
MATTI MATIKAINEN
Suostuessaan mukaan elämäkertakirjaan Halla-aho päätti, että hän avaa elämäänsä avoimen rehellisesti – ”Muuten tämä kirja olisi historiallisesti arvoton”
Juuri julkaistussa elämäkertateoksessa eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kertoo omista elämänvaiheistaan suorasti, osin jopa raadollisen rehellisesti. Halla-ahon mukaan avoimuus on valinta, joka johtuu siitä, että hän ei halunnut tarjota lukijoille jälleen yhtä uutta vaalikirjaa edellisten jatkoksi.
Kirjailija Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertateoksessa Jussi Halla-ahosta mainitaan kirjan esipuheessa, että kirjaprojekti vaati hieman suostuttelua.
Kyseessä on ensimmäinen Halla-ahosta kirjoitettu auktorisoitu teos, eli kirjalla on päähenkilönsä hyväksyntä, ja Halla-aho on itse osallistunut aktiivisesti kirjaprojektiin muun muassa antamalla haastatteluita.
Suostuttelua ei tarvittu kovin pitkään
Kirjan julkistamistilaisuudessa tänään Halla-aho sanoi, että todellisuudessa suostuttelua ei tarvittu kovin pitkään. Kuitenkin Halla-aho jäi etukäteen miettimään millaisia poliittiset muistelmakirjat tänä päivänä ovat. Usein muistelmakirjan aiheena on henkilö, joka edelleen on aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa, ja tämä asetelma väistämättä näkyy lopputuloksessa.
– Tässä ei ole mitään väärää, mutta tällaisten elämäkertakirjojen aiheena olevalla henkilöllä on usein kannustin tuoda esiin omia tekemisiään valossa, joka totuuden kustannuksella palvelee hänen tulevia tekemisiään.
Poliittisten muistelmien ongelmana usein rehellisyyden puute
Halla-ahon mukaan poliittisten muistelmien ongelma usein on siis rehellisyyden puute. Tähän Halla-aho ei halunnut sortua.
– Itse ajattelin, että koska kirja on elämäkerta, se kertoo minun elämästäni. Siksi minun onkin kerrottava myös elämään kuuluneista hankalista asioista. Muuten kirja ei kertoisi minusta, ja se olisi historiallisesti arvoton. Tällainen kirja olisi vaalikirja, eikä se palvelisi tiedonvälitystä.
– Yleisesti en käytä paljon aikaa itseni ajattelemiseen, mutta nyt sain tilaisuuden harrastaa sitäkin, joten samalla tulee ehkä opittuakin itsestään jotain uutta.
Halla-aho kertoo kirjassa muun muassa masennusjaksostaan puoluejohtajana sekä introvertista puolestaan, joka on johtanut myös ongelmiin. Halla-aho sanoo, että ei ole huolissaan siitä, että kirjan sisältö tarjoaa työkaluja häneen vihamielisesti suhtautuville henkilöille ja poliittisille vastustajille.
– Niin kauan kuin kritiikki kohdistuu tosiasioihin, se ei häiritse minua.
Tulevaisuuden suunnitelmat avoinna
Vaalikirjasta siis ei ole kyse, ja Halla-aho sanoo itsekin, että hänellä ei ole tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia, esimerkiksi seuraavista eduskuntavaaleista.
– Eduskuntavaaleihin on liki kaksi vuotta, joten kiinnostus ja hinku kohdistuu muihin asioihin tällä hetkellä.
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, kiteyttää Halla-aho, jonka oma ura politiikan eturivissä on kestänyt jo yli 15 vuotta.
– Koska tilanteet muuttuvat ja eteen tulee asioita jotka eivät ole omissa käsissä – mutta joihin silti joutuu reagoimaan ja sopeutumaan, niin en lyö lukkoon omia suunnitelmiani. Sen voin kyllä sanoa, että pyrin jatkossakin edistämään perussuomalaisten poliittisia tavoitteita, koska ne ovat hyviä ja tämän maan edun mukaisia.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Halla-aho tunnustaa olevansa introvertti pohdiskelija, joka pyrkii ymmärtämään asiat kirjaimellisesti – siksi hänet itsensä on usein ymmärretty väärin
Perussuomalaisetko muka populistinen puolue? No ei sinne päinkään – Jussi Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaiset etenee politiikassa johdonmukaisuudella
Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Halla-aho romahti henkisesti vuoden 2019 vaalimenestyksen jälkeen ja oli vähällä menettää uskonsa politiikkaan – sitten akkuun löytyi lisää virtaa uusista tehtävistä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisetko muka populistinen puolue? No ei sinne päinkään – Jussi Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaiset etenee politiikassa johdonmukaisuudella
Perussuomalaisia on toisinaan kuvattu populistiseksi puolueeksi. Mielikuva juontanee juurensa aikaisemman puheenjohtajan, sittemmin perussuomalaisista poistuneen Timo Soinin aikoihin. Uudessa elämäkertakirjassaan Jussi Halla-aho puntaroi puolueensa suhdetta populismiin tänä päivänä.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Halla-aho romahti henkisesti vuoden 2019 vaalimenestyksen jälkeen ja oli vähällä menettää uskonsa politiikkaan – sitten akkuun löytyi lisää virtaa uusista tehtävistä
Vuosikymmenen taitteessa Jussi Halla-aho pohti synkkämielisesti politiikkaa ja jopa omaa jatkoaan politiikassa. Tekemiseen löytyi kuitenkin jälleen mielekkyyttä, ja pessimismi alkoi väistyä toisaalta uusien tehtävien kautta. Halla-aholle oli myös helpotus nähdä seuraajansa Riikka Purran saaneen hyvän otteen puolueen johtamisesta.

Halla-aho tunnustaa olevansa introvertti pohdiskelija, joka pyrkii ymmärtämään asiat kirjaimellisesti – siksi hänet itsensä on usein ymmärretty väärin
Puhemies Jussi Halla-aho haluaa asioiden olevan järjestyksessä. Järjestelmällisyyteen ja loogisuuteen pyrkiminen tarkoittaa samalla sitä, että epämääräisyys, epäjohdonmukaisuus ja ristiriitaisuus tuottavat Halla-aholle suurta epämukavuutta. Toisaalta kenties juuri näistä syistä Halla-ahosta on tullut poliitikko.

Epäonninen sattuma ohjasi nuoren Jussi Halla-ahon perehtymään ukrainan kielen opiskeluun – noin 30 vuotta myöhemmin ukrainalaiset palkitsivat kunniamerkillä
Puhemies Jussi Halla-aho on suuri Ukrainan ystävä, ja hän myös puhuu sujuvaa ukrainaa. Ukrainan kieleen ja kulttuuriin perehtymisen tuloksena Halla-aho päätyi syksyllä 2023 puhumaan Ukrainan parlamentille Kiovaan saaden koko parlamentin taputtamaan ja nousemaan seisaalleen osoittamaan suosiota. Tuoreessa elämäkertateoksessa kerrotaan, miten yliopisto-opintojen viivästyminen ohjasi Halla-ahon välivuotenaan opiskelemaan ukrainan kieltä.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








