Pienet modulaariset ydinreaktorit saattaisivat olla ratkaisu käsistä karkaaviin energian hintoihin

Kaukolämmön varassa elävät kuluttajat seuraavat kylmä rinki ahterin ympärillä alati kohoavia asumisen kustannuksia. Puhumattakaan sähkö- tai öljylämmön varassa sinnittelevistä talouksista. Pienet ja turvalliset asuinalueiden liepeille sijoitettavat ydinreaktorit voisivat olla ainakin väliaikainen ratkaisu kustannuksellisesti kestävän energian tuotannossa.

Pieni modulaarinen ydinreaktori (SMR) on nimensä mukaisesti huomattavasti pienempi kuin perinteinen ydinvoimala ja pienvoimalaitoksia voidaan rakentaa jopa sarjatuotantona. Ne voivat tuottaa sekä sähköä että lämpöä.

Pikkureaktorin koko on muutama kymmenen megawattia lämpöä, kun esimerkiksi Olkiluodon kolmosreaktorin lämpöteho on 4 300 megawattia ja sähköteho 1 600 megawattia. Suomessa ydinreaktorit voisivat leikata lämmityksestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä merkittävästi, todetaan Lappeenrannan LUT-yliopiston selvityksessä.

Pienessä kaukolämpöydinvoimalassa on lisäksi paljon alhaisemmat lämpötilat ja paineet kuin sähköntuotantoon tarkoitetussa voimalassa. Ensimmäiset pienkaukolämpövoimalat voisivat teoriassa olla käytössä jo 2020-luvulla.

Lainsäädäntö valmisteilla

Ruotsissa on tutkittu myös sähköntuotantoa pienreaktoreilla. Ne olisivat teholtaan alle 300 megawattia tai jopa vähemmän. Pienreaktorit eroavat radikaalisti perinteisistä vanhan liiton ydinvoimaloista siinä, että niitä voisi rakentaa asutuksen keskelle tai ainakin tuntumaan.

Ajatus on se, että SMR-voimalat toimisivat enemmän tai vähemmän automaattisesti, ilman henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Mahdollisessa vikatilanteessa ne myös jäähdyttäisivät autonomisesti itse itsensä, kunnes vika on korjattu.

Ruotsin hallitus onkin antanut säteilyturvallisuusviranomaisille tehtäväksi selvittää, millaisia lainmuutoksia tarvittaisiin, jotta pienten ydinreaktoreiden pystyttäminen olisi juridisesti mahdollista.