

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Saksassa alkavat majoitustilat loppua: Pikkukylän vastaanottokeskukseen tupsahti 700 pakolaista – pääosin nuoria miehiä Lähi-idästä
EU pyrkii ratkomaan turvapaikanhakijoiden taakanjakoa, mutta tulijoita on jo valtavasti EU:n sisällä. Varsinkin Saksassa alkavat majoitustilat loppua. Marmagenin pikkukylään tupsahti 700 pakolaista. Paikallisilla on tutut huolenaiheet vieraiden nuorten miesten vyöryessä kylään.
EU:ssa on väännetty sopua taakanjaosta ja ulkorajamenettelystä, mutta EU:n sisällä turvapaikanhakijakriisi alkaa olla jo yhtä paha kuin vuonna 2015. Varsinkin Saksassa paikallisviranomaiset ovat suurissa vaikeuksissa yrittäessään löytää tulijoille majoitustiloja.
Marmagen on 1 600 asukkaan pikkupaikkakunta lähellä Ranskan rajaa. Siellä toimi vuoteen 2019 asti Eifelhöhenklinik-niminen kuntoutuskeskus, mutta kyläläisten epäonneksi se meni konkurssiin. Konkurssin jälkeen kuntoutuskeskuksen valtava rakennus toimi alueen koronarokotuskeskuksena. Nyt siitä on tehty turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.
Kölnin aluehallinto on majoittanut uuteen vastaanottokeskukseen jo 700 turvapaikanhakijaa, eli lähes puolet siitä mitä kylässä on asukkaita. Turvapaikanhakijoiden tulo on herättänyt vastustusta ja jakanut kyläläiset kahteen leiriin, kertoo yleisradiokanava WDR.
Tulijatulva on jakanut kylän kahteen leiriin
Kyläläisten reaktiot kuulostavat suomalaisittain tutuilta. Osa kyläläisistä on sitä mieltä, että ”meillä on velvollisuus auttaa”. Toiset taas ovat huolissaan siitä, millaisia ongelmia nuorten miesten suuri tulva tulee kylässä aiheuttamaan.
– Siellä on niin paljon nuoria miehiä – ja kaikki nuoret miehet haluavat ihan sitä samaa mitä meidänkin nuoret miehemme, eräs kyläläinen kertoo WDR-kanavan toimittajalle.
– Ja jos he eivät saa naisia, niin sitä ei tiedä miten tässä vielä käy.
Suomessa tällaiset väestörakennetta koskevat huolet on ollut tapana leimata avoimen pilkallisesti ”syrjäytyneiden junttien valitukseksi”, mutta huolenaihe on nähtävästi ajankohtainen myös Keski-Euroopan vanhoissa sivistysmaissa.
Ei tullutkaan vain ukrainalaisia
Toinen yllätys kyläläisille oli se, että suureen vastaanottokeskukseen on majoitettu muitakin kuin Ukrainasta tulleita sotapakolaisia. Kyläläiset olivat nimittäin siinä uskossa, että keskukseen tulee vain ukrainalaisia.
WDR:n haastattelema Bruno Schmidt tuntee itsensä suorastaan petetyksi, koska ukrainalaisten lisäksi kylään on tullut ainakin syyrilaisia, afganistanilaisia ja irakilaisia.
Yhteenottoja ja rikollisuutta
Eri etnisyyksiä edustavien turvapaikanhakijoiden kohtaamiset ovat jo ehtineet aiheuttaa kahnauksia vastaanottokeskuksessa. Rikosten määrä alueella on kasvanut.
Marmagenin pormestari Norbert Crump (CDU) haluaa lisää poliiseja paikkakunnalle. Hän toivoo myös, että vastaanottokeskuksen paikkalukua laskettaisiin kahteen- tai kolmeensataan turvapaikanhakijaan.
Tämä ei kuitenkaan osavaltion viranomaisille käy. Nordrhein-Westfalenin osavaltion maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Josefine Paul (vihr) sanoo, että Marmagenin kaltaisia isoja vastaanottokeskuksia tarvitaan ehdottomasti. Hänen mukaan osavaltioon tulee tällä hetkellä yhtä paljon turvapaikanhakijoita kuin vuosien 2015-16 turvapaikanhakijakriisin pahimpina aikoina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Josefine Paul Norbert Crump turvapaikanhakijakriisi ulkorajamenettely Eifelhöhenklinik Marmagen Ukrainan pakolaiset Taakanjako Turvapaikanhakijat Saksa EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU:n turvapaikkasopu mietityttää Välimeren etelärannalla: Kuka maksaa EU:n ulkorajalta palautettavien ihmisten kulut?

Siirtolaisruuhka pahenee Italiassa, vaikka merimatkasta joutuu maksamaan ihmissalakuljettajille keskimäärin 6 000 euroa – Lampedusan saaren tilanne jo kestämätön

Pakolais- ja turvapaikanhakijatulvan miljardimenot suivaannuttavat Saksassa – kustannukset leikkuriin ja palautuksiin vauhtia

Enemmistö saksalaisista ei usko pakolaisten kotouttamisen onnistuvan – vuonna 2015 tulleista puolet yhä toimeentulotuen varassa

Aikajana kertoo enemmän – väestö vaihtuu reipasta vauhtia Ruotsissa ja Saksassa

Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa, mutta jossain vaiheessa sitä ei voi enää pysäyttää

Rajamenettelylaki lähti lausuntokierrokselle – laki antaa työkaluja muuttoliikkeen hallintaan, mutta ei ole ratkaisu itärajan tilanteeseen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








