Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

äänestyskäyttäytyminen

Brittitutkimus: Etninen tausta vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen

Jopa Ruotsin demaritkin heräsivät arvostelemaan ääritulkintoja: ”Vanhoillinen uskonto vaarantaa naisten oikeudet”

VoteWatch Europe-tutkimusorganisaatio on käynyt läpi 280 Euroopan parlamentin Venäjään liittyvää äänestystä vuodesta 2019 lähtien. Kriittinen suhtautuminen suurvaltaan on lisääntynyt kautta koko Euroopan puoluekentän. Silti eroja löytyy edelleen parlamenttiryhmien ja puolueiden välillä.

Kriittisimpiä Venäjää kohtaan ovat olleet Euroopan parlamentin keskustaoikeistolaiset ryhmät EPP ja ECR. Ne ovat myös ehdottaneet kaikkein kovimpia pakotteita ja toimia Ukrainaan hyökännyttä Venäjään vastaan.
Toisaalta radikaali vasemmisto ja kansallismieliset ovat olleet pidättyväisimpiä suhteessaan Venäjään ja sen arvosteluun.
Ukrainaan suuntautuneen intervention jälkeen useiden ryhmien kannat ovat muuttuneet oleellisesti.
Kreikasta, Ranskasta ja Saksasta löytyy ymmärrystä Venäjälle
Maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä asenteissa Venäjää kohtaan. EU:n itärajalla (pois lukien Slovakia) ja Pohjoismaissa Venäjään suhtaudutaan kriittisemmin kuin Länsi- ja Keski-Euroopassa. Erityisen varauksellisesti Venäjään suhtautuvat puolalaiset, liettualaiset ja romanialaiset Euroopan parlamentin jäsenet.
Etelä-Euroopassa Italia yllättää Venäjä-kriittisyydellään äänestyksissä läpi puoluekentän. Jopa venäjämielisyydestä moititun Legan edustajista yli 80 prosenttia suhtautuu kriittisesti Kremlin brutaaliin toimintaan.
Kreikka, Ranska ja jossain määrin myös Saksa ovat puolestaan Euroopan unionin myönteisimmät jäsenmaat suhtautumisessaan Venäjään, VoteWatch Europen <a href="https://www.votewatch.eu/blog/eu-russia-latest-trends-among-eu-political-parties-measurement/">analyysin</a> mukaan.
Perussuomalaiset ja kokoomuslaiset kriittisimpiä
Kun äänestyskäyttäytymistä tarkastellaan europarlamentissa edustettuina olevien kansallisten puolueiden tasolla erot ovat jopa käsittämättömän suuria. Ne tosin voivat johtua myös syistä, jotka liittyvät ehkä enemmänkin puolueiden taloudellisiin sidoksiin kuin itse ideologiaan.
Kreikassa uusi demokratia -puoleen jäsenistä Venäjään suhtautuu kriittisesti 90 prosenttia, kun taas kommunistipuolueen osalta kielteisyys jää 27 prosenttiin. Ranskassa sosialistipuolueen edustajista 88 prosenttia on kielteisiä suhteessaan Venäjään ja algerialaispuolue Rassemblement nationalin edustajista ainoastaan 18 prosenttia.
Suomessa Venäjään suhtautuvat kriittisimmin kokoomuksen (91 %) ja perussuomalaisten (88 %) edustajat. Vasemmistoliiton edustajista Venäjän toimintaan suhtautuu kriittisesti 68 prosenttia puolueen edustajista, Euroopan parlamentin äänestyskäyttäytymisen mukaan.

Perussuomalaiset kriittisiä Venäjää kohtaan – suopeimmin suhtautuvat vasemmistoliittolaiset

Äänestyskäyttäytyminen Ruotsin vaaleissa seuraa viiveellä väestöpohjan muutosta. Muutoksesta näyttäisivät hyötyvän erityisesti vasemmistopuolueet. Vääjäämätön kehitys on paikoin nousemassa valtavirraksi.

Demokratiassa on päivänselvää, että äänestäjä valitsee ehdolla olevista puolueista itselleen mieluisimman vaihtoehdon. Joskus valinta on ollut ideologinen, mutta tänään se lienee yhä useammin käytännöllinen: kannattaa äänestää puoluetta, josta on itselleen eniten hyötyä arkisessa elämässä.
Ruotsin Tilastokeskus SCB julkaisee vaalitulokset myös äänestyspaikoittain. Malmön ongelmalähiö Rosengårdissa puolueiden<a href="https://data.val.se/val/val2018/slutresultat/K/valdistrikt/12/80/0805/index.html"> kannatus</a> kunnallisvaaleissa 2018 antaa viitteitä tulevasta: sosialidemokraatit 75,25 %, vasemmistopuolue 9,63 % ja vihreät 7,56 %.
Maahanmuuttajavaltaisessa lähiössä oikeistopuolueiden kannatus jäi niukaksi: ruotsidemokraatit 2,74 %, kokoomus 2,49 % ja keskusta 1,41 %. Maahanmuuttokriittisyys ei siis näyttäisi olevan poliittisen menestyksen tae Malmössä.
Sama tahti on askelten – koko valtakunnassa
Ruotsidemokraattien kannatus on suur-Malmön alueella pudonnut vuoden 2020 toukokuun 20,6 prosentista 12,2 prosenttiin toukokuussa 2022. Sosialidemokraattien kannatus on puolestaan noussut <a href="https://www.expressen.se/nyheter/sd-rasar-i-malmo-jattelyft-for-s-/">Expressenin</a> mukaan vuoden 2018 syksyn 24,3 prosentista tämän vuoden toukokuun 35,9 prosenttiin.
Ruotsin <a href="https://www.migrationsverket.se/Om-Migrationsverket/Statistik/Svenskt-medborgarskap.html">kansalaisuus</a> myönnettiin vuonna 2021 89 354 henkilölle. Lisäystä edelliseen vuoteen on runsas 10 prosenttia. Joka kolmas uusista kansalaisista on Syyriasta. Entistä enemmän kansalaisuuksia myönnettiin myös somaleille, afgaaneille ja eritrealaisille.
<a href="https://stage.sudev.fi/ruotsin-vaaleissa-yli-miljoona-ulkomailla-syntynytta-aanioikeutettua-aanestavat-demareita-ja-vasemmistopuoluetta/">Ulkomailla syntyneet</a> äänestävät sosiaalidemokraatteja ja vasemmistopuoluetta enemmän kuin muu väestö keskimäärin. Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
Ruotsin valtiopäivävaaleihin on aikaa vajaat kolme kuukautta.

Väestöryhmät äänestävät omien etujensa mukaisesti – Ruotsin valtiopäivävaaleista tulossa yhteiskunnallisen muutoksen laboratorio

Mustien ja latinojen työttömyysluvut ovat Yhdysvalloissa ennätysmäisen alhaalla. Osittain tähän on vaikuttanut presidentti Donald Trumpin talouspolitiikka, joka pyrkii asettamaan oman maan kansalaiset etusijalle. Mutta tuleeko tämä näkymään ensi vuoden presidentinvaalien äänestyskäyttäytymisessä? Äänestäjien puoluevalinta määräytyy Yhdysvalloissa pitkälti sen mukaan, mitä rotua he kokevat edustavansa.
Jatkokaudelle pyrkivän Donald Trumpin presidenttikampanjassa mukana oleva Kimberly Guilfoyle kehuu Trumpin talouspolitiikkaa kolumnissaan <a href="https://www.realclearpolitics.com/articles/2019/09/11/dems_divide_us_by_race_while_trump_expands_economic_pie_141219.html">Real Clear Politics -sivustolla</a>.
Kirjoittajan mukaan Trumpin ajamat veronkevennykset keskituloisille, tuontitullien korottaminen ja pyrkimys rajoittaa laitonta siirtolaisuutta ovat parantaneet työssäkäyvien amerikkalaisten asemaa.
Vähemmistöille miljoonia uusia työpaikkoja
Kolumnin mukaan ylivoimaisesti suurin osa Trumpin presidenttikaudella syntyneistä uusista työpaikoista on mennyt vähemmistöjen edustajille. Vuoden 2016 lopusta lukien noin 4,5 miljoonaa uutta työpaikkaa on mennyt vähemmistöille, kun valkoiset ovat saaneet vain 700 000 uutta työpaikkaa vastaavana aikana.
Uusien työpaikkojen määrä on osaltaan näkynyt myös siinä, että liittovaltion ruokakuponkien tarvitsijoiden määrä on <a href="https://www.breitbart.com/economy/2019/09/08/6-2-million-individuals-off-food-stamps-under-trump/">vähentynyt</a> peräti 6,2 miljoonalla. Yhdysvalloissa ruokakupongit vastaavat Suomen toimeentulotukea.
Demokraatit korostavat etnisiä jakolinjoja
Kolumnisti Kimberly Guilfoyle syyttää demokraatteja siitä, että nämä pyrkivät jakamaan amerikkalaisia rodun perusteella ja korostamaan etnisiä jakolinjoja. Etnisten jakolinjojen korostaminen näkyy muun muassa siinä, että orjuudesta maksettavat rahakorvaukset ovat yksi tärkeimmistä demokraattien presidenttiehdokkaiden puheenaiheista.
Yhdysvalloissa on yleistä, että äänestäjät valitsevat puolueensa sen perusteella, mitä rotua itse kokevat edustavansa. Erityisesti tämä näkyy demokraattien kannatuksessa.
Valkoiset miehet Trumpin takana
Viime presidentinvaaleissa <a href="https://edition.cnn.com/election/2016/results/exit-polls">ovensuukyselyjen mukaan</a> Donald Trump oli ensisijaisesti valkoisten ehdokas, kun taas Hillary Clinton oli muiden rotujen suosiossa. Valkoisista äänestäjistä 57 % äänesti Trumpia, kun taas muista kuin valkoisista 74 % äänesti Clintonia. Rotu tarkoittaa tässä yhteydessä vastaajan itsensä vapaasti valitsemaa määritelmää. Jotkut voivat identifioida itsensä useampaankin kategoriaan, kuten sekä mustiksi että latinoiksi.
Erot näkyvät vieläkin selvemmin sukupuolittain tarkasteltuina. Valkoisista miehistä 62 % äänesti Trumpia, kun taas 82 % mustista miehistä ja 63 % latinomiehistä äänesti Clintonia. Ei-valkoisille miehille puoluekanta oli siis selvästi tärkeämpi ehdokkaan valintakriteeri kuin sukupuoli. Mustista naisista peräti 94 % äänesti Clintonia.
Trump on yrittänyt kasvattaa jaettavaa kakkua suuremmaksi kaikille amerikkalaisille, mutta nähtäväksi jää, tuleeko mustien ja latinojen työtilanteen parantuminen näkymään lisä-ääninä Trumpille vuoden 2020 presidentinvaaleissa.

Tuoko Trumpin talouspolitiikka ääniä vähemmistöiltä – USA:ssa äänestetään rodun mukaan

äänestyskäyttäytyminen

Brittitutkimus: Etninen tausta vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen

Jopa Ruotsin demaritkin heräsivät arvostelemaan ääritulkintoja: ”Vanhoillinen uskonto vaarantaa naisten oikeudet”

Perussuomalaiset kriittisiä Venäjää kohtaan – suopeimmin suhtautuvat vasemmistoliittolaiset

Väestöryhmät äänestävät omien etujensa mukaisesti – Ruotsin valtiopäivävaaleista tulossa yhteiskunnallisen muutoksen laboratorio

Tuoko Trumpin talouspolitiikka ääniä vähemmistöiltä – USA:ssa äänestetään rodun mukaan

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025