

Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki ja Sami Savio painottavat julkisen talouden tasapainottamisen olevan aiempaakin tärkeämpää. / LEHTIKUVA
Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous – ilman hallitusohjelman toteuttamista se ei onnistu
Perussuomalaiset valtiovarainvaliokunnan jäsenet haluavat julkisen talouden suunnitelmasta käytävän keskustelun yhteydessä muistuttaa, että Suomessa on pakko tehdä toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi ja että hallitusohjelman toteuttaminen kokonaisuudessaan on tälle edellytys.
Valtiontalouden kehys asettaa rajoitteen valtion talousarviomenoille ja tuo myös ennakoitavuutta talouspolitiikkaan. Suomen talouskasvun arvioidaan olevan nollan tuntumassa vuonna 2023, mutta kiihtyvän 1,2 prosenttiin vuonna 2024 ja olevan 1,6 prosentin tasolla vuonna 2027.
– Suomen talouden rakenteellisia ongelmia ovat heikko tuottavuuden kasvu ja vähäiset tuotannolliset investoinnit, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen valtiovarainvaliokunnan vastaava Ville Vähämäki.
– Suomen julkisessa taloudessa on pysyvä rakenteellinen menojen ja tulojen epäsuhta. Valiokunta korostaa, että talouskehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia, kuten maailmantalouden kehitys, Ukrainan sodan kesto, muiden konfliktien laajuus sekä korkojen taso. Epävarmuudesta huolimatta julkisen talouden tasapainottaminen on aiempaakin tärkeämpää.
Hallituksen asettamat finanssipoliittiset tavoitteet
Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Tavoitteena on, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan yksi prosentti suhteessa BKT:hen vuonna 2027, kertoo kansanedustaja Jari Koskela.
– Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta vaalikauden aikana pysyvästi kuudella miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla. Menoja sopeutetaan hallituksen päätöksin nettomääräisesti neljä miljardia euroa, ja rakennepoliittisilla toimilla julkista taloutta pyritään vahvistamaan kahdella miljardilla eurolla.
– Valiokunnan saaman selvityksen perusteella hallituksen asettamista tavoitteista on laaja yhteisymmärrys. On kuitenkin todennäköistä, että vaalikauden aikana tarvitaan lisätoimia, jotta tavoitteisiin päästään.
Talouskasvun edistäminen
Valiokunta pitää hallituksen tavoin laajoja toimia talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi välttämättöminä, tähdentää kansanedustaja Sami Savio.
– Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä. Hallituskauden aikana tavoitellaan 100 000 uutta työllistä, mikä vahvistaisi julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla.
– Julkisen talouden näkökulmasta perusteltua on myös pyrkimys parantaa työmarkkinoiden toimintaa niin, että palkkaamisen riskit vähenevät.
– Hallitus on sitoutunut tutkimus- ja kehittämisinvestointien rahoituksen lisäämiseen niin, että nämä menot ovat 4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä.
– Lupamenettelyiden sujuvoittaminen on keskeinen keino investointien vauhdittamiseksi.
Menoleikkauksista
Leikkaukset kohdistuvat melko mittavasti sosiaaliturvaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.
– Tätä on vaikea välttää, koska ne kattavat valtaosan julkisista menoista, ja toisaalta puolustukseen sekä sisäiseen turvallisuuteen on perustellusti sitouduttu käyttämään aiempaa selvästi enemmän määrärahoja. Talouskasvun edellytysten vuoksi myös panostukset T&K-rahoitukseen ja koulutukseen ovat tärkeitä, huomauttaa kansanedustaja Minna Reijonen.
– Toisaalta vaikka tuloerot kasvavat, Suomi asettuisi tuloerojen suhteen Ruotsin, Ranskan, Hollannin ja Saksan tasolle. Suomi säilyy jatkossakin OECD-maiden eniten tuloja tasaavien maiden joukossa.
Oppositio neuvoton
Kansanedustaja Timo Vornanen ihmettelee opposition vastalauseita.
– Julkisen talouden tilanteesta ja sopeuttamistarpeesta on laaja yhteisymmärrys, mutta näkemys tarvittavista keinoista jakaa puoluekenttää ja asiantuntijoitakin. Kukaan ei ole vaaleissa luvannut lopettaa velkaantumista. Ei varsinkaan yhden vaalikauden, saati yhden vuoden aikana.
– Muilta puolueilta on syytä penätä, sitoutuvatko ne tavoitteeseen ja millaisilla aidoilla keinoilla ne siihen pääsisivät, jos käytännössä kaikki, mitä nykyinen hallitus tekee, on väärin.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Timo Vornanen sopeuttamistarve valtion velkaantuminen sopeuttamistoimet menoleikkaukset Työmarkkinat Jari Koskela Minna Reijonen Julkinen talous Hallitusohjelma Sami Savio Talouskasvu Ville Vähämäki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valtiovarainministeri Riikka Purra: Teeskentelyn ja itsepetoksen aika on ohi – ylimitoitettu sosiaalivaltion malli on tulossa tiensä päähän

Hallitus esittää vähimmäisveroa suurille konserneille: ”Näin suuria veropolitiikan harmonisointeja ei ole tehty juuri ikinä”

Ay-liike uhittelee työtaistelutoimilla – jatkossa työllistyminen on helpompaa ja palkasta jää enemmän käteen – ”Työntekijän ei tarvitse olla huolissaan”

PS-kansanedustajat tylyttivät oppositiota: ”Hallitus kaikessa karmeassa persaukisuudessaankin säilyttää opintojen rahoituksen historiallisen hienolla tolalla”

Hallitus haluaa kääntää Suomen velkaantumiskehityksen – Vähämäki: ”Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous”

Talouden tilanne kääntynyt jälleen heikompaan suuntaan: ”Suomen julkinen talous on tienhaarassa”

Valtiovarainministeri Purra: Velkaannumme yli 11 miljardia euroa lisää ensi vuonna – ”Näin emme voi jatkaa”

Ministeri Purran terveiset Brysselistä: Suomi on tarkkailuluokalla – sopeutustoimia on tehtävä

Vapaaehtoisesti työttömät varastavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta – ”Raha ei tule taikaseinästä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








