Sosiaali-ja terveysministeri Juuso: ”Hallitus tekee parhaansa, jotta ihmiset voivat jatkossakin luottaa toimiviin julkisiin palveluihin”

Ministeri Kaisa Juuso vastasi hallituksen nimissä sille tehtyyn välikysymykseen sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluista sekä hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso painottaa sitä, miten tämä hallitus haluaa varmistaa jokaisen suomalaisen hyvän hoidon ja hoivan sekä nykyisille että tuleville sukupolville.

– Siksi on tärkeätä, että yhteiset euromme käytetään tehokkaasti tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Ensi vuonna suuntaamme hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen 24,7 miljardia euroa. Se on yli neljäsosa koko valtion budjetista.

– Jaamme välikysymykseen sisältyvän huolen soteuudistuksen toteutuksen keskeneräisyydestä ja kasvavista kustannuksista. Hyvinvointialueiden tilanne ja niille annettu tehtävä ei ole helppo. Väestön palvelutarve kasvaa ikääntymisen myötä. Henkilöstöpula vaivaa kaikkialla Suomessa. Osalla hyvinvointialueista alijäämä on kasvamassa jo ensimmäisenä toimintavuonna merkittävän suureksi.

Ongelmat juontuvat edelliseltä kaudelta

Edellisen kauden hyvinvointialueratkaisussa on lukuisia ongelmia, mutta koska hyvinvointialueet esittivät hallitusohjelmaneuvotteluissa toiveen työrauhasta, ei perusratkaisua ryhdytty muuttamaan vaan palveluita uudistetaan nykyisellä hallintorakenteella.

– Säilytämme myös hyvinvointialueiden rahoitusmallin ennallaan vuosina 2023–2025. Kannustavuuteen tähtäävät muutokset tehdään hallitusti ja ennakoitavasti. Hyvinvointialueet toimivat siis tällä hetkellä täysin edellisen eduskunnan hyväksymien lakien pohjalta, muistuttaa Juuso.

– Tämä hallitus keskittyy uudistuksiin, joilla kustannusten kasvun paineissa rahat menisivät tärkeimpään: ihmisten palveluihin.

Uudistaminen on myöhässä

Palvelujärjestelmän sisällöllinen uudistaminen olisi pitänyt tehdä jo kymmenen vuotta sitten, kertoo Juuso.

– Toimintaympäristö on rajusti muuttunut. Rahat ja etenkään henkilöstö eivät riitä nykyisellä tavalla organisoidun palvelujärjestelmän ylläpitoon. Väestön ikääntymisen aiheuttama piikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeessa on silti vielä edessä. Siksi hallituksella on kaksi tavoitetta yli muiden: palveluiden uudistaminen ja rahojen riittävyyden turvaaminen.

– Sosiaali- ja terveyspalveluissa on palvelureformin aika. Palveluiden rakennetta uudistetaan toimimaan portaittain. Painopistettä siirretään korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä. Nopean aikavälin toimena puramme hoitojonoja parantamalla Kela-korvausta. Yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottojen ja etäpalvelun, psykoterapian ja hammaslääkärin perustutkimuksen Kela-korvaukset nousevat. Tällä helpotetaan julkisen perusterveydenhuollon jonotilannetta ja parannetaan ihmisten hoitoon pääsyä.

Vastuu kuuluu hyvinvointialueille

Ministeri Juuso haluaa muistuttaa vastuunjaosta.

– Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä on itsehallinnollisilla hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueet ovat saaneet nykyisen palveluverkkonsa ”perintönä” kuntapohjaiselta järjestäjätaholta. Hallinnon uudistus tehtiin, jotta palveluita katsotaan yhden kunnan sijaan koko hyvinvointialueen näkökulmasta. Vaaleilla valitut päättäjät alueilla tekevät ratkaisut palveluista ja palveluverkosta. Nämä päätökset kuuluukin tehdä lähellä ihmisten arkea.

– Valta ja ratkaisut ovat hyvinvointialueilla, mutta valtio tukee niiden työtä. Uudistamme hyvinvointialueiden ohjausta. Otamme myös käyttöön kansallisen kustannuslaskennan mallin osana alueellista tietojohtamista palveluiden vertailtavuuden parantamiseksi.

Henkilöstöpula vaivaa

Suurin rajoite palvelujen järjestämiselle on tällä hetkellä henkilöstöpula. Avoimet työpaikat ja rekrytointiongelmat ovat kasvaneet. Väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön määrän vähetessä riittävän henkilöstön saatavuus vaikeutuu entisestään. Haasteet henkilöstön saatavuudessa aiheuttavat kustannusten kasvua.

– Hallitus tekee toimia koulutetun hoito- ja hoivahenkilökunnan saatavuuden parantamiseksi molemmilla kansalliskielillä. Koulutusmääriä lisätään, veto- ja pitovoimaa vahvistetaan, työnjakoa selkeytetään ja kansainvälisten osaajien saatavuutta parannetaan mm. nopeuttamalla ja sujuvoittamalla ammattioikeuden saamista.

– Ammattilaisten mahdollisuuksia keskittyä omaa osaamista vastaavaan työhön ja työajan kohdentamista asiakastyöhön pyritään parantamaan.

– Hyvinvointialueilla on jouduttu hankkimaan kalliita ostopalveluita, jotta pystyttäisiin vastaamaan hoitoon pääsyn määräaikoihin ja varmistamaan asukkaille riittävät palvelut. Hallitus arvioi keinoja hillitä kalliin lyhytaikaisen vuokratyövoiman käyttöä ja suunnata sitä tilanteisiin, joihin se parhaiten soveltuu. Nopeita ratkaisuja vaihtoehdoiksi kalliin vuokratyövoiman käytölle haetaan ministeriöiden ja hyvinvointialueiden yhteistyönä.

Miljardeja lisää rahaa

Rahoitusleikkauksista ei voi hyvinvointialueilla puhua.

– Seuraava voi olla monelle uutinen. Hallitus on tehnyt miljardin euron kehysvarauksen vuodelle 2025 toteutuneiden kustannusten tarkistusta varten. Tähän olemme joutuneet varautumaan kuluvan vuoden hyvinvointialueiden suuren alijäämän vuoksi. Rahoitusta lisätään merkittävästi suhteessa edellisen hallituksen budjettikehykseen varaamaan tasoon.

– Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa vuodesta 2023 vuoteen 2027 mennessä arviolta yhteensä 4,6 miljardia euroa. Rahoitus siis kasvaa koko vaalikauden ajan noin miljardi euroa vuodessa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan

Nykyisen lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden tulee kattaa tilikaudella ja sen jälkeen syntynyt alijäämä kolmen vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kattamisvelvoitteen pidentäminen johtaisi satojen miljoonien eurojen lisäkustannuksiin.

– Tällaista rahaa ei ole varattu hallituksen asettamiin menokehyksiin. Hallituksella ei tällä hetkellä ole hallitusohjelman ulkopuolista valmistelua käynnissä liittyen hyvinvointialueiden talousohjaukseen.

– Hallitus turvaa perustuslain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Se toteutuu hyvinvointialueiden rahoituslain mukaisilla välineillä, joista keskeisimpänä ovat koko järjestelmän tasolla toteutuneiden kustannusten tarkistaminen eli jälkikäteistarkistus sekä yksittäisen hyvinvointialueen osalta lisärahoitusmenettely. Tavoitteena on, että yksikään hyvinvointialue ei ajautuisi lisärahoitusmenettelyyn, mutta viimesijaisena välineenä se on tarkoitettu peruspalvelujen turvaamista varten.