Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

energian tuotanto

Kansanedustaja Kaisa Juuso teki kirjallisen kysymyksen ministerille sähkömarkkinoiden hinta-alueista ja tukkuhinnoittelusta. Elokuun alussa tekemässään kirjallisessa kysymyksessä Juuso tiedustelee ministeriltä, minkä vuoksi Suomessa ylläpidetään yhtä sähkömarkkinoiden hinta-aluetta, kun niitä on Ruotsissa ja Norjassa useita.

&#8211; Kysyin ministeriltä hinta-alueiden muodostamisesta. Pyysin vastausta siihen, aikooko hallitus Suomen pohjoisosiin painottuvan sähköntuotannon voimakkaan lisärakentamisen yhteydessä ottaa käyttöön sähkömarkkinoiden tukkuhinta-alueet, ja mitä hallitus aikoo tehdä, että siellä missä voimalaitosrakentamisen ja sähköntuotannon ympäristölleen aiheuttamat haitat ovat suurimmat myös sähkön kuluttajahinta olisi pienempi, Kaisa Juuso kertoo.
Suomessa vain yksi hinta-alue
Hinta-alueiden ansiosta siellä, minne sähköenergian tuotanto on keskittynyt, asukkaat saavat ostaa sähkön muita edullisemmin. Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa energiateollisuuden tuotanto on suurempaa kuin kulutus, ja sähkömarkkinoiden hinta-alueiden ansiosta näiden seutujen asukkaille sähkö on edullisempaa kuin sähköä tuovissa maakunnissa. Tämä ei kuitenkaan toteudu Suomessa.
&#8211; Suomessa on sähkön tukkumarkkinoille ainoastaan yksi hinta-alue. Se ei huomioi energiantuotannon painottumista maan pohjoisosiin. Pohjois-Suomessa joet on padottu sähköntuotantoa varten ja lohen nousu estetty ja aiheutettu mittavaa ekologista tuhoa, ja nyt lukuisat arvokkaat maisema-alueet ollaan kaavoittamassa täyteen tuulivoimaloita, mutta menetykset eivät kuitenkaan näy pohjoisten seutujen asukkaille edullisempina sähkön hintoina, edustaja Juuso toteaa.
Ensin ei, sitten kyllä
Vastauksessaan Juuson kirjalliseen kysymykseen (6.9.) elinkeinoministeri Mika Lintilä tyrmää ajatuksen hinta-alueista. Hänen mielestään ne kunnat, joille voimalaitosten kiinteistöverosta on tullut merkittävä tulolähde, voisivat kohdistaa kiinteistöverotulojaan parhaaksi näkemällään tavalla.
Kymmenen päivää myöhemmin kanta on kuitenkin jo muuttunut. Ylen haastattelussa (16.9.) elinkeinoministeri Lintilä tulee edustaja Juuson linjalle. Ministeri pitää sähkömarkkinoiden aluejakoa selvittämisen arvoisena ja toteaa, että kahden hinta-alueen perustaminen on syytä selvittää läpi. Lintilä toteaa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12627621">haastattelussa</a>, että sähkömarkkinoiden kahden hinta-alueen perustaminen on seuraavalle hallitukselle yksi asia, jota kannattaa lähteä ajamaan eteenpäin.

Juuso esittää sähkön hinta-alueiden muodostamista – elinkeinoministeri käänsi kelkkansa ja tuli samoille linjoille

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on aiemmin linjannut, että kokoomus ei lähde mukaan hallitukseen, joka ryhtyy peruuttamaan ilmastotoimissa.

Kuntaliiton järjestämässä eduskuntapuolueiden puheenjohtajapaneelissa Petteri Orpon puheista oli kuitenkin havaittavissa hieman pakittamista, sillä Orpon mukaan ensi talvena kokoomuksellekin saattaisi kelvata hiili ja turve energianlähteiksi.
Perussuomalaiset on jo pitkään vaatinut turvetta takaisin osaksi suomalaista energiapalettia.
Orpo: Ilmastotavoitteista ei pidä tinkiä
Vaikka Orpon mukaan kokoomus ei enää välttämättä sulje pois turpeen ja hiilen käyttöä energialähteinä, samaan aikaan on kuitenkin edelleen pidettävä kiinni hallituksen tavoitteesta saada Suomi hiilineutraaliksi vuonna 2035.
&#8211; Ilmastotavoitteista ei pidä tinkiä, Orpo aloitti ponnekkaasti ja jatkoi:
&#8211; Me tarvitaan, että kodeissa ja yrityksissä on ensi talvena lämpöä ja sähköä. Siihen me tarvitaan nyt – sanotaan paha sana – hiiltä ja turvetta, eli kaikki kapasiteetti mitä meillä on. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pidemmällä aikavälillä luovuttaisiin ilmastotavoitteista. Suomesta pitää tehdä puhtaan energian suurvalta.
Vihreät viilentäisi mieluummin rakennuksia
Suomen kunnissa pohditaan ensi talvena selviytymistä käsillä olevasta energiakriisistä ja energian kallistumisesta sekä siitä, miten haasteeseen voidaan vastata.
Siinä missä vihervasemmistolla ei näyttäisi olevan mitään haluja pakittaa Euroopankin tasolla ennennäkemättömän kunnianhimoisista ilmastotoimista, vaan sen sijaan esimerkiksi vihreiden mukaan <a href="https://stage.sudev.fi/energiapula-uhkaa-vihreat-viilentaisi-lammitysta-julkisissa-tiloissa-perussuomalaiset-haluaa-laittaa-ilmastotavoitteet-jaahylle/">lämmitystä tulee talvella laskea</a>, perussuomalaiset katsoo, että toimivia energian tuotantomuotoja ei voida kriisitilanteessa hylätä ilmastokunnianhimon perusteella.
Perussuomalaiset on jo pitkään vaatinut turvetta takaisin osaksi suomalaista energiapalettia, koska turvetta Suomessa riittää.
Lämmittää voi myös biopolttoaineilla
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttikin paneelissa myös mahdollisuudesta ensi talvena lämmittää julkisia rakennuksia ja asuinrakennuksia öljyllä.
&#8211; Parempi ratkaisu kuin esimerkiksi edistää epärealistista ja ylikallista öljylämmityksestä luopumista on poistaa kansallisella päätöksellä biopolttoaine jakeluvelvoitteen piiristä ja hyödyntää biopolttoaineita. Tällöin öljyjärjestelmien kattiloita ei tarvitse vaihtaa, ainoastaan polttimet. Tämä on kustannustehokkain ja järkevin keino.
&#8211; Aikaisemmin on esitetty öljylämmityksestä luopumista, mutta asiaa on tarkasteltava uudelleen tilanteessa, jossa pulaa on sähköstä, ei niinkään öljystä.

Perussuomalaiset: Toimivaa tuotantoa ei pidä hylätä energiakriisissä – kokoomukselle hiili ja turve ovat yhä ”pahoja sanoja”

Kaukolämmön varassa elävät kuluttajat seuraavat kylmä rinki ahterin ympärillä alati kohoavia asumisen kustannuksia. Puhumattakaan sähkö- tai öljylämmön varassa sinnittelevistä talouksista. Pienet ja turvalliset asuinalueiden liepeille sijoitettavat ydinreaktorit voisivat olla ainakin väliaikainen ratkaisu kustannuksellisesti kestävän energian tuotannossa.

Pieni modulaarinen ydinreaktori (SMR) on nimensä mukaisesti huomattavasti pienempi kuin perinteinen ydinvoimala ja pienvoimalaitoksia voidaan rakentaa jopa sarjatuotantona. Ne voivat tuottaa sekä sähköä että lämpöä.
Pikkureaktorin <a href="https://www.lut.fi/fi/artikkelit/modulaarisia-pienia-kaukolamporeaktoreita-smr-kaytetaan-suomessa-2020-luvulla">koko</a> on muutama kymmenen megawattia lämpöä, kun esimerkiksi Olkiluodon kolmosreaktorin lämpöteho on 4 300 megawattia ja sähköteho 1 600 megawattia. Suomessa ydinreaktorit voisivat leikata lämmityksestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä merkittävästi, todetaan Lappeenrannan LUT-yliopiston selvityksessä.
Pienessä kaukolämpöydinvoimalassa on lisäksi paljon alhaisemmat lämpötilat ja paineet kuin sähköntuotantoon tarkoitetussa voimalassa. Ensimmäiset pienkaukolämpövoimalat voisivat teoriassa olla käytössä jo 2020-luvulla.
Lainsäädäntö valmisteilla
Ruotsissa on tutkittu myös <a href="https://www.dn.se/sverige/sa-fungerar-minireaktorerna-konstruerade-for-att-vara-sjalvslackande/">sähköntuotantoa</a> pienreaktoreilla. Ne olisivat teholtaan alle 300 megawattia tai jopa vähemmän. Pienreaktorit eroavat radikaalisti perinteisistä vanhan liiton ydinvoimaloista siinä, että niitä voisi rakentaa asutuksen keskelle tai ainakin tuntumaan.
Ajatus on se, että SMR-voimalat toimisivat enemmän tai vähemmän automaattisesti, ilman henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Mahdollisessa vikatilanteessa ne myös jäähdyttäisivät autonomisesti itse itsensä, kunnes vika on korjattu.
Ruotsin hallitus onkin antanut säteilyturvallisuusviranomaisille tehtäväksi <a href="https://www.dn.se/sverige/regeringen-oppnar-for-smaskalig-karnkraft/">selvittää</a>, millaisia lainmuutoksia tarvittaisiin, jotta pienten ydinreaktoreiden pystyttäminen olisi juridisesti mahdollista.

Pienet modulaariset ydinreaktorit saattaisivat olla ratkaisu käsistä karkaaviin energian hintoihin

energian tuotanto

Juuso esittää sähkön hinta-alueiden muodostamista – elinkeinoministeri käänsi kelkkansa ja tuli samoille linjoille

Perussuomalaiset: Toimivaa tuotantoa ei pidä hylätä energiakriisissä – kokoomukselle hiili ja turve ovat yhä ”pahoja sanoja”

Pienet modulaariset ydinreaktorit saattaisivat olla ratkaisu käsistä karkaaviin energian hintoihin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025