

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Julkisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen (general government total expenditure as % of GDP) on prosenttiluku, jota usein käytetään vertailuissa kansantalouksien tehokkuudesta.
Se ei siten ole sama asia kuin julkisen sektorin työntekijöiden määrä tai veroaste, vaan nimenomaan menot suhteessa BKT:hen.
Eurostatin (EDP-notifikaatio) mukaan Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat 57,8 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Tämä tarkoittaa sitä, että jos Suomen BKT olisi 100 euroa, niin julkinen sektori käyttäisi siitä tuon 57,8 euroa.
Suomi Euroopan huipulla
EU:n jäsenmaiden keskiarvo vuonna 2024 oli 49,2 prosenttia. Suomi on siis noin 8,6 prosenttiyksikköä EU-keskiarvon yläpuolella Näillä Eurostatin vuoden 2024 luvuilla Suomi on EU:n ykkönen.
Lähimmät hyvinvointivaltiot tulevat vain hitusen perässä eli Ranska (57,3), Itävalta (55,2) ja Belgia (54,1 prosenttia). Pohjoismaiset kumppanimme ovat paremmassa asemassa: Ruotsi 50,7 prosenttia ja Tanska: 47,3 prosenttia julkisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Eläkkeet muuttavat lukuja
Viralliset tilastot eivät kerro suoraan EU-maiden julkisia menoja ilman eläkkeitä. Ne muuttavat lukuja melkoisesti pelkästään siksi, että eläkkeet ovat eräs suurimmista menoeristä julkisen talouden tilinpidossa.
Eläkemenot kokonaisuudessaan olivat EU:ssa vuonna 2022 keskimäärin 12,2 prosenttia bruttokansantuotteesta ja Suomessa 12,8 prosenttia. Luku on arvio, sillä kaikki maat eivät raportoi lukuja samassa muodossa tai samalle vuodelle.
EU-maiden julkiset menot ilman eläkkeitä ovat siten keskimäärin 38 prosenttia ja Suomen 45 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Sosiaaliturvan kokonaisuus hämärtää
Julkisten menojen vertailua vaikeuttaa myös se, miten eläke- ja sosiaaliturvamenot (social protection) erotellaan toisistaan. Sosiaaliturvamenot kokonaisuudessaan olivat EU-maissa keskimäärin 27,3 prosenttia BKT:sta (2024) ja Suomessa noin 32,5 prosenttia.
Sosiaaliturvamenot sisältävät eläkkeet, mutta myös muita etuuksia kuten esimerkiksi työttömyysturva, erilaiset perhe-etuudet sekä sairauskulujen korvaukset.
Tämän takia julkisten menojen vertailu ilman eläkkeitä vaatisi oman laskelmansa, koska virallisia yhden rivin tilastoja ei EU-tasolla julkaista.
Rakenteellinen ongelma
– Tilanne on muuttunut, sillä vielä 50 vuotta sitten tai 30 vuotta sitten Suomi oli maa, jossa oli aika pieni julkinen sektori, sanoo taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén ja kehottaa saneeraamaan rohkeammin julkisia menoja:
– Leikkauksiakin tarvitaan, mutta en nyt tarkoita pelkästään niitä, vaan myös rakenteellisia uudistuksia. Meillä kuitenkin on julkisella sektorilla paljon ”pyhiä lehmiä”, joista ajatellaan, että niitä ei saa muuttaa eikä niihin saa koskea.
– Esimerkiksi yliopistolaitosta ja korkeakouluja ei saisi muuttaa, niitä ei saisi yhdistää eikä saisi keskittää, vaan pitäisi vain antaa lisää rahaa. Tämä kulttuuri pitäisi saada häipymään.
Kaikki toiminnot perattava
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi ovat nostaneet toistuvasti esiin Suomen julkisen sektorin koon. Heidän mukaansa se on merkittävä este talouskasvulle, ja Suomessa talouskasvun panokset ovat korkealla mutta tuotto on heikkoa.
Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Vesa Vihriälä puolestaan kirjoittaa, että lähtökohtaisesti kaikkien julkisen sektorin toimintojen ja verotulojen lähteiden pitäisi olla tarkastelun kohteena. Ennakolta ei tulisi jättää mitään toimintoa tarkastelun ulkopuolelle.
– Parhaiden käytäntöjen omaksumisen kaikkialla ei pitäisi olla ylivoimaista. Teknologian kehitys, erityisesti tekoäly, tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös julkisen palvelutuotannon tehostamiseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- parhaat käytännöt rakenteellinen ongelma eläkemenot julkisen sektorin koko Tero Kuusi sosiaaliturvamenot bruttokansantuote Eurostat Euroopan unioni Vesa Vihriälä Aki Kangasharju Talouskasvu Matti Virén BKT EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Emeritusprofessori Matti Virén: ”En tiedä yhtään maata maailmassa, joka olisi ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä”

Koskenkylä: Suomen talouden ongelmat ovat haastavia, rakenneuudistuksia syytä tehostaa – ”liian suuri julkinen sektori uhkaa maamme hyvinvointia”

Vigelius: Ulkomaanavussa ja EU-tukipaketeissa on leikkausvaraa – myös julkishallinnossa on kiristettävä vyötä
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius keskusteli perussuomalaisten työmiehenä tunnetun Matti Putkosen johdolla Järviradion Työmiehen tuumaustunti -ohjelmassa talouden sopeuttamisesta ja siitä, mitä hallituksen loppukaudella on vielä luvassa.

Purra: Asumisperusteinen sosiaaliturva ja massasiirtolaisuus kehitysmaista eivät sovi yhteen
Suomen nykyisenkaltainen sosiaaliturvajärjestelmä vetää puoleensa sen kaltaista maahanmuuttoa, joka väistämättä muodostuu rasitteeksi julkiselle taloudelle. Perussuomalaiset esittää tulevaisuuden ratkaisuksi kansalaisuusperusteista sosiaaliturvan mallia, jolla järjestelmän väärinkäytöksiä on mahdollista estää.

Hallitus puuttuu sosiaaliturvan väärinkäyttöön – ”Kun järjestelmää käytetään hyväksi, lasku kaatuu rehellisten veronmaksajien ja etuudensaajien maksettavaksi”
Hallitus tiukentaa toimia sosiaaliturvan väärinkäytösten estämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman esityksen mukaan Kela saisi jatkossa laajemmat oikeudet tarkistaa etuuksia hakevien ja saavien asiakkaiden pankki- ja tilitietoja sähköisesti silloin, kun on perusteltu epäily väärinkäytöksestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on nostanut sosiaaliturvan väärinkäytöksiin liittyvät riskit esiin Kelan ja sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisen yhteydessä.

Yhteishaastattelussa Riikka Purra ja Björn Wahlroos: Talousjarru hidastaa, mutta Suomi voi tästä vielä parantua
Asiastudion podcast-yhteishaastattelussa valtiovarainministeri Riikka Purra ja talouselämän vaikuttaja Björn Wahlroos puntaroivat Suomen talousjärjestelmää, hyvinvointivaltion tulevaisuutta ja järjestelmän rakenteellisia heikkouksia. Vaikka hyvinvointivaltio onkin suurissa vaikeuksissa, rohkeilla uudistuksilla se voidaan vielä pelastaa.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Tragedia Vantaalla: Viisihenkinen perhe kuoli tulipalossa – murhapolttoa epäillään
Vantaan Pähkinärinteessä varhain tiistaiaamuna syttyneessä tulipalossa kuoli viisihenkinen somaliperhe: äiti, isä ja kolme pientä lasta, kertoo Iltalehti. He löytyivät kuolleina rappukäytävästä. Poliisi epäilee noin 70-vuotiasta miestä palon tahallisesta sytyttämisestä.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää












