Väestöryhmät äänestävät omien etujensa mukaisesti – Ruotsin valtiopäivävaaleista tulossa yhteiskunnallisen muutoksen laboratorio

Äänestyskäyttäytyminen Ruotsin vaaleissa seuraa viiveellä väestöpohjan muutosta. Muutoksesta näyttäisivät hyötyvän erityisesti vasemmistopuolueet. Vääjäämätön kehitys on paikoin nousemassa valtavirraksi.

Demokratiassa on päivänselvää, että äänestäjä valitsee ehdolla olevista puolueista itselleen mieluisimman vaihtoehdon. Joskus valinta on ollut ideologinen, mutta tänään se lienee yhä useammin käytännöllinen: kannattaa äänestää puoluetta, josta on itselleen eniten hyötyä arkisessa elämässä.

Ruotsin Tilastokeskus SCB julkaisee vaalitulokset myös äänestyspaikoittain. Malmön ongelmalähiö Rosengårdissa puolueiden kannatus kunnallisvaaleissa 2018 antaa viitteitä tulevasta: sosialidemokraatit 75,25 %, vasemmistopuolue 9,63 % ja vihreät 7,56 %.

Maahanmuuttajavaltaisessa lähiössä oikeistopuolueiden kannatus jäi niukaksi: ruotsidemokraatit 2,74 %, kokoomus 2,49 % ja keskusta 1,41 %. Maahanmuuttokriittisyys ei siis näyttäisi olevan poliittisen menestyksen tae Malmössä.

Sama tahti on askelten – koko valtakunnassa

Ruotsidemokraattien kannatus on suur-Malmön alueella pudonnut vuoden 2020 toukokuun 20,6 prosentista 12,2 prosenttiin toukokuussa 2022. Sosialidemokraattien kannatus on puolestaan noussut Expressenin mukaan vuoden 2018 syksyn 24,3 prosentista tämän vuoden toukokuun 35,9 prosenttiin.

Ruotsin kansalaisuus myönnettiin vuonna 2021 89 354 henkilölle. Lisäystä edelliseen vuoteen on runsas 10 prosenttia. Joka kolmas uusista kansalaisista on Syyriasta. Entistä enemmän kansalaisuuksia myönnettiin myös somaleille, afgaaneille ja eritrealaisille.

Ulkomailla syntyneet äänestävät sosiaalidemokraatteja ja vasemmistopuoluetta enemmän kuin muu väestö keskimäärin. Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.

Ruotsin valtiopäivävaaleihin on aikaa vajaat kolme kuukautta.