Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Myanmar

Viime vuodenvaihteessa maailmassa oli 117,3 miljoonaa pakolaista, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR uudessa vuosiraportissaan. Pakolaisten määrä on ollut kasvussa jo 12 vuotta. Pahin tilanne on Sudanissa, mutta myös Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa.

&#8211; Synkkien ja kasvavien lukujen takana piilee lukemattomia inhimillisiä tragedioita. Tämän kärsimyksen pitäisi saada maailma hereille, jotta voisimme puuttua taustalla oleviin syihin, <a href="https://www.unhcr.org/global-trends-report-2023">sanoo</a> pakolaiskomissaari Filippo Grandi YK:n pakolaisjärejstö UNHCR:n Global Trends -lehdistötiedotteessa.
&#8211; On korkea aika saada taistelevat osapuolet kunnioittamaan perustavaa laatua olevia kansainväliseen oikeuteen ja sodankäyntiin liittyviä lakeja. Tarvitsemme parempaa yhteistyötä ja koordinoituja toimia konfliktien, ihmisoikeusloukkausten sekä ilmastokriisin ratkaisemiseksi, jotta pakolaisten määrä ei jatkaisi kasvuaan.
Sudanissa kolmas sisällissota
Keskeinen syy pakolaismäärän kasvuun on nopeasti laajentunut konflikti Sudanissa. Sudanin kolmas sisällissota alkoi huhtikuussa 2023 ja se on johtanut maailman suurimpaan pakolaiskriisiin, joka uhkaa pahentua entisestään.
UNHCR:n raportissa mainitaan myös Kongon demokraattinen tasavalta, Myanmar sekä Gaza. Israelin ja Hamasin sodan jaloista on joutunut lähtemään arviolta 1,7 miljoonaa ihmistä, eli 75 prosenttia alueen väestöstä.
Eurooppa ei ole sivussa
Pakolaiskriisi koskee konkreettisesti myös Eurooppaa. Venäjän hyökkäyssotaa pakenee kuusi miljoonaa ukrainalaista. Euroopasta haki turvapaikkaa miljoona maanosan ulkopuolelta tullutta ihmistä.
YK:n raportti ei ole pelkästään toivoton, sillä miljoonat ihmiset ovat viime vuonna myös pystyneet palaamaan koteihinsa.

YK:n pakolaisjärjestö: Maailmassa ennätykselliset 120 miljoonaa pakolaista – miljoonat ovat myös pystyneet palaamaan koteihinsa

Kehitysyhteistyössä avustusten perillemeno on arkinen ongelma. Tämä koskee myös rahallisia avustuksia erityisesti maihin, joissa ei ole toimivaa pankkijärjestelmää. Vaihtoehtoinen maksujärjestelmä on toki olemassa, mutta sen käytössä on riskinsä. Rahat voivat jopa kadota ja järjestelmää käytetään myös rahanpesuun sekä terrorismin rahoittamiseen.

Keväällä vuonna 2022 Ruotsin kehitysyhteistyöorganisaatio Sida teki päätöksen, jonka mukaan tukia voidaan maksaa myös niin sanottujen vaihtoehtoisten maksujärjestelmien kautta.
Ratkaisu <a href="https://www.dn.se/sverige/trots-varningar-svenskt-bistand-betalas-ut-via-kritiserat-natverk/">johtuu</a> yksinkertaisesti siitä syystä, että maksut esimerkiksi Afganistaniin, Sudaniin tai vaikkapa Myanmariin eivät onnistu normaaleina pankkisiirtoina.
Vaihtoehtoisen maksujärjestelmän <a href="https://corporatefinanceinstitute.com/resources/wealth-management/hawala/">nimi</a> on hawala, jossa rahat liikkuvat ”luotettavien välikäsien” kautta. Hawala perustuu käteiseen rahaan ja siksi valuuttojen <a href="https://www.sakerhetspolisen.se/ovriga-sidor/nyheter/nyheter/2023-05-22-hog-risk-for-terrorfinansiering-genom-hawala.html">liikkeiden</a> jäljittäminen on hankalaa.
Luottamusta ei voi rikkoa
Rahanlähettäjä luovuttaa transaktiossa käteissumman meklarille, joka antaa vastineeksi koodin. Tämän jälkeen lähetyksen vastaanottaja voi omassa maassaan hakea vastaavan summan paikalliselta välittäjältä. Hawala perustuu siis teoriassa täydelliseen luottamukseen.
Järjestelmä on yleisesti käytössä muslimimaissa, joissa se saattaa olla ainoa toimiva maksujärjestelmä.
Vaikka valtio olisi romahtanut, sisällissota käynnissä ja kaikki tyynni järjestäytyneen yhteiskunnan tunnusmerkit kateissa.
Sisäinen tarkastus paljasti ongelmat
Viime vuonna Ruotsin talousrikoksia tutkiva viranomainen Ekobrottsmyndigheten julkaisi yhdessä poliisin ja turvallisuuspoliisi Säpon kanssa yhteisen <a href="https://www.fi.se/sv/publicerat/nyheter/2023/penningtvatt-ny-riskbedomning-beskriver-stora-risker-med-hawala/">raportin</a> hawalasta. Järjestelmää käytetään viranomaisten mukaan “rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen”.
Riskiluokituksen neliportaisella asteikolla hawala on tasolla neljä ja sen käyttö onkin useissa maissa kielletty.
Dagens Nyheterin selvityksen mukaan Sidan sisäisessä tarkastuksessa viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota vaihtoehtoisten maksujärjestelmien jatkuvaan käyttöön. Menettely vaikeuttaa rahan likkeiden seuraamista ja voi täten heikentää <a href="https://kuriren.nu/bli-prenumerant/artikel/r1xe8npj/nk-bd-0kr-dp_week">luottamusta</a> Sidan toimintaan.
Rahaa on siirtojen yhteydessä tiettävästi myös kadonnut selvittämättömällä tavalla.
Applikaatio hawalan rinnalle
Tammikuun hyisessä aamussa pieni kuorma-auto pysähtyy ja purkaa kuormansa kerrostalon eteen Helsingin Ruskeasuolla. Siihen tiukan tiukan linjan kellarimoskeijan ja afrikkalaisperäisen uskonlahkon toimitilojen väliin.
Kuljettajaa ohimennen puhutettaessa tämä kertoo auttavansa äitiään sekä kahta siskoaan Somaliassa. Ahkerasti työtä tekemällä hän voi tukea perhettään ja säästää kuulemma vielä omaa asuntoakin varten.
Rahat siirtyvät Suomesta ”silmänräpäyksessä” perille. Ne eivät liiku enää hawalan kautta, vaan käytössä on korvaava puhelinsovellus. Alin mielestä uudistus ikiaikaiseen järjestelyyn on merkittävä:
&#8211; Raha on vain lupaus, sitä ei ole oikeasti olemassa.

Hawala-maksujärjestelmän kautta rahoitetaan terrorismia ja pestään rahaa – sekä toimitetaan avustuksia kehittyviin maihin

Afganistan on yksi perussuomalaisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion linjaamista lakkautettavista maaohjelmista. Vielä vuonna 2021 Afganistan sai Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaista eniten tukea, noin 30 miljoonaa euroa.

Petteri Orpon hallituksen tekemistä kehitysyhteistyön 1 030 miljoonan euron säästöistä 500 miljoonaa euroa tulee maaohjelmien lakkautuksista.
&#8211; Taleban on vallassa Afganistanissa, enkä katso, että Suomi voi tehdä sen kanssa yhteistyötä. Samankaltainen tilanne on Myanmarin osalta, jossa vallassa on sotilasjuntta, ministeri Ville Tavio toteaa.
Kymmenestä maaohjelmasta neljä loppuu
Myös Myanmar kuuluu lakkautettaviin maaohjelmiin. Lisäksi lakkautetaan Kenian ja Mosambikin maaohjelmat. Kymmenestä maaohjelmasta loppuu näin ollen neljä.
Keniaa voidaan jo pitää onnistuneena mallina siitä, miten tehdyn kehitysyhteistyön pohjalta voidaan siirtyä yksityisen sektorin kehitysyhteistyömuotojen kautta kauppasuhteisiin, jotka hyödyttävät suomalaisia yrityksiä.
Kehitysavusta kauppayhteistyöhön
Myös Mosambikin yhteistyön suuntaa tullaan siirtämään yhä enemmän kaupallistaloudellisiin suhteisiin.
Ohjelmien päättämisessä on käytetty kokonaisharkintaa siitä lähtökohdasta, että hallitusohjelman linjaukset toteutuvat, nykyisistä sitoumuksista pidetään kiinni ja ohjelmien lopettaminen tehdään hallitusti. Harkinnassa painoivat muun muassa mahdollisuudet kaupallistaloudellisen yhteistyön vahvistamiseen.
Maaohjelmien lakkautukset tulevat etenemään hallituskauden sisällä kukin omassa tahdissaan niihin liittyvien hankkeiden aikataulujen vuoksi.
&nbsp;

Afganistanin kehitysyhteistyön maaohjelma lopetetaan

Ainoa tutkivan journalismin tv-ohjelma on puolituntinen, tasoltaan kovin kirjava MOT. Uusilla Karpoilla ei ole mitään asiaa.

Kaupalliset kanavat keskittyvät hömppään rahahuolien pakosta ja Yleisradio muuten vain. Areenan muhkeat osastot ”Kotimainen reality” ja ”Ulkomainen reality” toteuttavat Ylen vision ”yhteiskuntavuorovaikuttamisessa”.
Kuka toimittaja viimeksi viitsi penkoa asiakirjoja, laskea isoja lukuja, haastatella ensi käden lähteitä ja kirjoittaa kunnollisella suomen kielellä monta liuskaa aiheesta, joka kiistatta on kohtalokas? Ei heti tule mieleen. Tuommoinen ihannekin on kuollut. Tutkivan journalismin tulevaisuus näyttää, jos mahdollista, vielä viheliäisemmältä kuin nykyisyys. ”X julkaisi koskettavan kuvan uuden rakkaansa sukuelimestä – Y:ltä jäätävä kuitti.”
Näihin näkymiin rinnastettuna Talouselämä yltää nyt uskomattomaan suoritukseen. Tutkimus todentaa Alexander Stubbin vetämän rauhanjärjestön puhallukset Burundista Myanmariin sekä salatut lahjukset ja piilotuet, joista suomalaiset veronmaksajat pulittivat <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/salattu-lahjustapaus-ja-kymmenen-miljoonan-euron-piilotuet-veronmaksajilta-talouselama-paljastaa-mita-cmissa-on-tapahtunut-alexander-stubbin-johtajakaudella/8c383b15-e9db-48a8-8d4c-ea5a28ce3213">kymmeniä miljoonia euroja</a>.
Parahin lukija, lue kerrankin jotain! Ei mulla muuta.
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Talouselämä palautti tutkivan journalismin kunnian

Maailmassa on tänään yli 70 miljoonaa pakolaista. Määrä on suurempi kuin koskaan tilastoituna aikana ja tuplasti suurempi kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Kaikki eivät lähde pakoon ulkomaille; maan sisäisiä pakolaisia on 41 miljoonaa. Pahimmat kriisimaat ovat tuttuja Suomessakin.

Viisi pahinta ongelmavaltiota ovat <a href="https://www.unhcr.org/globaltrends2018/">YK:n pakolaisjärjestön raportin</a> mukaan Syyria, Afganistan, Etelä-Sudan, Myanmar (Burma) sekä Somalia. Uusi tulokas tilastoissa on Venezuela, jonka kaaosta on lähtenyt karkuun vajaat neljä miljoonaa ihmistä.
<h4>Uudentyyppinen kriisi</h4>
Venezuelan pakolaisista suurinta osaa tosin ei tilastoida, koska he eivät tarvitse viisumia naapurimaihin. Venezuela voikin olla esimerkki aivan uudentyyppisestä pakolaiskriisistä, jonka maan hallinto on itse saanut aikaan ja joka ei johdu suoranaisesta sodasta. Vain puoli miljoona Venezuelan kansalaista on rekisteröity pakolaisiksi ja se vinouttaa tilastoja.
Valtaosa maailman pakolaisista pakenee vainoa ja sekasortoa oman maansa sisällä, heitä on 41 miljoonaa. Turvapaikkapäätöstä odottaa 3,5 miljoonaa ihmistä eli varsinaisia rajat ylittäviä pakolaisia on <a href="https://www.reuters.com/article/us-un-refugees/poor-nations-hosting-most-refugees-worldwide-need-more-western-help-u-n-idUSKCN1TK0CE?il=0">Reutersin</a> mukaan vajaat 26 miljoonaa. Arvio on YK:n mukaan varovainen eli todellisuus lienee raportoitua suurempi.
<h4>Saksa ja Ruotsi tilastokärjessä</h4>
Pakolaisia vastaanottavat eniten kriisivaltioiden naapurimaat kuten Turkki, Pakistan, Uganda ja Sudan. Saksa on lähes samalla tasolla, kun tilastoidaan vastaanotettujen pakolaisten määrää suhteessa kohdemaan väestöön.
Pohjoismaisittain kiinnostava tieto on se, että Ruotsissa on seitsemänneksi eniten pakolaisia suhteessa maan koko väestöön. Suomea ei 10-kärjessä-tilastossa näy.
YK:n pakolaisvaltuutettu Filippo Grandin mukaan pakolaisista 80 prosenttia on paennut naapurimaihin, jotka nekin ovat lähes poikkeuksetta köyhiä.
&#8211; Sanotaan, että Euroopassa, Yhdysvalloissa tai Australiassa on pakolaiskriisi, mutta useimmiten se on juuri sotatoimialueen kyljessä, Grandi toteaa.

Myanmar

YK:n pakolaisjärjestö: Maailmassa ennätykselliset 120 miljoonaa pakolaista – miljoonat ovat myös pystyneet palaamaan koteihinsa

Hawala-maksujärjestelmän kautta rahoitetaan terrorismia ja pestään rahaa – sekä toimitetaan avustuksia kehittyviin maihin

Afganistanin kehitysyhteistyön maaohjelma lopetetaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Talouselämä palautti tutkivan journalismin kunnian

Suurin osa maailman pakolaisista on jäänyt kotimaahansa tai paennut naapurimaihin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025