskelle, Mäenpää totesi.
Vaikutukset ulottuvat pitkälle
Yksityisten ihmisten rahoittama Suomen ympäristöterveys (SYTe) on tehnyt mittauksia tuulivoiman vaikutuksista. Mittausten mukaan tuulivoiman terveysvaikutukset kantavat jopa kymmenien kilometrien päähän voimaloista.
&#8211; Nyt mietitään, onko turvallinen raja asutukseen viisi vai kymmenen kilometriä. Minä kysynkin teiltä ministeri Mikkonen, oletteko oikeasti valmis siihen, että tuulivoiman terveysvaikutukset ihmisille ja eläimille selvitetään puolueettomasti? Mäenpää kysyi.
Ministeri palaa vanhoihin selvityksiin
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) vastasi, että asia oli jossain määrin viime kaudellakin esillä ja että siitä tehtiin joitain selvityksiä.
&#8211; Täytyy palata niihin ja katsoa, ovatko ne riittäviä. Toki kaavoituksella ja maakuntakaavallahan pyritään ohjaamaan aina tuulivoimat sellaisille alueille, jossa niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa muulle toiminnalle: esimerkiksi teollisuusalueille tai muihin semmoisiin, missä on vähän asutusta.
&#8211; Mutta siinä täytyy tietysti huolehtia, että ne ovat sellaisilla alueilla, missä ei aiheudu ongelmia, Mikkonen sanoi.

selvitys

PS-kansanedustajat vaativat Yleltä selvitystä kohutuista monimuotoisuuskoulutuksista ja rahankäytöstä

Selvityshenkilö perkaamaan järjestöavustuksia – tavoitteena leikata kolmannes

Sukulaisten väliset pakkoavioliitot syyniin Ruotsissa

Ruotsin yleisradiotoiminnan uudistus etenee: Kansansivistystä kaikelle kansalle ja turha tarjonta tunkiolle

Opettajat pukeutuvat Ruotsin kouluissa jopa luotiliiveihin – rankassa työssä jaksamista auttaa kelpo palkkaus

VTV löysi ongelmia järjestöavustusten myöntämisessä – Rantanen: ”Avustusrahat tulevat samoille järjestöille kuin Manulle illallinen ja hankehumppa pyörii”

Suomen kehitysapurahoista veroparatiiseihin jopa 191 miljoona euroa vuodessa – ”Miksi tätä hulluutta jatketaan?”

Perussuomalaisten esitys sähköveron alennuksesta vähentäisi hyvinvointialueiden energiakustannuksia ja tuottaisi vuodessa jopa 11 miljoonan säästöt

Reijonen: Lähiruuan käyttö vahvistaisi omavaraisuuttamme, huoltovarmuutta ja maaseudun elinvoimaisuutta

Juvonen: Suosituksia suojamaskin käytöstä on syytä antaa pikaisesti – ”Aikaa kuukausien selvitykseen ei ole”

Postin lakko loppui, hallitukselta vaaditaan selvitystä tilanteen kriisiytymisestä – PS: Rinteen on tehtävä johtopäätökset

Mäenpää: Miksi hallitus edistää tuulivoiman lisärakentamista ilman puolueetonta selvitystä sen terveysvaikutuksista?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025