

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen perusta tutki: Työvoiman saatavuusharkinnan poistamisessa häviäjiä olisivat julkinen talous sekä matalapalkka-alalla työskentelevä duunari
Hallituksen ja työnantajien himoitsema työntekijöiden saatavuusharkinnan poisto hyödyttäisi vain lähinnä matalapalkka-alojen työnantajia sekä EU-alueen ulkopuolelta työllistyvää henkilöä itseään, selviää Suomen Perustan tuoreesta tutkimuksesta.
Perjantain Työmiehen tuumaustunnilla julkaistiin Suomen Perusta -ajatuspajan raportti, joka osoittaa, että halpatyövoima käy erittäin kalliiksi Suomen julkiselle taloudelle. Raporttia esitteli tutkija Samuli Salminen.
Raportti pureutuu kysymykseen EU-/ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnan poistosta, jota hallitus ja työnantajaleiri ajavat. Toteutuessaan tämä ratkaisu kuitenkin toisi Suomeen kahdet työmarkkinat, lisärasitusta veronmaksajille sekä entistä enemmän kilpailua sellaisista työpaikoista, joille muutenkin on ylitarjontaa.
Saatavuusharkinta ehkäisee halpatyövoiman tuontia
Saatavuusharkinta viittaa siihen, että työnantajan on palkattava matalapalkkaisiin suorittaviin töihin ensisijaisesti Suomen tai muun EU-/ETA-maan kansalainen.
– Tässä kategoriassa ei siis ole kyse turvapaikanhakijoista, vaan kyse on Euroopan ulkopuolelta Suomeen matalapalkkatöihin tulevista henkilöistä, joilla jo on tiedossa työpaikka matalapalkka-alalta. Tulijoiden tyypillisiä lähtömaita ovat esimerkiksi Venäjä, Nigeria, Pakistan ja Kiina, Salminen kertoi tuumaustunnilla.
Saatavuusharkinnan tarkoituksena on karsia matalasti kouluttautuneiden muuttoliikettä Suomeen EU-/ETA-maiden ulkopuolelta.
Matalapalkka-aloilla, kuten siivoojina, ravintolatyöntekijöinä ja puutarhureina työskentelevien tulijoiden kilpailuvalttina vähän koulutusta vaativilla aloilla ovat usein pienemmät vaatimukset palkkaa ja muita työehtoja koskien. Saatavuusharkintaa siis ehkäisee halpatyövoiman tuontia.
– Saatavuusharkinta varmistaa osaltaan, että suomalaiset matalapalkka-alojen töitä tekevät eivät joudu kilpailemaan Suomessa olevista työpaikoista koko muun maailman kanssa.
Korkeasti koulutetut eivät kiinnostu Suomesta
Johtavat ministerit, kuten sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) kannattavat kuitenkin saatavuusharkinnan poistamista. Usein kuultu perustelu on ollut se, että ”Suomi tarvitsee osaajia.”
– Tosiasiassa korkeasti koulutetut ihmiset ja muut erityisasiantuntijat kuten koodaajat pääsevät jo nyt Suomeen. EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tuleva koulutettu henkilö voi hakea Suomesta oleskelulupaa esimerkiksi erityisasiantuntijana, startup-yrittäjänä, tutkijana tai yrityksen sisäisenä siirtona.
– Suomeen ei kuitenkaan juuri hakeudu erityisosaajia. Syy voi olla esimerkiksi se, että erityisosaajien palkat eivät ole Suomessa niin korkeita kuin vaikkapa Saksassa, ja toisaalta Suomessa työtä verotetaan kovemmin kuin monessa EU-maassa.
Jos EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tuleva ei voi hakea työn perusteella muuta oleskelulupaa, hän hakee työntekijän oleskelulupaa. Hakemusta varten tarvitaan TE-toimiston osapäätös, sisältäen saatavuusharkinnan.
– Työntekijän oleskelulupa on työperusteisten lupien ”kaatoluokka” jossa kysymys on matalapalkka-alojen töistä. Saatavuusharkinta koskee vain tätä kaatoluokkaa sekä 6—9 kuukauden kausitöitä, Salminen kertoi.
Matalapalkka-aloilla esiintyy paljon väärinkäytöksiä
Saatavuusharkinta poistettiin Ruotsissa jo 2008, jolloin matalasti koulutetuille avautui uusi reitti muuttaa Ruotsiin EU-/ETA-maiden ulkopuolelta. Matalapalkka-aloilla esiintyy yleisesti paljon väärinkäytöksiä.
– Tuoreiden tutkimustulosten mukaan Suomen matalapalkka-aloille keskittyvät väärinkäytökset ovat samanlaisia kuin Ruotsissa. Useimmiten kyse on joko siitä, että työnantaja ei noudata työsopimusta tai työlupia on myyty valetyöpaikkoihin.
Työsopimuksen rikkominen tarkoittaa liian pieniä palkkoja, liian paljon työtunteja sekä liian suuria työmääriä. Työntekijä on voinut myös ostaa työpaikan velaksi.
– Työntekijällä on kuitenkin tällaisessa tilanteessa korkea kynnys valittaa väärinkäytöksistä viranomaisille: siihen sisältyy riski menettää työ ja samalla oleskeluoikeus lähtömaata paremmissa olosuhteissa. Matalapalkka-alan työpaikka Suomeen tai Ruotsiin on saatu usein sukulaisten ja tuttavien muodostamien epävirallisten verkostojen kautta. Ammattiliitot varoittivat Ruotsissa väärinkäytöksistä jo ennen saatavuusharkinnan poistamista.
Liitot ovat myös julkaisseet omia selvityksiään väärinkäytöksistä.
– Suomessa on paljastunut pahoja ravintola-alan väärinkäytöksiä kebab- ja pizzaravintoloissa sekä aasialaisissa ravintoloissa, joissa hyväksikäytetty samoista lähtömaista kotoisin olevia. Suomessa erityisesti rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas on varoittanut, että saatavuusharkinnan poistaminen toisi monia ongelmia, Salminen kertoi.
Tulot pienemmät kuin kantaväestöllä
Suomen Perustan tutkimuksessa oli tutkimuskäytössä Tilastokeskuksen ylläpitämät henkilövuositasoiset rekisteriaineistot. Tutkittava joukko muodostui Suomeen EU-/ETA-maiden ulkopuolelta alle 3 000 euron bruttopalkalla töihin tulleista ja heidän puolisoistaan.
Keskeinen johtopäätös tulosten perusteella on, että matalapalkka-aloille töihin tulevien julkisen talouden vaikutukset jäävät negatiivisiksi.
– Tilastokeskuksen rekisteritilastot purkavat myyttiä siitä, että kaikki työperäinen maahanmuutto olisi hyödyllistä Suomen julkiselle taloudelle. Ensinnäkin matalapalkka-aloille töihin tulevien henkilöiden maksettujen ja saatujen suorien tulonsiirtojen välinen erotus jää negatiiviseksi, kun verrataan kantaväestöön.
– Toinen keskeinen mittari ovat bruttotyötulot. Kun vertaillaan eri ryhmien tulojen keskiarvoja (mediaaneja), eli kuinka suuria maahanmuuttajaryhmien tulot ovat verrattuna suomalaisten tuloihin, niin jokaisessa ryhmässä – vaikka henkilöt olisivat tulleet Suomeen töihin – tulot ovat pienempiä kuin kantaväestöllä. Kun huomioidaan myös perheenyhdistetyt puolisot, tulokset ovat yleisesti ottaen vielä negatiivisempia, Salminen kertoi.
PS vastustaa yksin saatavuusharkinnan poistoa
Työvoiman saatavuusharkinnan poisto olisi toteutuessaan lähinnä vain matalasti koulutetuille tarjoutuva uusi väylä muuttaa Suomeen Euroopan ulkopuolelta.
– Tulijoiden kilpailuetuna olisi heikkoon palkkaan ja työehtosopimusten minimiehtoihin tyytyminen. Palkka on silti usein moninkertainen lähtömaan palkkoihin verrattuna. Lisäksi elintasoerot toimivat vetovoimatekijänä: muutto Suomeen voi tulijalle olla tavoite itsessään, Salminen esitti.
Saatavuusharkinnan poiston häviäjiä olisivat matalapalkka-alalla jo nyt työskentelevät suomalaiset työntekijät, joiden työtehtävistä tulisi ylitarjontaa. Lisäksi matalapalkka-alojen palkat ja muut työehdot siirtyisivät kohti minimiä. Häviäjänä olisi myös Suomen julkinen talous.
– Tilastotulokset osoittavat, että tulijoiden nettotulonsiirrot muuttuvat muutaman vuoden maassaoloajan jälkeen keskimäärin tuhansia euroja negatiivisemmiksi kuin kantaväestöllä.
– Hyötyjiä tällaisessa tilanteessa olisivat vain matalapalkka-alojen työnantajat joilla ei olisi painetta nostaa palkkoja ja parantaa muita työehtoja työvoiman kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti niin, että työtä kannattaisi ottaa vastaan. Toki hyötyjänä olisi myös yksittäinen matalapalkka-alalle työllistyvä henkilö itse, Salminen esitti.
Poliittiset jakolinjat saatavuusharkinnan ja halpatyövoiman tuonnin suhteen ovat selvät: perussuomalaiset vastustaa saatavuusharkinnan poistoa. Lähes kaikki muut puolueet, kuten kokoomus, keskusta, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit kannattavat sitä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- matalapalkka-alat EU- ja ETA-maat Väärinkäytökset Työvoiman saatavuusharkinta halpatyövoima oleskelulupa Kai Mykkänen Samuli Salminen Suomen Perusta Ruotsi perussuomalaiset maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Kokoomuksen ja keskustan tarkoituksena on polkea palkkoja tuomalla halpatyövoimaa – ”Yritykset korjaavat hyödyt, veronmaksaja maksaa haitat”

Halla-aho: Suomen on keskityttävä työllistämään täällä jo olevat kehitysmaalaiset eikä haihateltava uusien maahantuonnista

Halla-aho ei kannata halpatyövoiman tuontia kehitysmaista – ei ole veronmaksajan kannalta kustannusneutraalia

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti panostaa yrittäjyyteen

Saksa avaamassa ovensa riittävästi tienaaville ammattitaitoisille maahanmuuttajille – Suomessa ei tuloilla ja kieli- tai ammattitaidolla ole niin väliä

Ronkainen: Lääke hoitajapulaan ei tule ulkomailta

Reijonen: Maatalouteen löytyy kausityöntekijöitä Suomesta, kun työn tekeminen tehdään kannattavaksi
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








