Suurin osa maailman pakolaisista on jäänyt kotimaahansa tai paennut naapurimaihin

Maailmassa on tänään yli 70 miljoonaa pakolaista. Määrä on suurempi kuin koskaan tilastoituna aikana ja tuplasti suurempi kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Kaikki eivät lähde pakoon ulkomaille; maan sisäisiä pakolaisia on 41 miljoonaa. Pahimmat kriisimaat ovat tuttuja Suomessakin.

Viisi pahinta ongelmavaltiota ovat YK:n pakolaisjärjestön raportin mukaan Syyria, Afganistan, Etelä-Sudan, Myanmar (Burma) sekä Somalia. Uusi tulokas tilastoissa on Venezuela, jonka kaaosta on lähtenyt karkuun vajaat neljä miljoonaa ihmistä.

Uudentyyppinen kriisi

Venezuelan pakolaisista suurinta osaa tosin ei tilastoida, koska he eivät tarvitse viisumia naapurimaihin. Venezuela voikin olla esimerkki aivan uudentyyppisestä pakolaiskriisistä, jonka maan hallinto on itse saanut aikaan ja joka ei johdu suoranaisesta sodasta. Vain puoli miljoona Venezuelan kansalaista on rekisteröity pakolaisiksi ja se vinouttaa tilastoja.

Valtaosa maailman pakolaisista pakenee vainoa ja sekasortoa oman maansa sisällä, heitä on 41 miljoonaa. Turvapaikkapäätöstä odottaa 3,5 miljoonaa ihmistä eli varsinaisia rajat ylittäviä pakolaisia on Reutersin mukaan vajaat 26 miljoonaa. Arvio on YK:n mukaan varovainen eli todellisuus lienee raportoitua suurempi.

Saksa ja Ruotsi tilastokärjessä

Pakolaisia vastaanottavat eniten kriisivaltioiden naapurimaat kuten Turkki, Pakistan, Uganda ja Sudan. Saksa on lähes samalla tasolla, kun tilastoidaan vastaanotettujen pakolaisten määrää suhteessa kohdemaan väestöön.

Pohjoismaisittain kiinnostava tieto on se, että Ruotsissa on seitsemänneksi eniten pakolaisia suhteessa maan koko väestöön. Suomea ei 10-kärjessä-tilastossa näy.

YK:n pakolaisvaltuutettu Filippo Grandin mukaan pakolaisista 80 prosenttia on paennut naapurimaihin, jotka nekin ovat lähes poikkeuksetta köyhiä.

– Sanotaan, että Euroopassa, Yhdysvalloissa tai Australiassa on pakolaiskriisi, mutta useimmiten se on juuri sotatoimialueen kyljessä, Grandi toteaa.