

Lauri Tarasti luovutti ehdotuksensa hallituksen linjaukseksi valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.) valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa Helsingissä 25.1.2016. / Vesa Moilainen
Selvitysmies: Työttömyyden hoito maakunnille
Selvitysmies Lauri Tarasti esittää tehtävien laajaa siirtämistä kunnilta ja valtiolta maakunnille. Noin 12 500 työntekijää siirtyisi maakuntien palvelukseen, jos esitys menee sellaisenaan läpi. Yksi tehtävistä olisi työvoima- ja elinkeinopalveluiden siirtäminen valtiolta maakuntien vastuulle. Maakunnat saisivat päättää itse, miten tehtävät hoidetaan maakunnan sisällä.
Tämäkin suuri muutos häviää kuitenkin sote-uudistukselle, jossa peräti 200 000 työntekijää siirtyy kunnilta maakunnille. Molempia uudistuksia sorvataan kiireisen kevään aikana ja valmista pitäisi tulla vappuun mennessä.
Tarasti luovutti selvityksensä valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittamisesta kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.) tiistaina.
Kiireiset kuusi viikkoa
Tarastilla oli käytössään kuusi viikkoa aikaa selvittää maakuntaliittojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävien siirto sekä pelastustoiminnan ja ympäristöterveydenhuollon järjestäminen tulevassa aluehallintouudistuksessa. Selvitys ei koskenut sote-alaa eikä rahoitusjärjestelyitä eikä valtion suuria virastoja.
Tarasti piti lähtökohtanaan selkeää ja rakenteeltaan yhdenmukaista ja asiakaslähtöistä aluehallintoa. Tehtävistä päätetään kolmella tasolla: poliittista harkintaa sisältävät asiat maakuntavaltuustossa tai hallituksessa, loput maakuntavirastossa. Lain soveltamista koskevat asiat päätettäisiin maakuntavirastossa viranhaltijapäätöksin.
Tämä johtuu siirtyvien päätösten valtavasta lukumäärästä. Hallinnon selkeyden, yhdenmukaisuuden ja asiakaslähtöisyyden vuoksi muita päätöksentekijöitä ei maakunnissa ole, Tarasti linjaa.
Maakunta vastuuseen yritys- ja työvoimapalveluista
Ehkä suurimman työn maakunnat saavat nykyisiltä TE-toimistoilta, jotka hoitavat alueiden työvoima- ja elinkeinoasioita – eli mm. paimentavat maamme runsaita työttömiä. Palveluiden järjestämisvastuu siirrettäisiin maakunnille. Ne voivat päättää itse, mikä taho ottaisi tehtävät hoitaakseen: suuret kunnat, kaupunkiseudut vai jopa yksityiset tahot – tai järjestääkö maakunta palvelut itse.
Kun aiemmin kunnat halusivat huolehtia vaikeimmin työllistyvistä, jotta niiden ei tarvitsisi maksaa työttömistä sakkoa valtiolle, niin nyt ne voisivat huolehtia kaikista työttömistä.
Myös erilaisten EU-rahastojen kansallista hallintoa siirretään maakuntien päätösvaltaan. Myös rakennusvalvonnan järjestämisvastuu siirtyy maakuntiin, mutta kunnat voivat ilmoittaa hoitavansa rakennusvalvonnan itse.
Maatalous- ja maaseutuhallinnon tehtävät siirretään kunnista ja ELY-keskuksista maakunnille, kuten kuntien ja aluehallintovirastojen ympäristöterveydenhuollon tehtävätkin.
12 pelastuslaitosta
Pelastustoimen tehtävät siirretään maakunnille ja pelastuslaitosten määrä pienenee nykyisistä 22:sta 12:een. Pelastusasemien määrä pysyy kunnissa kuitenkin nykyisellään.
Helsingin seudulla toteutetaan metropolihallintoa sen verran, että pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava toteutetaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kesken.
– Laki on ollut olemassa jo seitsemän vuotta, mutta sitä ei ole pantu voimaan, Tarasti totesi.
Avit erikoistuvat eri tehtäviin eri alueilla
Suuri määrä tehtäviä jää yhä virastoille. Niiden luonne on kuitenkin erilainen eri puolilla maata sen mukaan, minkälaisia päätöksiä missäkin tarvitaan.
Maakuntavaltuustoilla ja –hallituksilla on samat tehtävät kaikissa maakunnissa, mutta maakuntavirastojen tehtävät poikkeavat toisistaan, koska samoja resursseja ja osaamista ei edes riitä 18 maakunnalle, Tarasti kaavailee.
Tehtäviä kootaan yhteen, viiteen, kahteentoista ja kahdeksaantoista maakuntaan pyrkien seuraamaan sote-palveluiden aluerajoja.
Uusia virastoja ei perusteta, vaan ely-keskusten valtiolle jäävät tehtävät siirretään aluehallintovirastoille, joista yksi nimitettäisiin pääaluehallintovirastoksi. Aluehallintovirastojen toimivalta muutettaisiin valtakunnalliseksi ja pääaluehallintovirasto määräisi työnjaosta ja resurssien käytöstä.
Ministeri yhdistäisi lisääkin
Vehviläinen kiitti Tarastia hyvästä pohjasta päätöksenteolle, mutta hän esitti hallituksen harkittavaksi muitakin asioita kuin niitä, mitä ministeriöt esittivät Tarastin harkinnan pohjaksi joulukuussa. Vehviläinen mainitsi esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön alat.
Aiemmin Vehviläinen on kaavaillut esimerkiksi keskiasteen koulutuksen, kuten lukioiden siirtämistä maakuntien harteille.
Vehviläinen toivoi myös mietittäväksi, voisivatko kunnat miettiä itse tehtävien siirtämistä maakuntien vastuulle, jos niin parhaaksi näkevät.
Tarasti piti tätä mahdollisena, mutta se liittyy myös rahoitukseen: ei voida ajatella niin, että kunnat ottaisivat joitakin tehtäviä hoitaakseen valtion laskuun.
Oma veroraha olisi hyväksi
Vehviläinen piti toivottavana myös maakuntaveron ottamista käyttöön, kuten on esitetty, vaikka siitä ei ole vielä päätetty. Olisi hyvä, että maakunnilla olisi tällaista omaa rahaa käytössään niin, että ne saisivat päättää sen käytöstä itse.
Tarastilta kysyttiin, mitä olisi maakunnallinen itsehallinto. Se liittyisi hänen mukaansa juuri rahoitukseen: jos omaa rahaa on könttänä, itsehallinto perustuu omaan päätösvaltaan, mutta jos kaikki on säädetty ylhäältä, on se vain valtion budjettivallan toteuttamista.
Suuret kunnat saavat äänensä kuuluviin
Hän korosti myös, että suuret kaupungit saava hänen mallissaan varmasti itselleen kuuluvaa suurta toimivaltaa, jota viisi suurinta kaupunkia on jo yhteisellä julistuksella toivonut.
Esimerkiksi Uudellamaalla asuu Helsingissä ja Vantaalla yli puolet väestöstä, joten varmasti heidän äänensä tulee kuuluviin, Tarasti uskoi.
Tarasti huomautti myös, ettei maakunnallinen järjestely ole minkään lakien vastaista, mistä on myös puhuttu. Onhan kuntienkin toimintaa säädelty laeissa hyvin tarkasti kuntien itsehallinnosta huolimatta.
Päätökset vapuksi
Vehviläinen kertoi, että kun suuret hallintouudistukset halutaan voimaan vuonna 2019, täytyy päälait saada valmiiksi jo vappuun mennessä. Ne ovat sote-uudistuksen järjestämislaki, maakuntalaki ja voimaanpanemislaki.
Vehviläinen piti itsehallinnon kannalta tärkeänä, että maakuntiin saadaan demokraattisesti valitut päättäjät. Alueilla on myös oikeus päättää taloudestaan tiettyyn rajaan asti, missä könttärahoilla on tärkeä osuus. Talouteen voidaan hankkia ehkä maksutuloja ja mahdollisesti verotusoikeus.
Kunnille jää vielä tehtävää koulutuksen ja kaavoituksen ja kehittämisen parissa. Tulevaisuuden kuntaa setvitään yhä, ehkä kunnat haluavat erikoistuakin, Vehviläinen arvioi.
Vehviläinen: Virkojen määrä voi vähentyä
Vehviläinen korosti, että kun 12 500 ihmistä siirtyy uusiin tehtäviin, täytyy heidän päästä itse mukaan osallistumaan muutoksiin.
Mutta kun Suomen Uutiset kysyi häneltä, voitaisiinko tämän uudistuksen yhteydessä virkakunnan määrää myös pienentää, hän piti sitä mahdollisena.
– Tässä on hyvä tavoite, että kootaan yhteen hallintoa. Ajattelen sillä tavalla, että varmasti eräiltä osin se tarkoittaisi sitä, että virkakunnan määräkin vähenisi. Se ei näy välttämättä välittömästi, mutta se antaa mahdollisuuden yhdistää tiettyjä tehtäviä, etenkin tukipalveluja. Kun niitä vedettäisiin myös maakunnissa yhteen niin sitä kautta kyllä, Vehviläinen tulkitsi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








