

MATTI MATIKAINEN
Suomen Perusta tutki: Maahanmuutto on kunnille valtava taloudellinen rasite
Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimuksesta selviää muun muassa, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajissa on enemmän sosiaalitukien saajia kuin kantaväestössä. Maahanmuuttajat myös maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, vaikka he käyttävät samoja kunnallisia palveluja kuin kantasuomalaisetkin. Tuloksena kuntiin syntyy rahoitusvaje, jota voi korjata ainoastaan menoleikkauksilla, kunnallisveron korotuksella tai lisävelalla.
Tutkija Samuli Salminen esitteli tuumaustunnilla Suomen Perustan juuri valmistuneen kuntakohtaisen maahanmuuttotutkimuksen ensimmäisen osan tuloksia. Tutkimus kuvaa maahanmuuton vaikutuksia kuntatalouteen.
Tiedot tutkimukseen on kerätty Tilastokeskuksen rekisterilähteistä. Tutkimuksesta on luettavissa yksittäisiä tietoja myös Suomen Perustan tänään julkaisemasta kirjasta.
Salminen kertoi, että maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotulokset julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Kaikki kuntakohtaiset tilastotiedot ovat vuoden 2021 alussa luettavissa Suomen Perustan verkkosivulla julkaistavassa interaktiivisessa kuntakartassa.
Tutkija Salminen uskoo tuoreiden tutkimustulosten tarjoavan hyvän lähtökohdan kaikissa kunnissa käytävälle keskustelulle maahanmuuton vaikutuksesta kuntatalouteen.
– Julkaistavat kuntakohtaiset tilastotiedot koskevat vuotta 2018, joka oli uusin käytettävissä oleva vuosi, jolle tilastotiedot olivat jo olemassa. Tilastotiedoista rakentuu pohja kaikissa kunnissa käytävälle keskustelulle maahanmuutosta.
Maahanmuuttajille paljon toimeentulotukea Pohjanmaalla
Tutkimuksesta selviää, että maahanmuutto ei ole rikkaus ainakaan yli 90 prosentissa Suomen kunnista. Tilastotiedoista selviää esimerkiksi, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajissa on enemmän sosiaalitukien saajia kuin kunnan kantaväestössä.
Saadut sosiaalietuudet, joita tutkimustulokset koskevat, ovat toimeentulotuki, työttömyysturvaetuudet ja asumistuet. Nämä sosiaalietuudet ovat olennaisia kuntatalouden kannalta, koska kunnat maksavat suoraan noin puolet toimeentulotuista ja työmarkkinatuista kunnat maksavat työttömyyden keston mukaan.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osuudet kaikista kunnissa maksetuista työttömyysturvaetuuksista ovat suurimmat Pohjanmaan ruotsinkielisissä kunnissa ja pääkaupunkiseudulla.
Suurin maahanmuuttajien saamien toimeentulotukien osuus oli Pohjanmaalla sijaitsevassa Korsnäsin kunnassa, jossa kaikki maahanmuuttajat yhteensä saivat 65,7 prosenttia kaikista Korsnäsissä maksetuista toimeentulotuista. Toiseksi suurin osuus oli Vöyrin kunnassa, jossa maahanmuuttajat saivat yhteensä 61,3 prosenttia kaikista kunnassa maksetuista toimeentulotuista. Närpiön kunnan kohdalla maahanmuuttajien osuus tuista oli 54,6 prosenttia
– Maahanmuuttajien suuri osuus ruotsinkielisen Pohjanmaan kuntien tuista selittyy osittain sillä, että näissä kunnissa kantaväestön keskimäärin saamat tuet ovat hyvin pieniä, Salminen tarkentaa.
Väestön kasvattaminen maahanmuutolla ei vahvista veropohjaa
Tärkeä tutkimushavainto on myös, että maahanmuuttajat maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, eli heidän panoksensa yhteisen ”kakun” kasvattamiseen jää vaatimattomaksi. Kuntien väestömäärän kasvattaminen maahanmuutolla ei siten tue kunnan verotulopohjan vahvistumista.
Tutkimustulosten mukaan 97 prosentissa Suomen kunnista kaikkien maahanmuuttajien maksamien kunnallisverojen mediaani oli pienempi kuin kunnan kantaväestön maksamien kunnallisverojen mediaani.
Kaikissa maahanmuuttajaryhmissä länsimaita lukuun ottamatta tämä osuus oli vähintään 96 prosenttia.
– Kunnallisverojen määrän tarkasteleminen on hyvin tärkeää, koska kuntien taloudet ovat riippuvaisia maksetuista kunnallisveroista. Suuri osa kuntien menoista on lakisääteisiä palveluja, jotka rahoitetaan asukkailta kerätyillä veroilla, Salminen huomauttaa.
Maahanmuuttajien kantaväestöä matalammat työllisyysasteet ovat jälleen ongelmallisia niin koko Suomen julkisen talouden kuin myös kuntien talouksien kannalta.
– Pitkällä aikavälillä kuntien talous ei tule kestämään sitä, että maahanmuuttajat maksavat paljon vähemmän kunnallisveroa kuin kantaväestö, vaikka he käyttävät aivan samoja kunnallisia palveluja kuin kantasuomalaisetkin. Tällöin syntyy rahoitusvaje, jossa vaihtoehtoina ovat joko peruspalveluiden menojen leikkaaminen, kunnallisveroasteen nostaminen tai lisävelka. Kuntien talouksien ongelmia maahanmuuton suhteen ei voi ratkaista edes lopettamalla kuntien maahanmuuttajille suuntaamat erityispalvelut, jotka tulevat peruspalveluiden päälle, Salminen sanoo.
Jos tulokset epäilyttävät, tutkimustulokset voi toistaa
Arvioita maahanmuuton kokonaismenoista ja taloudellisista vaikutuksista kunnille voi siis pian selvittää kuntakohtaisesti.
– Tilanteet kunnissa ovat erilaisia, ja jokaisessa kunnassa on nyt mahdollista käydä maahanmuutosta omat keskustelut, Salminen sanoo.
Hän huomauttaa myös, että maahanmuuttoon ja varsinkin pääkaupunkiseudun kuntiin liittyy paljon muitakin aiheita kuin nämä nyt Suomen Perustan julkaisemat tilastotiedot.
– Maahanmuutto esimerkiksi laskee matalasti koulutettujen työntekijöiden palkkoja pääkaupunkiseudulla tietyillä aloilla. Maahanmuutto on osaltaan myös lisännyt asuntojen kysyntää, esimerkiksi Espoossa. Tämä puolestaan on nostanut asuntojen hintoja ja vuokria Espoossa, Salminen sanoo.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä vaatikin jo viime vuonna Helsingin Sanomien haastattelussa, että Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset, joten valtion pitäisi maksaa niistä suurempi osa.
Salminen esitti myös haasteen muille tutkijoille ja tutkimuslaitoksille.
– Me olemme nyt esittäneet kuntakohtaiset luvut ensimmäistä kertaa, mutta tulokset on helppo toistaa Tilastokeskuksen aineistoilla, jos käy liikaa epäilyttämään, onko maahanmuutto todella näin huono asia kuntien kannalta. Kaikki muut tahot ovat tervetulleita osallistumaan ja tekemään tutkimusta myös itse.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Pohjanmaa Tilastokeskus verotulot julkiset menot kustannukset sosiaalipalvelut Pääkaupunkiseutu Toimeentulotuki Espoo Kela Samuli Salminen Tutkimus Kunnat Suomen Perusta maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Professori: Maahanmuutto tuottaa Ruotsissakin tappiota yhteiskunnalle

Hyvinvointivaltiota jymäytettiin oikein olan takaa: Isis-terroristit saivat sosiaalitukien lisäksi opintorahaa Ruotsissa

Asuntomarkkinat jakautumassa kahtia pääkaupunkiseudulla: Vieraskieliset valtaavat vanhat lähiöt – pako hyville alueille nostaa hintoja hyytävää vauhtia

Tanskalaistutkimus: Tietyt maahanmuuttajaryhmät eivät kotoudu edes kolmannessa sukupolvessa

Tutkimus: Suomalaisille tärkeintä asuinympäristön turvallisuus – kaupunkimaisuus vähiten tärkeä

Ronjan perheen oli myytävä kotinsa, kun taloyhtiöstä tuli monikulttuurinen – kolinaa, tömistelyä ja huutamista aamusta iltaan: ”Huonot naapurit voivat tehdä elämästä sietämätöntä”

Sosiaalinen maahanmuutto johtamassa alueiden ja koulujen eriytymiseen ja jakautumiseen – ”Näkyy suoraan jo asuntojen markkinahinnoissa”

Maahanmuuton surkea tilinpäätös: Ruotsin veronmaksajat elättivät 675 000 muualta tullutta kansalaista vuonna 2019

Halla-aho: Työperäisille maahanmuuttajille asetettava euromääräinen minimituloraja, jolla Suomeen pääsee
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








