LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin huolen päiväkotien ja koulujen tilanteesta, joissa suomen kieli jää vähemmistöasemaan maahanmuuttajataustaisten lasten määrän kasvaessa. Strandman korostaa, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulee tukea lasten vahvaa suomen kielen taitoa, jotta oppimistulokset, sosiaaliset suhteet ja kotoutuminen eivät heikkene.
Suomessa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulee tapahtua suomen kielellä. Tämä ei ole Jaana Strandmanin mukaan mielipide, vaan lapsen etuun ja lainsäädäntöön perustuva velvoite.
– Perustuslaki turvaa suomen kielen aseman kansalliskielenä. Päiväkodin ja koulun tehtävä on varmistaa, että jokaisella lapsella on riittävä ja vahva suomen kielen taito jatko-opintoja, työelämää ja yhteiskunnassa toimimista varten. Jos tässä epäonnistutaan, seuraukset näkyvät heikentyvinä oppimistuloksina, sosiaalisten suhteiden vaikeutena ja kasvavana syrjäytymisen riskinä.
– Tällä hetkellä Suomessa on päiväkoteja ja kouluja, joissa maahanmuuttajataustaiset lapset ovat enemmistönä ja suomen kieli jää sivurooliin. Joissakin kunnissa perusopetuksessa puhutaan jopa yli 40:ää eri kieltä. On syytä pysähtyä kysymään: onko tämä lapsen etu Suomessa? Strandman kysyy.
Myös opettajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön työ käy kohtuuttomaksi, jos opetuksen painopiste siirtyy jatkuvaan tulkkaamiseen ja kielikuilujen paikkaamiseen. Koulu ei voi eikä sen pidä paikata kotoutumista. Jokaisen maahantulijan tulee kantaa myös itse vastuuta kotoutumisestaan, ja suomen kielen oppiminen on yksi tärkeimmistä kotoutumista edistävistä tekijöistä.
– Suomen kielen vahva asema ei ole ketään vastaan. Se on jokaisen lapsen oikeus. Maahanmuuttajataustaisille lapsille suomen kielen oppiminen on avain osallisuuteen ja tasavertaisiin mahdollisuuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhteinen kieli yhdistää. Ilman sitä rakennamme eriytyviä kouluja ja erillisiä todellisuuksia.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vastaa kansanedustaja Jaana Strandmanin kirjalliseen kysymykseen korostamalla, että terveydenhuollon henkilöstön kielitaito on olennainen osa potilasturvallisuutta. Juuso kertoo, että hallitus arvioi parhaillaan hoitajien kielitaitovaatimuksia.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
Englannin kieli valtaa hiljalleen alaa suomalaisessa koulutuksessa. Aamulehti uutisoi äskettäin, että Tampereelle ollaan perustamassa täysin englanninkielistä lukiolinjaa, jonne suomalaisen peruskoulun käyneitä ei edes oteta. Tällainen uudistus on omiaan nakertamaan suomen kielen asemaa, kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman pitävät suomen kieltä kansallisena perusarvona, jonka asemaa ei saa heikentää. Viime aikoina Opetusministeriön esille nostama esitys erillisen englanninkielisen lukiotutkinnon luomisesta Suomeen huolestuttaa edustajia, joiden mielestä esitys toteutuessaan lamauttaisi kansallisidentiteetin kehitystä.
Kansanedustaja Rami Lehtinen muistuttaa suomen kielen historiasta jo Mikael Agricolasta alkaen sekä itsenäisyyden taistelusta, jonka ansiosta saamme vapaasti ylläpitää omaa kieltämme ja kulttuuriamme. Nämä asiat eivät ole itsestäänselvyys, Lehtinen muistuttaa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
