Kansanedustaja Jussi Halla-aho on jättänyt tänään Eduskunnassa kirjallisen kysymyksen toimeentulotukilain ja ulkomaalaislain ristiriidasta. Suomalaista sosiaaliturvaa avataan ensi vuoden alusta EU:n yhdistelmälupadirektiivin mukaisesti myös EU/ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen tuleville.
Halla-aho kysyi suullisella kyselytunnilla 5.12.2013 ulkomaalaislain ja toimeentulotukilain välisestä ristiriidasta: Suomessa oleskelevan ulkomaalaisen on pääsääntöisesti kyettävä huolehtimaan toimeentulostaan ilman toistuvaa toimeentulotukeen turvautumista. Sosiaalihuoltolain salassapitomääräykset kuitenkin estävät sosiaaliviranomaista luovuttamasta tietoja oma-aloitteisesti oleskelulupaviranomaiselle. Tämä estää ulkomaalaislain toteutumisen. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti jo vuonna 2011 toimeentulotukilain muutosta ristiriidan korjaamiseksi, mutta lakiesitystä ei ole vieläkään tuotu eduskunnan käsiteltäväksi.
Peruspalveluministeri Susanna Huovisen suullisella kyselytunnilla (5.12.2013) Halla-aholle antaman vastauksen mukaan työryhmä selvittää parhaillaan toimeentulotuen maksamisen erityistilanteita. Koska tällainen selvitys on jo olemassa, on Halla-ahon mukaan tarpeen kysyä, miksei muutosesitys ole kahden vuoden aikana edennyt lainkaan. Epäselvää on hänen mukaansa myös se, mihin työryhmään ministeri vastauksessaan viittasi.
– Eikö ole julkisen talouden resurssien tuhlausta selvittää samaa asiaa uudestaan, Halla-aho pohtii.
Halla-aho toteaa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän kannasta poiketen, että toimeentulotukiviranomaiselle tulee oikeuden sijaan asettaa velvollisuus tiedonantoon maahanmuuttoviranomaiselle.
– Harkintaan perustuva oikeus vaarantaisi ulkomaalaislain toteutumisen ja olisi veronmaksajan intressien vastainen, mutta se myös asettaisi Suomessa oleskelevat ulkomaalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan riippuen asuinkunnasta ja siitä, kenen kanssa toimeentulotukiasioissa asioidaan. Tätä kantaa tullaan tarvittaessa myös edistämään lakialoitteella, Halla-aho lupaa.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
