

PS ARKISTO
Pienyrittäjä helpottaisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista – kattoalalla ammattilaisille riittää töitä
Pitkän linjan yrittäjä Veli-Matti Laitinen helpottaisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista esimerkiksi sillä, että valtio alentaisi työn sivukuluja vaikkapa ensimmäisen vuoden ajaksi.
Peltikatto on kesähelteellä polttavan kuuma työpaikka. Vihtiläinen yrittäjä Veli-Matti Laitinen on kohta 30 vuotta kiipeillyt työkseen katoilla. Peltisepänliike perustettiin juuri 90-luvun suuren laman alla, ja kattotyöt olivat mukana valikoimassa alusta lähtien.
”Onneksi en ottanut ulkomaanvelkaa”
Kattoremonteille riittää yhä reilusti kysyntää, vaikkei Laitinen ole niitä enää pahemmin mainostanutkaan.
Lama iski nuoreen yritykseen toden teolla, koska rakennustoiminta romahti ja valtiokin pisti kaikki hankkeet seis. Laitinen ja alussa mukana ollut liikekumppani eivät olleet vielä ehtineet saada laajaa asiakaspohjaa, joten alku oli todella hankalaa, mutta rauhallisesti puurtaen siitä selvittiin.
– Onneksi en ottanut ulkomaanvelkaa, Laitinen toteaa.
Hän kertoo nähneensä monen tutun yrityksen menevän nurin devalvaation ja korkeiden korkojen loukussa.
Nyt yrityksen toiminta on jo vakiintunutta. Palveluvalikoimaan kuuluvat kaikki peltityöt. Urakoita riittää sopivasti ja työntekijämäärä vaihtelee kahden ja viiden hengen välillä, eli pienyrittäjyydestä on kysymys.
Aito saumakatto on ikuinen
Laitinen kertoo, että kattopeltien pinnoitteet ovat 30 vuoden aikana kehittyneet paljon. Enää pinnoitteet eivät vaihda väriään eivätkä kuoriudu pois. Kaikkein paras on kuitenkin perinteinen saumattu peltikatto.
– Aito saumakatto kestää. Sitä ei tarvitse ikinä vaihtaa, kunhan muistaa huoltaa, Laitinen sanoo.
Saumatun peltikaton tekeminen on kuitenkin osaamista vaativaa ammattityötä, ja osaajista on nyt pulaa.
Osaavista tekijöistä pulaa
Suurin ongelma alalla on Laitisen mukaan osaavien työntekijöiden puute. Hanttimiehiä kyllä löytyy, mutta todellisia ammattilaisia on liian vähän. Oppisopimuskoulutus ja työssäoppiminenkaan eivät Laitisen mukaan ole yrittäjän kannalta aina välttämättä hyviä vaihtoehtoja.
– Saumakattohommissa on vähän sellaista, että yhden kun saat opetettua niin se pistää jo oman firman pystyyn, Laitinen naurahtaa.
Oppisopimuskoulutusta voisi Laitisen mielestä kehittää niin, että yrittäjälle maksettavaa korvausta lisättäisiin reilusti ja oppilaitoksen osuutta vähennettäisiin.
– Pääosa koulutuksesta tapahtuu yrityksessä ja oppisopimuskoulutus vaatii yritykseltä jatkuvaa resurssia, mutta oppilaitoksessa käydään vuodessa vain muutamia viikkoja, joten korvauksenkin pitäisi olla samassa suhteessa, Laitinen selittää.
Aktiivimalli turhaa juoksuttamista
Aktiivimallia Laitinen pitää turhana juoksuttamisena. Tukityöllistäminen on hyvä sellaisille, jotka eivät muuten työllistyisi, mutta sekään ei ratkaise osaajapulaa.
Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen on jokaiselle yrittäjälle valtava riski.
– Voi olla, että koeaika menee hyvin, mutta sen jälkeen ei menekään, Laitinen sanoo.
Hän helpottaisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista esimerkiksi sillä, että valtio alentaisi työn sivukuluja vaikkapa ensimmäisen vuoden ajaksi.
Viron malli verotukseen
Suomen yritysverotusta Laitinen ei pidä kohtuuttomana. Yhteisövero alkaa hänen mukaansa olla sopivalla tasolla, joten se ei ole este yrittämiselle. Viron malli olisi silti vieläkin parempi, koska siellä yhteisövero maksetaan vasta kun rahat otetaan ulos firmasta, mikä tukee yrityksen laajentamista kassavirralla ja vähentää ulkoisen rahoituksen tarvetta.
Verotusta paljon suurempana esteenä yrittämiselle Laitinen pitää alati lisääntyvää byrokratiaa. Osana harmaan ja pimeän työvoiman vastaista taistelua verottaja vaatii rakennusalalla toimivilta yrityksiltä yksityiskohtaisia urakka- ja työntekijätietoja, jos sopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 15 000 euroa.
Verottaja haluaa tarkkaan tietää, keitä työmaalla työskentelee ja kaikkien tunnit. Lomakkeiden täyttelemiseen kuluu yrittäjältä paljon aikaa.
– Hyvä että valvotaan, mutta mieluummin senkin ajan käyttäisi oikean työn tekemiseen, Laitinen puuskahtaa.
Valvonnan ja byrokratian lisääntyminen liittyy osittain ulkomaisen työvoiman tuloon Suomen rakennustyömaille.
Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Perussuomalainen-lehdessä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset vaatii aktiivimallin vaikutusten täydellistä arviointia

Eipä yllättänyt: Koodaripulaa Iltalehdessä valittaneen rekryfirman johtaja toimii kokoomuksessa

Ministeri Mykkänen iloitsee ulkomaalaisen työvoiman helpommasta saatavuudesta – perussuomalaisten Tavio ihmettelee intoa: Suomessa on yli puoli miljoonaa työtöntä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








