

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Segregaatio kiihtyy Suomessa, vasemmistokin myöntää, että koulujen alueellinen eriytyminen on totta – Halla-aho: ”Muuta ratkaisua ei ole kuin se, että pyritään kaikin keinoin torjumaan muuttoliikettä”
Asuinalueiden eriytyminen on Suomessakin kiihtynyt eräänä maahanmuuton lieveilmiönä. Segregaatio on johtanut myös peruskoulujen eriytymiseen siten, että eräillä alueilla nykyisin on kouluja, joiden oppimistulokset ovat tunnetusti heikkoja.
Segregaatio eli asuinalueiden eriytyminen on johtanut myös koulushoppailuun, eli siihen, että nykyään monet perheet valitsevat asuinpaikkansa usein sillä perusteella, että samalla vältetään oman lapsen joutumista huonomaineiseen kouluun.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tänään Helsingin Sanomien puheenjohtajatentissä, että koulujen ja asuinalueiden eriytymiseen ei ainoa mutta keskeinen syy, varsinkin pääkaupunkiseudulla, on maahanmuutto.
– Oikeastaan kyse ei ole maahanmuutosta ylipäätään, vaan asuinalueiden eriytymisen taustalla on maahanmuutto eräiltä tietyiltä maantieteellisiltä alueilta, Halla-aho sanoi.
Kehitys on samanlaista muuallakin Euroopassa
HS:n puheenjohtajatentissä tentattavina olivat kaikkien eduskuntapuolueiden johtajat. Vasemmistoliittoa tentissä edustanut varapuheenjohtaja Jussi Saramo väitti, että jokainen Suomessa voisi luottaa siihen, että oma lähikoulu on ”maailman paras”. Seuraavaksi Saramo kuitenkin myönsi, että tosiasiassa Suomessa koulujen alueellinen eriytyminen on alkanut.
Saramon mukaan oppimistuloksien heikkenemiseen johtavan ilmiön taustalla kyse saattaa olla maahanmuuton ohella myös alueellisesta työttömyydestä. Ratkaisuksi Saramo tarjoaisi lisää tukitoimia ongelma-alueille.
Halla-aho sanoi suhtautuvansa pessimistisesti tukitoimiin.
– Suomi tulee jälkijunassa verrattuna lähes kaikkiin Länsi-Euroopan maihin ja Helsinki tulee jälkijunassa suhteessa moniin muihin ulkomaisiin kaupunkeihin. Kehitys on kaikkialla samanlaista.
– Ne ihmiset, joilla on varaa, tietysti äänestävät lompakollaan ja saattavat valita asuinpaikkansa sen mukaan, että lapset pääsevät hyväksi koettuun kouluun. Ikävä kyllä, ratkaisu ei ole se, että toistellaan sitä, että jokaisen koulun pitäisi olla hyvä. Tämä ei selvästikään vastaa sitä, miten vanhemmat ja asuinalueiden asukkaat näkevät asian tällä hetkellä.
– Muuta ratkaisua ei ole kuin se, että pyritään kaikin keinoin torjumaan muuttoliikettä, Halla-aho totesi.
Halla-aho: Erityisluokat takaisin
Halla-aho myös totesi tentissä, että kouluihin pitäisi palauttaa takaisin erityisluokat, koska nykyjärjestelmä eli inkluusio ei ole onnistunut ja toimiva ratkaisu. Inkluusiossa erityistukea tarvitsevat lapset opiskelevat samassa luokassa kuin muut.
– Inkluusiossa on vähän sama ongelma kuin sosiaalisessa sekoittamisessa, jolla pyritään ehkäisemään asuinalueiden segregoitumista. Kumpikaan ei ratkaise kenenkään ongelmia, mutta ongelmia kyetään peittämään, jolloin tilastot saadaan näyttämään paremmilta.
– Se, että erityistukea tarvitsevat oppilaat pannaan niin sanottuun ”tavalliseen luokkaan” on karhunpalvelus sekä erityistä tukea tarvitseville lapsille että kaikille muillekin lapsille. Pitäisi välttää sellaista tilannetta, että opettajan työaika ja energia menee kriisinhallintaan, kun pitäisi voida keskittyä opettajan työhön.
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko oli Halla-ahon linjoilla. Saarikko kertoi saaneensa inkluusiosta paljon kansalaispalautetta.
– Minusta tuntuu, että tälle järjestelmälle kannattaisi nyt tehdä jotain, koska huolta kannetaan jo yli puoluerajojen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koulushoppailu erityisluokat asuinalueet eriytyminen vanhemmat puheenjohtajatentti oppimistulokset lapset Muuttoliike Annika Saarikko Jussi Saramo koulu Jussi Halla-aho maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus pyrkii kiihdyttämään opiskelijamaahanmuuttoa – Purra: On hullua, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia

Koponen huolissaan nuorten kasvavasta väkivallasta: ”Viranomaisilla oltava työkalut väkivalta- tai päihdekierteen katkaisemiseksi”

PS: Koulutuspoliittisen selonteon suurin ongelma on ratkaisujen puute

Tanska pistää stopin segregaatiolle: Vieraskielisten osuus lähiön asukkaista korkeintaan 30 prosenttia

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisvaikeuksista ja heikosta kielitaidosta uskallettava puhua – Koponen: ”Tämä ei ole rasismia vaan realismia”

Berliini haluaa salata koulujen maahanmuuttajaprosentit – keskimäärin 41 % oppilaista vieraskielisiä

Koponen ei niele Li Anderssonin selityksiä Suomen heikentyneistä oppimistuloksista: ”Meillä on Suomessa peruskouluja, joissa ulkomaalaistaustaisia oppilaita on jo 70 %”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








