

PS ARKISTO
Viikon 19/2022 luetuin
Suomessa havaittu ylikuolleisuus selvitettävä perusteellisesti – Immonen: ”Alhainen syntyvyys ja ylisuuri kuolleisuus ovat kansakunnan väestönkehityksen kannalta erittäin huolestuttavia ilmiöitä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta selvittämään perusteellisesti, mitkä tekijät Suomessa ovat johtaneet siihen, että kuolleiden määrä on noussut merkittävästi.
– Huhtikuussa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) otti Twitterissä kantaa kuolleiden määrän kasvuun. Hän totesi muun muassa, että marras-joulukuussa kuolleiden luku oli 15 prosenttia vuosien 2017–2020 marras-joulukuuta korkeampi ja että asia ”pitää selvittää tarkemmin”. Mielestäni ylikuolleisuuden syyt tulee selvittää viipymättä, Olli Immonen sanoo.
Alkuvuoden Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan Suomessa kuoli viime vuonna 57 343 ihmistä. Kuolleiden määrä oli suurin sitten sotavuoden 1944. Verrattuna viimeiseen koronaviruspandemiaa edeltäneeseen vuoteen 2019 kuolleita oli 3 394 enemmän ja vuoteen 2020 verrattuna 1 855 enemmän.
– Kasvua edellisvuodesta oli siis noin kolme prosenttia. Tilastokeskuksesta on myös kommentoitu, että viime vuonna kuoli joka päivä puolitoista ihmistä enemmän kuin olisi tilastollisesti pitänyt kuolla.
Kuolleiden määrä korkein sotien jälkeen
Tilastokeskuksen mukaan kuolleisuuden kasvu on tullut erityisesti yli 85-vuotiaiden kuolleisuuden lisääntymisestä. Jos vertaa vuotta 2021 vuosien 2017–2020 keskimääräiseen kuukausittaiseen kuolleiden määrään, kuolleiden määrät ovat olleet normaalia suurempia toukokuusta lähtien koko loppuvuoden ajan.
– Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden tammikuussa Suomessa kuoli 10 prosenttia enemmän ihmisiä kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Kuluvan vuoden tammikuun ennakollinen kuolleiden lukumäärä on vuodesta 1945 alkavan mittaushistorian korkein. Tämä on erittäin huolestuttavaa, Immonen toteaa.
Syy selvitettävä pikaisesti
THL:n emeritusprofessorin mukaan vuoden 2021 heinäkuun ja 2021 joulukuun välillä koronakuolemia vahvistettiin 476 henkilöä, mutta ylikuolleisuutta kirjattiin 2 400 tapauksen verran. Korona-ajan ylikuolleisuus ylitti vuoden lopussa Covid-kuolleisuuden 80 prosentilla.
– Tilastokeskus on julkaissut tuoreen ennakkotilaston kuukausittaisista väestönmuutoksista. Siitä on havaittavissa myös, että syntyvyys on laskenut Suomessa helmikuussa 11,5 prosenttia ja maaliskuussa 16,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alhainen syntyvyys ja ylisuuri kuolleisuus ovat kansakunnan väestönkehityksen kannalta erittäin huolestuttavia ilmiöitä. Hallituksen on selvitettävä pikaisesti, mitkä tekijät Suomessa ovat johtaneet tähän kehityssuuntaukseen, Immonen vaatii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Covid-kuolleisuus Aki Lindén ylikuolleisuus koronapandemia Tilastokeskus kirjallinen kysymys väestönkehitys THL Syntyvyys Twitter Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa – ”Muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui?”

Suomi käyttää terveydenhuoltoon moniin muihin maihin verrattuna paljon vähemmän rahaa – ”Seuraukset ovat nyt näkyvissä”

Juvonen: Ei pakkolakeja vaan palkkaa hoitoalan ammattilaisille

Purra: Hoitajilla on täysi oikeus vaatia parempaa laillisessa lakossa

Koponen: Lapsilisän korottaminen voisi toimia taloudellisena kannustimena suomalaisten syntyvyysasteen nostamiseksi

Perhesuunnittelu herättää ristiriitaisia tunteita ongelmalähiöissä: ”On naisen oma asia päättää kuinka monta lasta haluaa”

Mäenpää: Mitkä ovat syyt korona-ajan ylikuolleisuudelle?

Nyt on hapokasta: Petteri Orpo esitti työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuksi perheiden perustamiselle ja suomalaisten syntyvyydelle

Epäsuotuisaa väestönkehitystä ei korjata maahanmuutolla – ”Ilman suomalaisia lapsia ei ole suomalaista tulevaisuutta”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








