LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Naton jäsenyyden myötä, ja hallitus haluaa vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon roolia osana kokonaisturvallisuutta. Uusi lakiesitys velvoittaa hyvinvointialueet tukemaan Puolustusvoimia kriisi- ja häiriötilanteissa, ja valtio rahoittaa tehtävät täysimääräisesti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia muutetaan turvaamaan hyvinvointialueiden kykyä tukea Puolustusvoimia häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Velvollisuus antaa virka-apua kohdistuu vain hyvinvointialueisiin. Vastaavaa laintasoista sääntelyä ei aiemmin ole ollut.
Esitys selventää hyvinvointialueille kohdistettuja varautumisvelvoitteita ja turvaa varautumista, valmiutta ja erityisesti kriittisten toimintojen jatkuvuutta. Esitystä kannatettiin laajasti sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa.
– Lakiesitys vahvistaa kansalaisten luottamusta toimintakykyyn kriisi- ja häiriötilanteissa, koska terveydenhuollon kriittinen rooli on tunnistettu ja vahvistetaan lain tasolla osana puolustuskykyä ja siviiliyhteiskunnan turvaa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki.
Uudet tehtävät rahoitetaan täysimääräisesti valtion erillisrahoituksella valtioneuvoston päätöksellä ja rahoitus sovitetaan valtion talousarvioon. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa mietinnössään, että rahoituksessa tulee huomioida myös alueelliset erot, kuten Pohjois-Suomen pitkät välimatkat.
Suomen on oltava entistä paremmin varautunut muuttuvan maailman kriiseihin, oli kyse sitten huoltovarmuudesta tai väestön hyvinvoinnista. Varautuminen tarkoittaa myös sitä, että Suomi on varannut siihen tarpeeksi rahaa.
Naton jäsenenä Suomen puolustusmäärärahojen tulee olla vähintään viisi prosenttia kansallisesta bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä ja tästä enintään 1,5 prosenttia voidaan käyttää muihin kuin suoriin puolustusmenoihin, kuten turvallisuuteen.
– On tärkeää, että tästä rahamäärästä kohdistetaan riittävästi sosiaali- ja terveydenhuoltoon, koska sotepalvelut ovat olennainen osa kokonaisturvallisuutta ja varautumista, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta nosti mietinnössään esiin sen, että hyvinvointialueen luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja työntekijöille tulee antaa laaja-alaisesti koulutusta valmiutta ja varautumista koskevista asioista ja että heidän tulisi osallistua valmiusharjoituksiin. Myös riittävät henkilöstöresurssit sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen tehtävissä hyvinvointialueilla tulee varmistaa. Valiokunnan mukaan lainsäädäntö vaatii jatkokehittämistä edelleen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tiistaina valmiiksi mietinnön, joka koskee hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on ajantasaistaa laki siten, että se vastaa niin sekä sisäisiin että ulkoisiin uhkiin, jotka Suomessa on tässä ajassa otettava huomioon.
Ruotsin sosiaalipalveluministeri Camilla Waltersson Grönvall vieraili maanantaina Helsingissä. Päivän aikana hän tapasi Suomen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson, ja ministerien välinen keskustelu käytiin lounastilaisuuden yhteydessä valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa.
Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit kokoontuivat Torniossa. Kokousta isännöi Suomen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso. Tapaaminen järjestettiin osana Suomen ja Ahvenanmaan Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuutta vuonna 2025.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa tuoreella Suomen Uutisten Perusasiaa-videolla esille maanpuolustusasiat. Purra ei muista, että vaaliteltoilla olisi koskaan puhuttu näin paljon puolustuspolitiikkaa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
