LEHTIKUVA
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen kansalaisuuslain kiristämiseksi äänin 103-58. Lakia vastustivat kaikki paikalla olleet sosiaalidemokraatit, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP:n Eva Biaudet.
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius on läpimenoon tyytyväinen, mutta samalla pettynyt sosiaalidemokraattien linjaan.
– Pääministeripuolueeksi pyrkivä SDP äänesti kokonaisuudessaan kansalaisuuslain tiukennuksia vastaan. Heidän linjallaan kansalaisuuden voisi jatkossakin saada, vaikkei ulkomaalainen olisi tehnyt Suomessa päivääkään töitä, Vigelius toteaa.
– SDP:n linja on, että Kelan etuuksilla turvattu toimeentulo olisi kansalaisuutta haettaessa tarpeeksi. Me edellytämme, että Suomen kansalaiseksi pyrkivä myös rakentaa tätä maata eikä vain rasita sitä, Vigelius toteaa.
Lisäksi kansalaisuuden saamisen nuhteettomuusedellytyksiä tiukennetaan. Rikoksista sanktioina asetetut odotusajat kansalaistamiselle pitenevät ja kansalaistaminen voidaan jatkossa pistää jäihin ilman määräaikaa erittäin vakavissa rikoksissa.
Myös kansalaisuuden jälkikäteistä peruuttamista ja lakkauttamista helpotetaan, jos henkilö syyllistyy hakiessaan petolliseen toimintaan tai Suomen elintärkeitä etuja loukkaaviin rikoksiin.
– Suomen kansalaisuutta ei tule myöntää Kelan tukiin nojaaville eikä rikollisille ulkomaalaisille. Vaikea ymmärtää, miksi SDP vastustaa tällaisia järkeviä lakimuutoksia, Vigelius ihmettelee.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen Perusta teetti Taloustutkimuksella kyselyn, jonka mukaan jopa 49,2 % vastanneista vieraskielisistä äänestäisi SDP:tä seuraavissa eduskuntavaaleissa ja seuraavaksi suosituimman vaihtoehdon kannatus oli vain 12,3 %. Perussuomalaisten Nuorten mielestä on siis syytä epäillä, että SDP ajaa massamaahanmuuttoa puhtaasti poliittisen hyödyn vuoksi.
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen kansalaisuuslain kiristämiseksi äänin 103-58. Lakia vastustivat paikalla olleet sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto.
Perussuomalaisille Suomen kansalaisuus on etuoikeus ja merkki vastuunkannosta sekä kunnioituksesta Suomen lakia ja turvallisuutta kohtaan. Kansalaisuuden saaminen on päätepiste onnistuneesta kotoutumisesta, joka ulkomaalaisen on ansaittava.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää hallituksen esitystä kansalaisuuslain tiukentamiseksi tervetulleena päätöksenä. Uudistus on vahva viesti siitä, että Suomen kansalaisuutta ei enää myönnetä automaattisesti, vaan hakijan on ansaittava se teoillaan.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
