
Suomen haasteita koronakriisissä: eurojäsenyyden kestävyys ja ruokahuollon turvaaminen
Maailmantalous on koronapandemian kourissa likimain seisahtunut. Suomen vientivetoinen talous on haavoittuvainen ulkomailta tulleisiin kysyntäsokkeihin. Lisäksi pandemian vuoksi pystytetyt eristystoimet nakertavat taloutta. Suomen tulisi miettiä näissä haasteissa eurojäsenyyskantaansa ja varmistaa kotimainen ruokahuolto.
Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuorossa Suomen ruokahuollon merkityksestä sekä eurojäsenyyden koettelemuksista. Malisen kirjoitus on kolmiosainen sarja ja sen ensimmäinen ja toinen osa ovat niin ikään luettavissa Puheenvuorossa.
Eurojäsenyytemme vaikeuksiin ottavat kantaa myös Juhani Savonen ja Toni Vuorinen ajatuspaja Liberan kirjoituksessa. Suomen Uutisten artikkelissa VTT Heikki Koskenkylä piti euroalueen hajoamista mahdollisena.
Euroon ei saa jäädä keikkumaan
Suomen eurojäsenyyden tuomien talousvaikeuksien lisäksi jäsenyys taluttaa Suomea kohti heikompaa rahoitusasemaa kasvavien yhteisvastuiden ja muiden euromaiden vuoksi.
Malinen kirjoittaa suomalaisten saaneen epäkuranttia tietoa eurojäsenyyden merkityksestä. Hänen mukaansa Suomen tulee erota eurosta ensimmäisten valtioiden joukossa. Suuri virhe olisi Suomen juuttuminen eurojäsenmaaksi Saksan ohella muiden maiden luovuttua yhteisvaluutasta.
Malinen korostaa oman valuutan etua nimenomaan Suomen kaltaisten pienten vientivaltioiden joukossa. Hän vertaa Suomen ja Ruotsin finanssi- ja eurokriisien toipumisaikoja. Ruotsin talous on toipunut Suomen taloutta selkeästi paremmin. Ruotsi on merkitävältä osin välttynyt myös euromaiden yhteisvastuulta.
Savonen ja Vuorinen huomauttavat, etteivät 1990-luvun alun kaksinumeroiset korot johtuneet markasta, vaan sen kytkemisestä ”protoeuroon” eli Euroopan valuuttayksikköön ECU:un. Idänkaupan romahdus Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena iski kovia paineita ECU-kytkettyyn markkaan. Suomen Pankki joutui pääomapaon hillitsemiseksi houkuttelemaan pääomaa tuntuvalla korvauksella, eli suurilla lainakoroilla.
Korkotaso ei ole Ruotsissakaan revähtänyt kaksinumeroisiin lukemiin viimeisten talouskriisien aikana siitä huolimatta, ettei maa ole euromaa.
Ruuan loputtua kasvomaskeilla ei väliä
Malinen jakaa Suomen omavaraisen ruokahuollon terästämisen kolmeen osaan. Valtion pitäisi huolehtia siitä, että viljelyala saadaan otettua käyttöön. Toiseksi elintarvikekaupassa tuottajahintoja tulee korottaa. Kolmanneksi viljavarastoja tulee rakentaa lisää.
Hän arvioi ruuan alkutuotannon tukitarpeeksi noin miljardi euroa. Valtion tulisi kuitata tämä välittömästi. Tuen tarve vähenee, mikäli suuret päivittäistavaraketjut Kesko ja SOK tulevat mukaan ruokahuoltotalkoisiin tuottajahintojen korotuksilla.
Varastoille tulee tehdä tilintarkastus ja korjauttaa mahdolliset puutteet. Malisen mukaan lisävarastojen tarve on ilmeinen. Varastoja tulisi rakentaa lisää alkutuottajien, jalostajien ja kaupan toimesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kannustaa suomalaisia kotimaisen ruuan syöntiin ja kotimaisen työvoiman käyttöön. Se on pitkällä tähtäimellä meidän kaikkien etu. Malinen haluaa niin ikään katsoa myös pidemmälle tulevaisuuteen. Hän lainaa nimensä salaamista halunneen sairaanhoitajan sanoja:
– Jos ruoka loppuu, maskeilla tai oikeastaan millään muullakaan ei ole mitään väliä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Toni Vuorinen Juhani Savonen ECU ruokakaupat kotimainen ruoka Tuomas Malinen Libera Heikki Koskenkylä Ruotsi Euro Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Huhtasaari: Koronakriisi on paljastanut, että Suomi ei ole ollut tilanteen tasalla – ”Siksi jäimme sivuun myös EU:n suojavarusteiden yhteishankinnasta”

Tanska ja Puola jättävät ahneet veroparatiisiyhtiöt nuolemaan näppejään: korona-avustuksia ei tipu

Halla-aho: ”Jos minä ostan suomalaisia tuotteita, ehkä suomalainen tuottajakin voisi palkata suomalaisia työntekijöitä”

Halla-aho: Julkisesta kulutuksesta on otettava kaikki löysät pois – ”Suomen, kuten jokaisen maan, on keskityttävä itsensä ja omiensa auttamiseen”

Suomen EU:n nettomaksuosuus noussut yli puoleen miljardiin – PS: EU maksaa työssäkäyvälle suomalaiselle 220 euroa vuodessa

Euroopassa yhteisvastuullisten koronatukien vaateet sen kuin kasvavat
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








