

LEHTIKUVA
Sisäministeri Rantanen: Itärajan sulku jatkuu niin pitkään kuin on tarpeen – ”Toista kertaa ei kannata ottaa tulta ryysyihin”
Eilen A-studiossa vieraillut sisäministeri Mari Rantanen vakuuttaa, että hallitus tekee kaikkensa estääkseen Venäjältä Suomeen kohdistuvaa painostusta ja hybridihyökkäyksiä. Parhaillaan lainsäädännön aukkoja käydään läpi, ja hallitus etsii jo uusia keinoja, joilla voidaan torjua Suomeen kohdistuvaa vieraan valtion vaikuttamista.
Suomen itäraja on ollut yhtäjaksoisesti kiinni lähes kaksi kuukautta. Itäraja on kiinni voimassa olevan päätöksen mukaisesti sunnuntaihin 11. helmikuuta saakka. Rajasulun vuoksi kansainvälistä suojelua ei voi tällä hetkellä hakea Suomen ja Venäjän välisen maarajan ylityspaikoilla.
Uutta päätöstä rajan tilanteesta ei ole vielä tehty. Sisäministeri Mari Rantanen ei kuitenkaan pidä mahdollisena, että raja-asemia avattaisiin tässä vaiheessa, koska tilanne Suomen itärajalla ei ole muuttunut.
– Tässähän nähtiin joulukuussa, mitä siitä rajan avaamisesta seurasi. Tilannekuva ei ole muuttunut. Toista kertaa ei nyt kannata ottaa tulta ryysyihinsä, sanoi Rantanen A-studiossa eilen maanantaina.
Rantanen korostaa, että hallitus ensisijaisesti huolehtii kansalaisten turvallisuudesta.
– Emme taivu painostuksen edessä. Siksi rajasulkua jatketaan niin kauan kuin se on tarpeen.
Kontula ilakoi Suomeen tunkeutujista
Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula alkoi mehustella sisäministerille siitä, että rajasulusta huolimatta Venäjältä pääsee Suomen puolelle maastorajan kautta.
– Turvapaikanhaku ei ole jäissä, vaikka hanki onkin nyt esteenä. Jos turvapaikkaa hakeva henkilö kuitenkin onnistuu maaston kautta rajalle pääsemään, niin tokihan hänet täytyy ottaa vastaan kansainvälisen oikeuden puitteissa.
Kontulan asenne vaikuttaa käsittämättömältä nykyisessä epävakaassa tilanteessa. Tammikuussa Suomeen tuli itärajan yli laittomasti 33 henkilöä, eikä Venäjän viranomaisten osuutta rajanylityksiin ole voitu poissulkea.
Suomen rajavartiolaitos varautuu jo nyt massiiviseen siirtolaisaaltoon, koska lumien sulettua maastoraja on entistä helpompi ylittää. Rajalla on jopa varauduttu tilanteeseen, jossa Venäjä yrittää pelata siirtolaisten hengillä.
Rantanen ihmetteli Kontulan ilakointia.
– Nyt ei pitäisi ilakoida sillä, että maastorajan yli on tullut joitakin ihmisiä. Siihen tässä ei pyritä. Se on ensinnäkin laitonta, eikä kenenkään edun mukaista.
Itärajalta ei voi hakea turvapaikkaa
Turvapaikanhaku Suomeen on sinänsä yhä mahdollista, mutta ei kuitenkaan enää itärajan kautta.
– Tarkoitus on nyt estää Suomeen kohdistuvaa painostusta, hybridihyökkäystä. Hallitus pyrkii torjumaan sitä. Toisaalta kyse on myös siitä, miten Venäjän viranomaiset nyt toimivat, Rantanen sanoi.
Hän jatkoi, että Suomen lainsäädännön aukkoja käydään parhaillaan läpi.
– Selvitystyö on kesken. Etsimme uusia keinoja, joilla voimme torjua tämän tyyppistä painostamista ja vieraan valtion vaikuttamista. Asia ei kuitenkaan ole kovin yksinkertainen ja vaatii laajaa valmistelua sekä harkintaa. Olennaista nyt on, että kaikissa tilanteissa kyetään huolehtimaan kansallisen itsemääräämisoikeuden ja rajan koskemattomuuden säilymisestä.
Kontula ei ollut niinkään huolissaan Venäjän hybriditoimista vaan siitä, menetelläänkö kaikissa olosuhteissa kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti. Kontula vaati laajaa keskustelua uusista keinoista.
– Jos tällaisia ratkaisuja tehdään, pitää sitten ymmärtää, että rajoille kuolee haavoittuvaisessa asemassa olevia ihmisiä.
Suunta muuttuu Suomessa ja EU:ssa
Sisäministeriössä valmistellaan rajamenettelylakia, jossa perusteettomiksi epäillyt turvapaikanhakijoiden hakemukset käsiteltäisiin nopeutetusti neljässä viikossa. Laki myös mahdollistaisi selvästi perusteettoman turvapaikanhakijan tulon estämisen Suomeen jo rajalla.
Rantasen mukaan laki on valmistumassa hyvää vauhtia. Laki ei kuitenkaan ole yksin täsmällinen ratkaisu itärajan tilanteeseen.
– Se on hyvä työkalu, mutta lain käyttöedellytykset ovat tiukat. Niin kotimaassa kuin EU-tasollakin olisi hyvä keskustella erilaisista uusista ratkaisuista koskien sekä turvapaikanhakua että toisaalta vihamielisen toimijan painostusyrityksiä.
Hallitus haluaa jatkossa edistää EU-toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen kolmansissa maissa, siis EU:n ulkopuolella.
Rantanen huomautti, että Suomen EU-politiikan suunnanmuutos alkaa valtavirtaistumaan myös muualla.
– Kolmansien maiden vaihtoehdoista puhutaan nyt paljon. On hyvä muistaa, että viime vuonna EU-alueelle jätettiin 1,3 miljoonaa turvapaikkahakemusta ja näistä saatiin palautettua lähtömaihin vain pieni osa. Uusia ratkaisuja siis tarvitaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- itärajan sulku rajamenettelylaki raja-asemat siirtolaisaalto hybridihyökkäys rajanylityspaikat itäraja turvapaikanhaku lainsäädäntö Kansainvälinen suojelu A-studio kansainväliset sopimukset Rajavartiolaitos Anna Kontula Mari Rantanen Ihmisoikeudet Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: ”On vain ajan kysymys, milloin Venäjällä päätetään, että Suomessa asuvat Venäjän kansalaiset kaipaavat Venäjän suojelua”

Sisäministeri Rantanen: Itäraja pysyy kiinni – sulun jatkaminen välttämätöntä

Jussi Halla-aho HS:n vaalitentissä: Suomen kieltäydyttävä ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia ihmisiltä, jotka eivät ole akuutissa kansainvälisen suojelun tarpeessa

Itäraja menee kiinni – sisäministeri Rantanen: Valitettavasti Venäjän viranomaisten toiminta jatkui

Puhemies Halla-aho nuorison pahoinvoinnista: Ongelmat ovat ratkaistavissa, kun ne ensin myönnetään ja niiden juurisyyt tunnistetaan

Itäraja pysyy kiinni – sisäministeri Rantanen: ”Vahva viestimme on se, että sitä kautta ei ole syytä tulla”

Rajamenettelylaki lähti lausuntokierrokselle – laki antaa työkaluja muuttoliikkeen hallintaan, mutta ei ole ratkaisu itärajan tilanteeseen

YK vaatii puolueetonta tutkimusta Navalnyin kuolemasta

Sisäministeriöstä hanke itärajan tilanteen korjaamiseksi
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








