Sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen haluaa pitää koulut suljettuina ja harkitsisi oppivelvollisuuden pidentämisen uudistuksen lykkäämistä

Asiantuntijoiden mukaan koronavirusepidemia on Suomessa yhä vasta alkuvaiheessa, joten pää­tös pi­tää kou­lut sul­jet­tui­na ai­na­kin 13. tou­ko­kuu­ta as­ti on ainoa oikea ratkaisu , sanoo kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen.

Suomen koulut suljettiin 18. maaliskuuta koronaviruspandemian leviämisen hidastamiseksi ja ne siirtyivät etäopetukseen. 1–3-luokkalaisilla ja erityisen tuen sekä pidennetyn oppivelvollisuuden oppilailla on mahdollisuus käydä koulua lähiopetuksessa, mutta heidänkin kohdallaan suositellaan kotona opiskelua.

– Tässä tilanteessa ihmisten terveys menee tottakai kaiken muun edelle, Ari Koponen painottaa ja tuumaa myös, että on tärkeää koittaa oppia vallitsevasta poikkeuksellisesta tilanteesta jatkoa ajatellen.

– Etäopetus ja sen kehittäminen on tästä hyvä esimerkki.

Etäopetuksen pidennys ja varautuminen jopa koko kevätlukukauden kestäviin toimiin johtuvat viranomaisten suosituksista. Koponen haluaa nostaa keskusteluun myös aikaisemman kesälomalle siirtymisen ja syys­lu­ku­kau­den aikaisemman aloittamisen yh­te­nä mahdollisena kei­no­na, jol­la kou­lu­lais­ten eriarvoistumista ja oppimisen ongelmia voi­tai­siin eh­käis­tä.

Oppimistulokset tulevat heikkenemään

Oppilaiden välillä on yksilöllisiä eroja, ja niille oppilaille, joille opiskelu on normaalissa kouluarjessa vaikeaa, etäopiskelu on erityisen haastavaa. Tällä tulee olemaan vaikutuksia oppilaiden osaamistasoon ja mahdollisiin koulupudokkaisiin.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mielestä vallitsevat poikkeusolot tulevat aiheuttamaan oppimisvajetta, jonka kuromiseksi ja oppimistulosten parantamiseksi tulee ottaa käyttöön tehokkaat ja vaikuttavat keinot. Poikkeusolojen jälkeen tulee varmistaa, että osaamisvaje tullaan paikkaamaan.

– On selvää, että kun normaali arki palaa koulumaailmaan niin tarvitsemme runsaasti resursseja niil­le kou­lu­lai­sil­le, joil­la on tar­vet­ta lisätuelle. Olen kysynyt viimeisimmässä kirjallisessa kysymyksessäni opetusministeriltä, kuinka paljon hallitus tulee antamaan kunnille lisäresursseja poikkeusolojen jälkeen tukiopettajien palkkaamiseen tai millä muilla keinoin poikkeusoloista aiheutuvaa oppimisvajetta aiotaan hoitaa. Valitettavasti en ole vielä saanut tähän vastausta, Koponen toteaa.

Etäopetuksessa yhteysongelmia

Koposen mukaan perusopetuksella on paljon muitakin kuin opetuksellisia tavoitteita, yksi isoimmista ja tärkeimmistä ovat sosiaaliset vuorovaikutustaidot.

– Opettaja tai joku muu koululla työskentelevä ammattilainen turvallisena aikuisena on kultaakin kalliimpi niille lapsille, joille koti ei ole turvasatama. Yläkouluikäisille opettajan puuttuva läsnäolo voi myös vaikuttaa opiskelumotivaatioon negatiivisesti.

Koposella on myös iso huoli kaikista niistä op­pilaista, jot­ka ovat nyt ko­to­na ja osa täysin yksin.

– On selvää, että op­pi­lai­den tasa-ar­voi­suus ei toteudu tämän kriisin aikana, mutta ei pidä unohtaa sitä tosiasiaa ettei se ole toteutunut myöskään ennen kriisiä ja tähän meidän täytyy panostaa kun normaali arki taas koittaa.

– Täytyy ymmärtää että vallitseva tilanne lisää koululaisten sekä myös vanhempien ongelmia ja toivon että nämä voidaan purkaa mahdollisimman nopeasti. Koulujen olisi pystyttävä etsimään tukea tarvitsevat perheet. Emme voi ulkoistaa vastuuta ruoan saannista, mielen ongelmista tai lisäopetuksen tarpeesta näille pienille oppilaille, Koponen sanoo.

Oppivelvollisuuden laajentamista tulee lykätä

Marinin hallituksen suurin koulutuspoliittinen uudistus on uusi oppivelvollisuuslaki ja maksuton toisen asteen koulutus, joiden on tarkoitus tulla voimaan jo 1.1.2021. Oppivelvollisuuden pidentämistä koskevan seurantaryhmän jäsenet ovat viime viikolla esittäneet, että haluaisivat lainvalmistelulle koronaviruksesta johtuen lisäaikaa.

Toimeenpanon varmistamiseksi tarvitaan koko toimijakentän perehdyttämistä ja useiden erilaisten käytännön asioiden kuntoon laittamista, joihin ei vallitsevassa tilanteessa ole aikaa. Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan uudistuksen aikataulua ei ole kuitenkaan syytä muuttaa.

– Ongelmat tulee nyt priorisoida, eikä tämä uudistus ole minun eikä opetusalan järjestöjen mielestä listalla ensimmäisenä. Ensin resurssointi koronavirus epidemian aiheuttamaan osaamisvajeeseen, vasta sen jälkeen muut asiat, Koponen painottaa.