Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Olkiluoto 3

Laiton toiminta ydinvoimalaa vastaan, mellakkaporukoissa pyöriminen, väkivaltaisten jalkapallohuligaanien kanssa hengailu ja poliisinmurhaajan kannustaminen eivät mediaa haittaa, jos niihin on syyllistynyt vasemmistolainen ministeri. Äärivasemmistolainen vihapuhe ja jopa väkivalta tuntuvat olevan Suomessa paljon hyväksytympiä kuin äärioikeistolainen. 
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen poliittinen ura osoittaa, että medialla on täysin erilainen suhtautuminen ministerin ääriryhmäkytköksiin riippuen siitä, onko kyse äärioikeistolaisista vai äärivasemmistolaisista ryhmistä. Äärivasemmistolainen vihapuhe tuntuu olevan sitä &#8221;parempaa&#8221; vihapuhetta, joka ei haittaa ministerinä toimimista.
Arhinmäen uralle mahtuu suoraa toimintaa ydinvoimalaa vastaan, äärivasemmistolaisissa mellakkaporukoissa pyörimistä, väkivaltaisten jalkapallohuligaanien kanssa hengailua ja poliisinmurhaajan kannustamista. Media on silti kohdellut häntä aina silkkihansikkain.
Suoraa toimintaa ydinvoimalaa vastaan
Olkiluoto 3 -ydinvoimala on tällä hetkellä Suomen sähköntuotannon selkäranka, joka teki Suomesta lähes sähköomavaraisen. Se on kuitenkin saanut osakseen valtavasti vastustusta heti alusta asti. Ydinvoimalatyömaalla järjestettiin useita <a href="https://www.olkiluoto.info/46-4/">mielenosoituksia</a>, joiden osallistujien joukossa oli muun muassa Greenpeacen, vihreiden nuorten ja vasemmistonuorten jäseniä. Yksi heistä oli vasemmistonuorten silloinen puheenjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki.
Arhinmäen ja hänen tovereidensa toimintaa ei voida pitää varsinaisena ekoterrorismina, mutta kyse ei myöskään ole pelkästä laillisesta mielenosoittamisesta. Kyseessä oli niin kutsuttu suora toiminta, jossa tunkeuduttiin laittomasti voimala-alueelle vastustamaan demokraattisesti tehtyä ydinvoiman lisärakentamispäätöstä.
Tämä oli juuri sellaista ulkoparlamentaarista toimintaa, johon ääriliikkeiden pelätään ryhtyvän. Iltalehden legendaarinen kolumnisti Aarno Laitinen (Iltalehti 14.10.2005) syytti &#8221;ympäristöterrorin maailmanjärjestö&#8221; Greenpeacea siitä, että se lähetti Englannista huipputason mellakkakonsulttinsa kouluttamaan suomalaisia. Laitinen pohti myös sitä, että kuka rahoittaa ydinvoiman vastustamista: onko taustalla esimerkiksi Venäjän valtion maakaasuyhtiö?
Sakkoja julkisrauhan rikkomisesta
Citylehden <a href="https://www.city.fi/ilmiot/paavo+arhinmaki/2090">haastattelussa</a> vuonna 2006 Arhinmäki kertoi, että mielenosoittajat halusivat näyttää, ettei ydinvoiman vastustus ole Suomesta kadonnut, vaan vielä löytyy ihmisiä, jotka ovat &#8221;valmiita hankkimaan nimensä poliisin kirjoihin ja vaikka laittamaan neljäsosan kuukausipalkastaan sakkoihin&#8221;.
&#8211; Mä olen saanut 15 päiväsakkoa julkisrauhan rikkomisesta ydinvoimala-alueella, mutta ei sillä ole mitään merkitystä. Jos mä hakisin duunia, jossa kysytään Supolta turvallisuusluokitusta, niin mä veikkaan, että olisi muutenkin pikkaisen hankaluuksia sen suhteen, Arhinmäki sanoi.
Sakkorangaistus ei kuitenkaan estänyt Arhinmäkeä etenemästä politiikassa, sillä suojelupoliisi ei tee <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009724859.html">turvallisuusselvitystä</a> kansanedustajien ja ministereiden taustoista ja mahdollisista kytköksistä ääriryhmiin. Kansanedustajien avustajille tehdään perusmuotoinen turvallisuusselvitys ja ulkomaan sidonnaisuuksien selvitys, mutta tämäkään ei estänyt Arhinmäkeä pääsemästä kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän (vas) eduskunta-avustajaksi.
Yhteyksiä muihinkin ääriryhmiin
Ydinvoiman vastainen suora toiminta ei ole ainoa ääriliike, johon Paavo Arhinmäellä on ollut yhteyksiä. Presidenttiehdokkaiden tentissä 2012 Arhinmäki <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vasemmistoliiton-paavo-arhinmaki--myos-presidentti-saa-protestoida/1876476#gs.3axh25">kertoi</a> MTV3 Uutisille olleensa kerran järjestämässä &#8221;Kuokkavieras-kansalaistoria&#8221; ja toisen kerran paikalla Kansan Uutisten toimittajan ominaisuudessa.
Kuokkavierasjuhlat olivat Helsingissä vuosina 1996–2003 järjestetty protestitapahtuma, johon osallistui erilaisia radikaaleja ääriryhmiä, kuten anarkisteja, anarkosyndikalisteja sekä autonomeja. Tapahtumien yhteydessä esiintyi poliisien <a href="https://web.archive.org/web/20160304142739/http://www.anarkismi.net/kapis/28kuokkavieraat.htm">uhmaamista</a>, ilkivaltaa ja mellakointia.
Poliisi vei putkaan Smash ASEM -mellakasta
Paavo Arhinmäki oli mukana myös äärivasemmistolaisten vuonna 2006 järjestämässä Smash ASEM -mellakassa. Arhinmäki &#8211; joka oli tuolloin vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen &#8211; kertoo olleensa paikalla vain Kansan Uutisten toimittajan ominaisuudessa. Joka tapauksessa poliisi otti Arhinmäen kiinni mellakoitsijoiden joukosta ja vei yöksi putkaan.
Smash ASEM -mellakassa oli mukana myös se äärivasemmistolainen mies, joka tämän vuoden maaliskuussa <a href="https://stage.sudev.fi/zyskowiczin-pahoinpitelija-paljastui-aarivasemmistolaiseksi-median-huoli-poliittisesta-vakivallasta-halveni-valittomasti/">hyökkäsi</a> Ben Zyskowiczin (kok) kimppuun kadulla. Hän potki poliisirivistöä ja heitti poliiseja puistonpenkillä. Mies sai kuuden kuukauden ehdollisen vankeustuomion väkivaltaiseen mellakkaan osallistumisesta. Arhinmäki oli samassa jättioikeudenkäynnissä syytettynä niskoittelusta poliisia vastaan, mutta syyttäjä luopui syytteestä hänen osaltaan.
Kytkös väkivaltaiseen jalkapallohuligaaniryhmään
Arhinmäkeä pidetään myös &#8221;116% Boys&#8221; -nimisen jalkapallofanikerhon perustajana. Hän itse <a href="https://www.city.fi/ilmiot/paavo+arhinmaki/2090">vähättelee</a> osuuttaan ryhmän perustamisessa. Arhinmäen mukaan kyse on vain siitä, että Jokerit myivät halpoja fanikausikortteja ja sen takia &#8221;aikaisemmin toisilleen täysin tuntemattomat pienet ryhmät pamahtivat samaan katsomoon&#8221;.
116% Boys on saanut mainetta väkivaltaisena futishuligaanijenginä. Arhinmäen itsensä ei tiedetä syyllistyneen mihinkään väkivaltaisuuksiin jalkapalloon liittyen.
”Hiljaisuus on hyväksyntää&#8221;
Arhinmäen kytkökset erilaisiin ääriryhmiin eivät estäneet häntä nousemasta Jyrki Kataisen hallituksen kulttuuri- ja urheiluministeriksi kesäkuussa 2011. Ne tulivat kuitenkin esille kuukautta myöhemmin, kun Arhinmäki vaati Norjan massamurhan jälkeen tiukkaa puuttumista vihapuheeseen. &#8221;Hiljaisuus on hyväksyntää&#8221;, Arhinmäki korosti.
&#8211; Mikäpä siinä, mutta pysyvätkö vasemmistolaisen ministerin mielessä hänen omat puheensa? kysyi Helsingin Sanomien toimittaja Laura Saarikoski <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000004820935.html">kolumnissaan</a>.
Saarikoski toi esille urheiluministerin taustat: &#8221;Arhinmäki oli aikoinaan järjestämässä sekä Linnan juhlien kuokkavieras-mielenosoitusta että Smash Asem -mielenosoitusta. Molemmissa tapeltiin ja riehuttiin. Arhinmäki oli myös tuomassa jalkapallohuliganismia Suomeen: hän kokosi Jokerien edesmenneelle futisjoukkueelle himokannattajaryhmän nimeltä 116% Boys, jonka jäsenet hakkasivat Ilta-Sanomien mukaan HJK:n kannattajia iskemällä hampaita katki ja viiltämällä yhtä ihmistä veitsellä kaulaan.&#8221;
&#8211; Arhinmäkeä itseään ei ole syytetty väkivallasta, mutta ei hän myöskään irtisanoutunut ylilyönneistä, Saarikoski kirjoitti.
&#8211; Hiljaisuus on hyväksyntää. Tai ehkä arhinmäkeläinen väkivalta on vain oikeutetumpaa väkivaltaa.
Aamulehti poisti artikkelin
Helsingin Sanomien Laura Saarikosken lisäksi myös Aamulehden Toni Viljanmaa puuttui Arhinmäen vihapuheisiin. Artikkeli nimeltä &#8221;Arhinmäki osallistui vihaiseen puheeseen&#8221; on jostain syystä poistettu Aamulehden verkkoversiosta, mutta löytyy yhä <a href="https://web.archive.org/web/20110916052448/http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194688959768/artikkeli/arhinmaki+osallistui+vihaiseen+puheeseen.html">nettiarkistosta</a>.
Viljanmaa kirjoitti, että poliisit närkästyivät muutamia vuosia aiemmin, kun vasemmistonuorten puheenjohtaja Arhinmäki nähtiin jalkapalloseura Jokereiden katsomossa väkijoukon mukana herjaamassa heidän murhattuja kollegoitaan.
– Missä on Holsti ja missä on Palo, Steen Steen Christensen, kuului kannustushuuto.
Eero Holsti ja Antero Palo olivat aivan tavallisia poliisimiehiä, jotka osuivat Hotelli Palacen kassan ryöstäneen Steen Christensenin tielle syksyllä 1997. Christensen pakotti aseella uhaten poliisit maahan ja surmasi heidät <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/21/tehtaankadun-poliisimurhat-jarkyttivat-kansaa-1997">teloitustyyliin</a>. Tapaus järkytti kaikkia normaaleja suomalaisia.
Viljanmaa soitti Arhinmäelle kysyäkseen, pitääkö ministeri tällaista huutoa vihapuheena. Arhinmäki ei suoraan myöntänyt olleensa muun katsomon mukana huutamassa ihailua poliisinmurhaajalle, mutta ei kehdannut kiistääkään.
Poliisinmurhaajan kannustamisesta ei mediakohua
Aamulehden jutun kommenteissa joku vaati Arhinmäen eroa. Toinen kommentoija puolusteli, että &#8221;aivan sama mitä joku on huutanut katsomossa&#8221;, sitä ei pidä sekoittaa politiikkaan. Arhinmäki on myöhemmin itse <a href="https://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/a/2011121414943841">todennut</a>, että osa jalkapallohuudoista on kannattajien sisäpiirin huumoria, joka voidaan helposti ymmärtää väärin.
Paria lehtijuttua suurempaa kohua Arhinmäen vihahuudoista ei noussut. Pääkirjoitustoimittajat eivät <a href="https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/b540730e-eef9-410f-8d04-fbf25ad147dd">vaatineet</a> Arhinmäen eroa vihapuheen ja ääriryhmäkytkösten takia. Toimittajat eivät kyselleet ulkomaisilta poliitikoilta, mitä mieltä nämä ovat siitä, että Suomen kulttuuriministeri iloitsee poliisien murhaamisesta. Arhinmäelle ei esitetty epäluottamuslausetta eduskunnassa.
Sammui pöytään talviolympialaisissa
Kun urheiluministeri Arhinmäki <a href="https://yle.fi/a/3-7105115">sammui</a> pöytään edustaessaan Suomen hallitusta Sotšin talviolympialaisissa 2014, media hyväksyi hänen pahoittelunsa.
Joku yksittäinen kansalainen perusti <a href="https://www.adressit.com/vaadimme_paavo_arhinmaen_eroa_ministerin_paikalta">adressin</a> vaatiakseen ministerin eroa, mutta se sai vain 28 allekirjoitusta.
Töhri seiniä apulaispormestarina
Nykyään Paavo Arhinmäki työskentelee Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarina. Hänen omasta aloitteestaan Helsingissä on luvallisia graffitiseiniä, joihin apulaispormestari voisi piirrellä vaikka virka-ajalla.
Siitä huolimatta Arhinmäellä tuntuu olevan pakkomielle osoittaa, että hän uskaltaa tehdä laittomia asioita. Juhannusaaton iltana hän jäi kiinni töhrimästä seiniä <a href="https://stage.sudev.fi/arhinmaen-juhannustohryn-poistamisesta-3-500-euron-lasku-vaylavirasto-aikoo-peria-korvauksen-tohrijoilta/">laittomassa</a> ja vaarallisessa paikassa.
Mikään töhry ei kuitenkaan tunnu jäävän kiinni Arhinmäkeen itseensä. Hänellä on omien puoluetovereidensa vankka tuki, teki hän mitä tahansa. Niinpä Helsingillä on jatkossakin apulaispormestari, joka töhrii seiniä ja riemuitsee, kun ulkomaalainen rikollinen murhaa helsinkiläisiä poliiseja.

Kytkökset ääriryhmiin ja vihapuhe eivät haitanneet Arhinmäen ministerinä toimimista – medialla on selvä kaksoisstandardi suhtautumisessa vasemmistoon ja oikeistoon

Saksan viimeiset ydinvoimalat suljettiin viime viikonloppuna. Tapausta on juhlittu vihreissä piireissä laajasti. Euroopan vihreän puolueen puheenjohtajan mielestä ydinvoimaloiden sulkeutuminen oli parempaa kuin seksi. Jopa katolinen kirkko on ottanut kantaa ydinvoimaloiden sulkemiseen. Käytännössä ilmastopäästöt tulevat kasvamaan, kun ydinvoima korvataan hiilellä. 
Viime viikonloppuna Suomessa juhlittiin sitä, että Olkiluoto 3 saatiin vihdoinkin tuotantokäyttöön. Saksassa puolestaan juhlittiin sitä, että maan viimeisetkin ydinvoimalat saatiin suljettua.
Saksan ydinvoimaloiden käytön jatkaminen ja jopa aiemmin suljettujen ydinvoimaloiden uudelleen käyttöön ottaminen olisi ollut teknisesti täysin mahdollista, mutta poliittisesti se oli mahdotonta. Ydinvoiman vastustaminen on vuosikymmenien varrella saanut Saksassa lähes uskonnollisia piirteitä.
Ilmastopäästöt kasvavat
Suljettujen ydinvoimaloiden tuotantokapasiteettia ei saada kovin nopealla aikataululla korvattua tuuli- tai aurinkovoimalla, joten niiden sulkeminen lisää hiilen ja maakaasun käyttöä. Stuttgartin yliopiston tutkija André Thess arvioi <a href="https://www.deutschlandfunk.de/15-millionen-tonnen-mehr-co2-durch-abschaltung-der-akws-100.html">tutkimuksessaan</a>, että Saksan ydinvoimaloiden sulkeminen tulee aiheuttamaan vuosittain 15 miljoonan tonnin ylimääräiset hiilidioksidipäästöt.
Kolmasosa Saksan energiasta tulee hiilestä, jota louhitaan muun muassa Garzweilerin valtavassa avolouhoksessa. Massiivisen kokoiset koneet rouhivat ruskohiiltä ja nielevät samalla kokonaisia kyliä. Ruskohiilen tarve on niin suuri, että kaivoksen laajentamisen tieltä <a href="https://balkangreenenergynews.com/wind-farm-in-germany-is-being-dismantled-to-expand-coal-mine/">puretaan</a> jopa toimivia tuulivoimaloita.
Sähkön hinta noussee
Energiayhtiö EON <a href="https://rp-online.de/wirtschaft/unternehmen/strompreise-nrw-eon-erhoeht-die-preise-um-45-prozent_aid-88519693">ilmoitti</a> vain muutama päivä ydinvoimaloiden sulkemisen jälkeen korottavansa sähkön hintaa peräti 45 prosentilla. Uusi kilowattituntihinta lähentelee 50 senttiä. Saksassa käytössä oleva sähkön hintakatto leikkaa siitä osan, mutta sähkön hinta kuluttajille nousee joka tapauksessa selvästi.
Suomi on Saksan kanssa samassa Nord Pool -sähköpörssissä, joten kaikki muutokset sähkön saatavuudessa ja hinnassa Saksassa tulevat osittain heijastumaan myös Suomeen.
Vihreiden voitonpäivä
Mikään ei ole kuitenkaan hillinnyt vihreiden riemua ydinvoimaloiden sulkemisesta. Ranskan senaatin jäsen ja Euroopan vihreän puolueen (EGP) puheenjohtaja Mélanie Vogel kertoo <a href="https://twitter.com/Melanie_Vogel_/status/1647352302171308036">twiitissään</a>, että Saksan ydinvoimaloiden sulkeutuminen tuntui paremmalta kuin seksi. Mélanie Vogel on suhteessa saksalaisen naispoliitikon kanssa, joten hän viitannee kahden naisen väliseen seksiin.
Jopa katolinen kirkko on ottanut kantaa ydinvoimaloiden sulkemiseen. Katolisen kirkon &#8221;ympäristöpiispa&#8221; Rolf Lohmann pitää ydinvoimaloiden sulkemista Jumalan tahdon noudattamisena. Ympäristöpiispan <a href="https://katholisch.de/artikel/44564-umweltbischof-lohmann-tempo-beim-ausbau-erneuerbarer-energien-erhoehen">mukaan</a> Jumala on antanut ihmiselle vastuun luomakunnasta, joten meidän pitää välttää saastuttamista ja roskaamista. Tämä pätee myös ydinjätteeseen.
Greenpeace ottaa kunniaa
Saksan Greenpeacen toimitusjohtaja Roland Hipp pitää <a href="https://www.greenpeace.org/international/story/59219/tschuss-atomkraft-end-nuclear-power-germany/">kirjoituksessaan</a> ydinvoimaloiden sulkemista kymmenien vuosien mielenosoitusten tuloksena. Hän korostaa sitä, miten massiivista ydinvoiman vastustaminen on Saksassa ollut.
&#8211; Miljoonat ihmiset ovat tehneet vuosien ajan työtä tämän eteen, Hipp kirjoittaa. Ihmiset, jotka osoittivat mieltään ydinjätteen käsittelylaitoksia, ydinjätekuljetuksia, turvattomia ydinjätteen varastointipaikkoja ja uusien ydinvoimaloiden rakentamista vastaan.
&#8211; Vuosikymmenien pituinen vastarinta on ollut sen arvoista, Saksan Greenpeacen toimitusjohtaja toteaa.
Roland Hipp pitää ydinvoimaa kalliina ja riskialttiina. Hän toivoo, että nyt kun ydinvoiman antama &#8221;väärä lupaus&#8221; on saatu pois pelistä, vihreä siirtymä kohti uusiutuvia energianlähteitä saa vihdoinkin vauhtia.

”Parempaa kuin seksi” – vihreät riemuitsevat Saksan ydinvoimaloiden sulkemisesta vaikka päästöt kasvavat

Sinivalkoisen siirtymän ohjelmassa perussuomalaiset vaatii Suomen huoltovarmuuden turvaamista ja sähköjärjestelmän uusimista suomalaisia varten. Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne osoittaa, kuinka sähkön tarve on lähitulevaisuudessa jopa moninkertaistumassa ja sanoo, että energian viennistä puhujilta puuttuu mittakaavojen taju. &#8211; Meidän ei ole varaa menettää sähköä tai vetyä muualle. Energiatuotanto on käytettävä ensisijaisesti omaan tarpeeseen Suomessa.

Suomi on ajettu viimeisten runsaan 10 vuoden aikana poliittisilla päätöksillä tilanteeseen, jossa energiasta on pula ja sen hinta kestämätön. Kuluneet muutama lämmin talviviikko eivät muuta kokonaiskuvaa, sillä Euroopan todellinen kaasu- ja sähkötesti on seuraava talvi 2023-2024.
Ylikireä ilmastopolitiikka, toimivan energiantuotannon alasajo, Euroopan katastrofaaliset ilmasto- ja energiapoliittiset virheet, yhteiset sähkömarkkinat ja epäoikeudenmukainen hinnoittelumekanismi ovat ajaneet maamme kotitaloudet, yritykset ja teollisuuden syvään ahdinkoon. Korona ja Ukrainan sota eivät ole syitä kriisiin, vaikka ovatkin pahentaneet ongelmia.
Perussuomalaiset on julkaissut tänään <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2023/02/Sinivalkoinensiirtyma%CC%88_2023.pdf">Sinivalkoinen siirtymä</a> -ohjelman, jossa esitellään teknistaloudellisesti kestäviä toimenpiteitä, joilla sekä minimoidaan päästöjä että samaan aikaan lasketaan sähkön ja polttoaineiden hintoja. Ehdotukset parantavat yritystemme kilpailukykyä, toimintaedellytyksiä ja vientiä, palauttavat teollisuutta ja työpaikkoja Suomeen ja vahvistavat kansalaisten ostovoimaa. Kaikkien toimien perustana on Suomen ja suomalaisten etu.
Sähköenergia olennaista huoltovarmuudelle
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus tähtää keinoja kaihtamatta hiilineutraaliin Suomeen vuonna 2035. Perussuomalaiset kuitenkin varoittaa, että nykyinen ilmastopolitiikka on uhka huoltovarmuudellemme, taloudelle ja turvallisuudelle.
&#8211; Sama on nähtävissä myös ympäristöministeriön ilmastovuosiraportissa, jossa todetaan, että hinnat nousevat, velka paisuu ja tulonsiirtojen tarve kasvaa, perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne sanoo.
Hän esitteli sinivalkoista siirtymää tänään Tuumaustunnilla.
Suomen huoltovarmuuden kannalta sähköenergia on olennaista. Samaan aikaan sähkön tarve kasvaa rajusti lähitulevaisuudessa, ja sähkönkulutuksen ennakoidaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Nykyisessä markkinajärjestelmässä Suomesta kuitenkin viedään sähköä ulkomaille, esimerkiksi Viroon.
Sähkön tarve paisuu lähiaikoina
Suomessa tuotetun sähkön määrä on hieman vaihdellut kolmen viime vuoden aikana 65–70 terawattitunnin välillä, kokonaiskulutuksen ollessa 81–87 terawattituntia.
Ranne nostaa esille konkreettisesti, kuinka paljon sähköä tarvittaisiin Suomessa lisää, vieläpä hyvin lyhyen ajan kuluessa.
&#8211; Henkilöautoliikenteen sähköistäminen tarvitsisi lisää 12 terawattituntia, Yli 4 miljardin polttonestelitran syntetisointi puolestaan tarvitsisi yli 120 terawattituntia lisää. Lisäksi pelkästään SSAB tarvitsee hiilivapaan teräksen valmistamiseen jopa ihan oman Olkiluoto kolmosen, eli noin kymmenen terawattituntia lisää. Tuuli- ja aurinkovoiman tarvitsema säätövoima ja varastointi onkin sitten huomattavasti suurempi luku.
&#8211; Pelkästään nämä kohteet tarvitsisivat jopa 12 uutta Olkiluoto kolmosta, mutta tästä muut puolueet eivät halua puhua. Ne eivät halua puhua siitä, miten sähköistäminen Suomessa toteutetaan.
Eurooppa ei saa imeä lisää tuotantoa Suomesta
Perussuomalaiset katsoo, että jatkossa Suomi tarvitsee itse kaiken Suomessa tuotetun sähkön.
&#8211; On olemassa todellinen riski sille, että Eurooppa imee kaiken sähköntuotannon Suomesta ja Pohjoismaista. Näin meistä uhkaa tulla Euroopan energiareservaatti, jos emme puutu asiaan. Jo tällä hetkellä suomalaisesta tuulivoimasta yli 50 prosenttia on ulkomaisissa käsissä ja samaan aikaan suunnitellaan vetyputkia Saksaan. Ranne ihmettelee.
Hän huomauttaa, että energian viennistä puhujilta puuttuukin mittakaavojen taju.
&#8211; Meidän ei pidä lähteä viemään sähköä tai vetyä minnekään, koska tarvitsemme sähköä itse, eikä meidän ole varaa menettää sitä muualle. Energiantuotanto onkin käytettävä ensisijaisesti omaan tarpeeseen Suomessa.
Sinivalkoisen siirtymän ohjelmassa keskitytään Suomen pelastamiseen. Perussuomalaiset haluaa eri toimilla mahdollisimman nopeasti alentaa energian hintaa ja parantaa huoltovarmuutta. Lisäksi ohjelmassa esitetään energiantuotannon pidemmän aikavälin uudistamistoimia.
&nbsp;

Perussuomalaiset vaatii: Energiantuotanto pidettävä kotimaisena – Suomesta ei saa tulla Euroopan energiareservaattia

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan viime vuosina koetut kansainväliset kriisit ovat opettaneet, että Suomen huoltovarmuuden taso pitää jatkossakin pystyä turvaamaan poikkeusaikoina. &#8211; Kaikki se, mitä voidaan tehdä kotimaassa, on syytä tehdä niin hyvin kuin mahdollista, Tavio sanoo.
Ville Tavion mukaan etenkin maatalouden ylläpidosta ja ruokahuollosta on syytä huolehtia.
&#8211; Itse en tässä maailmantilanteessa lähtisi luottamaan siihen, että edes ruokaa on kaikissa tilanteissa saatavissa ulkomailta.
Tavio korostaa, että tukevasti omilla jaloillaan seisominen on Suomessa erityisen tärkeää, koska liikoja ei voi enää laskea kansainvälisen yhteistyön varaan. Korona-aikana huoltovarmuuden ongelmat korostuivatkin selkeästi.
&#8211; Rokotteiden saatavuus oli vaihtelevaa, koska monet maat edes EU:ssa eivät olleet halukkaita niitä antamaan, kuten eivät maskejakaan. Oma varmuusvarasto on siksi aina parempi pidemmän päälle, Tavio sanoo. Hän edusti tänään perussuomalaisia Huoltovarmuuskeskuksen 30-vuotisjuhlaseminaarin puoluepaneelissa.
Teollisuutta ja tuotantoa takaisin
Ruokahuollon ja varmuusvarastojen lisäksi myös kotimaisten yritysten kilpailukyky on osa huoltovarmuuden kokonaisuutta.
Vihreän siirtymän vastapainona perussuomalaiset on lanseerannut sinivalkoisen siirtymän, jolla kuvataan paitsi uudenlaista teollisuuspolitiikkaa myös laajemmin tarvetta vetää ja ajatella kotiinpäin.
&#8211; Sinivalkoinen siirtymä merkitsee myös sitä, että yritämme saada yrityksiä ja teollisuutta palaamaan ulkomailta takaisin Suomeen. Oman maan tuotannon suojeleminen samalla lisää kaupankäyntiä, mitä enemmän Suomessa on teollisuutta ja tehtaita. Suomalainen työ ja yrittäjyys -aate samalla siis myös vahvistaa huoltovarmuutta, Tavio sanoo.
Yritysten varastot täyteen
Tavio korostaa, että koko perussuomalainen politiikka palvelee huoltovarmuutta ja samalla kriisinkestävyyttä. Myös kestävyyden tason nostamisen pohtiminen nousee näinä aikoina ajankohtaiseksi.
&#8211; Konkreettisina keinoina yritysten varastotasoa tulisi pyrkiä nostamaan. Esillä onkin ollut varastoverovähennyksen mahdollisuus verotuksessa, joka auttaisi yrityksiä pitämään varastot täynnä. Myös kansalaisten oma varautuminen on tärkeää. Ruotsissa kotitalouksiin on aiemmin jaettu joka kotitalouden varautumiskäsikirja, joka sisälsi jopa ohjeet sotaan varautumisen varalle. Vastaavaa ratkaisua voitaisiin pohtia meilläkin, esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen piirissä.
Ydinvoimaa ei voi korvata toivomalla tuulia
Sanna Marinin (sd.) hallituksen kärkihanke vihreä siirtymä on Tavion mukaan osin ristiriidassa huoltovarmuuden vaatimusten kanssa. Vihreällä siirtymällä pitkälti kuvataan talousajattelua, jossa tuotanto nojaa muuhun kuin fossiilienergiaan.
&#8211; Fossiilista energiaa voi varastoida. Sen sijaan aurinko- ja tuulivoimaa ei voi varata säilöön. Huoltovarmuuden turvaaminen vaatiikin myös esimerkiksi hiilikasoja tai turvevarantoja, Tavio sanoo.
Hän huomauttaa, että Olkiluoto 3:n ongelmat osoittavat, että myös ydinvoiman saatavuus voi katketa hyvinkin nopeasti.
&#8211; Ydinvoimaa ei voi korvata toivomalla lisää tuulen virtauksia, vaan varalla on oltava fossiilista energiaa.
&nbsp;

Tavio: Vihreä siirtymä ristiriidassa kotimaisen huoltovarmuuden kanssa – ”Hiilikasoja ja turvetta tarvitaan edelleen”

Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne toppuutteli vihreiden tuulivoimaintoilua Suomen Yrittäjien järjestämässä energia-aiheisessa keskustelupaneelissa. &#8211; Ei voida toimia niin, että tuulivoimaa aletaan rakentaa väkisin ilman, että taustalla on olemassa vakaata sähkön tuotantoa. On mentävä tuotanto edellä ja vasta sen jälkeen katsottava, miten tuulivoima saadaan siihen mukaan, Ranne sanoi.

Suomen Yrittäjät <a href="https://www.yrittajat.fi/uutiset/eduskuntaryhmien-johto-yrittajien-tentissa-katso-paneelin-tallenne/">järjesti</a> tiistaina viiden puolueen eduskuntaryhmien johdolle energia-aiheisen paneelikeskustelun.
Vihreät tunnetusti on muistuttanut vuodesta toiseen, miten tuulivoima tulee Suomessakin olemaan avaimet käteen -tyylinen ratkaisu päästöttömään energiatuotantoon siirtymisessä. Vihreitä paneelissa edustaneen kansanedustaja Atte Harjanteen mukaan tuulivoimaa tarvitaan lisää jatkossakin, mutta myös säätövoimaa tarvitaan lisää eri aikajänteillä.
Säätövoima on sähköntuotantoa, joka kykenee reagoimaan sähkön tuotannon ja kulutuksen välisiin vaihteluihin. Säätövoimalla myös varaudutaan mahdollisiin tuotannon häiriötilanteisiin.
Suomen nykyinen ilmastopolitiikka kasvattaa velkaa
Perussuomalaiset on <a href="https://stage.sudev.fi/huoltovarmuuden-tarkoitus-on-turvata-kaikki-perustarpeet-asiat-on-laitettava-tarkeysjarjestykseen-ja-kansallinen-etu-asetettava-etusijalle/">vaatinut</a>, että Suomen sähköntuotannon tulee olla riittävää kansallisiin tarpeisiin kaikissa olosuhteissa. Perussuomalaisten Lulu Ranne muistutti, että perussuomalaisten mielestä tuulivoimalle pitäisikin määrätä säätövoiman rakentamisvelvoite.
&#8211; Ei voida toimia niin, että tuulivoimaa aletaan rakentaa väkisin ilman, että taustalla on olemassa vakaata sähkön tuotantoa. On siis mentävä vakaa tuotanto edellä ja vasta sen jälkeen katsoa, miten tuulivoima saadaan siihen mukaan.
Ranne painotti, että laajemminkin ilmastopolitiikkaa on tehtävä maltilla, sillä myös tuoreessa ilmastovuosikertomuksessa todetaan, että Suomen nykyinen ilmastopolitiikka tulee vain kasvattamaan velkaa ja lisäämään tuen tarvetta.
&#8211; Ilmastopolitiikassa ykkösasian tulee olla se, että voimme tarjota kilpailukykyistä ja vakaata energiaa niin yrityksille, teollisuudelle kuin kansalaisillekin.
Ilmastokiimaan ei pidä hurahtaa
Ranne huomautti, että päästöttömään energiantuotantoon tulee siirtyä järkevässä aikataulussa sekä niin, että siirtymä on teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen.
Ranne toppuutteli ”ilmastokiimaan” hurahtaneita hallituspuolueita.
&#8211; Perussuomalaiset ajaa sitä, että tavoite hiilineutraalista vuodesta 2035 siirretään vuoteen 2050, joka on myös muiden, kuten EU:n, tavoite. Perussuomalaiset katsoo, että päästötön Suomi tulee rakentaa teknillisesti ja taloudellisesti viisaasti. Ei siis niin, että 15 vuodessa pistetään koko infra uusiksi, joka vain kasvattaa elinkeinoelämän, teollisuuden ja kansalaisten kustannuksia.
PS varoitti energiakriisistä jo toissa kesänä
Tuoreiden arvioiden mukaan Olkiluoto 3:n sähköntuotannon aloitus viivästyy edelleen. Tiedossa ei ole, milloin tuotanto alkaa, mutta joka tapauksessa on selvää, että laitoksen valmistuminen viivästyy odotetusta joulukuusta.
Ranne totesi, että perussuomalaiset varoitti edessä olevasta energiakriisistä jo kesällä 2021.
&#8211; Linjasimme tuolloin, että kaikki reservit ja voimalat pitää olla käytössä, kunnes tuotannossa on päästötöntä ja riittävän vakaata tuotantoa. Ei voida tehdä niin, että alas ajetaan toimivaa tuotantoa, jota myös elinkeinoelämä ja kansa tarvitsee.
Kulutusjoustoissa piilee riski
Perussuomalaiset on jo aiemmin myös esittänyt keinoja, miten energian hintaa saadaan laskettua alemmas.
&#8211; Hallituksen tulisi lähteä neuvottelemaan energiateollisuuden kanssa siitä, että hintaa saadaan alemmas. Energian tuotantokustannuksethan eivät ole nousseet.
Energiakriisiin vastauksena on esitetty myös kulutusjoustoja, mutta siinäkin piilee omat ongelmansa.
&#8211; Joustojen riskinä on se, että teollisuus mahdollisesti joutuu ajamaan alas tuottavaa toimintaa. Sillä voi olla vakavia vaikutuksia kansantalouteen, Ranne sanoi.
&nbsp;

Perussuomalaisten mukaan ilmastopolitiikkaa on tehtävä maltilla: ”Ykkösasiana tulee olla se, että voimme tarjota kilpailukykyistä ja vakaata energiaa”

Ilmojen viilentyessä ja energian kallistuessa Saksan liittokansleri Olaf Scholtz on äskettäin väläyttänyt uutta EU:n yhteistä velkapakettia vastauksena energiakriisiin. Tiettävästi osa EU-jäsenmaista olisi jo valmis ottamaan lisää yhteistä velkaa, josta jaettaisiin varoja jäsenmaille. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pelkää hankkeen muuttumista konkreettiseksi, sillä aiemminkin EU:ssa on osattu hyödyntää kriisejä.

Olkiluoto 3 -voimalan sähköntuotanto on viivästymässä uusien teknisten ongelmien vuoksi. Säännöllisen sähköntuotannon oli määrä alkaa joulukuussa, mutta nyt aikataulu on avoin.
Suomessa on viime vuosina kehitetty runsaasti tuulivoimatuotantoa, mutta perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että Suomi alkaa olla jo liian riippuvainen tuulivoimasta.
&#8211; Mikäli ei tuule, olemme tuonnin varassa. Perimmäinen ongelma on siinä, että meidän pitäisi nojautua enemmän ydinvoimaan.
Energiakriisi koskettaa kaikkia. Purra pitää Olkiluodon tilannetta kriittisenä.
&#8211; Tuleva talvi riippuu nyt säätilanteesta, eli onko lauhaa vai tuuleeko tai onko kova pakkanen, Purra sanoo. Hän oli eilen Ylen A-studiossa valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) kanssa.
Sähkön saatavuusongelmat ovat todellisia
Jos Olkiluodon sähköntuotantoa ei saada käyntiin, Suomessakin sähkökatkot uhkaavat ensi talvena, ellei sähköä osteta muualta, esimerkiksi muista Pohjoismaista.
Purra katsoo, että sähkö on joka tapauksessa ensi talvena kallista, riippumatta siitä, mistä sitä joudutaan ostamaan. Purra arvioi, että sähkökatkoihin voidaan joutua turvautumaan siinäkin tapauksessa, että sähköä ostettaisiin muualta.
&#8211; EU:n alueella sähkön saatavuusongelma on todellinen. Energian saatavuusongelmat koskettavat oleellisesti paitsi sairaaloita ja kotitalouksia myös yrityksiä ja teollisuutta. Taantuma uhkaa, jos energiaa ei saa tai se kerta kaikkiaan maksaa liikaa.
Keskusta ei kannata uutta velkaa – ainakaan puheissa
Saksan liittokansleri Olaf Scholtz on äskettäin väläyttänyt jo uutta EU:n yhteistä velkapakettia vastauksena energiakriisiin. Tiettävästi osa EU-jäsenmaista olisi valmis ottamaan lisää yhteistä velkaa, josta jaettaisiin varoja jäsenmaille.
Saarikon puheiden mukaan uudelle yhteisvelalle ja yhteisvastuulle ei olisi tukea ainakaan keskustapuolueessa.
&#8211; Näkemykseni on yksiselitteinen. Me emme kannata, Saarikko sanoi.
On tärkeää vastustaa uutta velkaa
Perussuomalaiset vastusti jo viime vuonna EU-elvytyspakettia, joka kuitenkin myös keskustan ja oppositiopuolue kokoomuksen tuella vietiin läpi eduskunnassa.
Perussuomalaiset torjuu kaikki uudet EU-tason yhteisvelkajärjestelyt. Purralla ei kuitenkaan ole luottoa siihen, että EU ei olisi jälleen menossa kohti uutta yhteisvelkaa.
&#8211; Aiemminkin EU:ssa tietyt jäsenmaat ovat osanneet hyödyntää kriisejä. Äskettäin on esitetty ilmastososiaalirahastoa sekä energiakriisin ja puolustusmenojen kattamista yhteisvelalla.
Purran mukaan Suomen tulisi nyt hakea liittolaisia niistä EU-maista, jotka vastustavat liittovaltiokehitystä ja tulonsiirtounionia.
&#8211; Se, että Saksa on näyttänyt jo vihreää valoa suuntauksille, joita Ranska ja Italia ovat perinteisesti ajaneet, on huolestuttavaa. Päätökset kuitenkin tehdään konsensusperiaatteella, joten on tärkeää, että Suomi muiden oleellisten maiden ohella vastustaa uutta velkapakettia.
Nettomaksajien taakka kasvaa
Purra huomautti myös, että Euroopan keskuspankki (EKP) on kesällä hyväksynyt ja ottanut käyttöön uuden rahoitusinstrumentin TPI:n, jolla Euroopan keskuspankki voi ostaa jonkin jäsenmaan joukkovelkakirjoja, jotka eivät muutoin menisi kaupaksi. Näin esimerkiksi Italialle saadaan halvempaa valtionvelkaa, jotta maa ei ajaudu maksukyvyttömyyteen.
&#8211; Asia liittyy myös yhteisvelkaan, koska mukana on vastuullisuuselementti, joka jälleen talouttaan heikommin hoitaneiden maiden, kuten Italian, kohdalla tulee lisäämään heidän saamaansa apua nettomaksajien kustannuksella.
Suomi on ollut vuosia 1996, 1997 ja 2000 lukuun ottamatta <a href="https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/suomen-eu-jasenmaksut/">EU:n nettomaksaja</a>, eli Suomi maksaa EU:lle enemmän kuin saa sieltä tuloja.
&nbsp;

Perussuomalaiset torjuu uuden EU-yhteisvelan – Purra: Suomen tulee löytää liittolaisia tulonsiirtounionia vastustavista EU-maista

Vihreä siirtymä on johtanut sähköpulaan varsinkin Saksassa. Euroopan yhteisen sähköpörssin Nord Poolin laajentaminen Pohjoismaista muualle Eurooppaan on johtanut siihen, että yhteisellä markkina-alueella hinnat nousevat kaikkialla, jos jossain maassa vallitsee sähköpula. Sähkön vienti Pohjoismaista kalliimman sähkön maihin tarkoittaa siis samalla kalliimpien hintojen tuomista omille kotimarkkinoille. Ruotsalaisprofessori kertoo videolla sähköverkon ja sähkömarkkinoiden toiminnasta.
Professori Jan Blomgren esitelmöi elokuun lopussa Tukholmassa Ruotsin korkeista sähkön hinnoista. Blomgren on toiminut vuodesta 2003 sovelletun ydinfysiikan professorina Uppsalan yliopistossa. Videoon saa suomenkielisen tekstityksen YouTuben valikosta.
<iframe loading="lazy" title="Professor Jan Blomgren: Så här uppstod elkrisen i Sverige" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/0Oh_w5KrEVc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Viimeisen vuoden aikana sähkön hinta on noussut dramaattisesti koko Euroopassa. Professori Blomgrenin mukaan tämä johtuu järjestelmän toimintaperiaatteesta: sähköä on hankala varastoida, joten sitä on tuotettava juuri niin paljon kuin sitä kulloinkin käytetään.
Kaikki tavat tuottaa sähköä eivät ole yhdenvertaisia sähköverkon toiminnan ja vakauden kannalta. Blomgren korostaa suurten generaattorien merkitystä, sillä ne parantavat sähköverkon kestävyyttä häiriöitä vastaan.
Jan Blomgren itse tunnetaan ydinvoiman puolestapuhujana, ja hänellä on ydinvoimaan liittyvä konsulttiyritys, mutta hän korostaa sitä, että suuria generaattoreita voidaan pyörittää muullakin kuin ydinvoimalla. Suuri generaattori voi olla isossa vesivoimalassa tai fossiilisilla polttoaineilla (öljy, kaasu tai hiili) toimivassa voimalassa. Oleellista on joka tapauksessa se, että suurta generaattoria ei voida korvata tuhannella pienellä generaattorilla, koska silloin ei saada yhtä hyvää sähköverkon vakautta.
Sähköverkon vakaus on kriittinen asia
Tuotettu sähkö pitää yleensä siirtää tuotantopaikasta käyttöpaikkaan. Suuret generaattorit tarjoavat sähköverkon kannalta paremmat säätömahdollisuudet, kun taas pienet generaattorit tekevät sähköverkosta epävakaan.
Ruotsissa on jopa menetetty mahdollisuus siirtää vesivoimalla tuotettua sähköä Pohjois-Ruotsista Keski-Ruotsiin, koska etelässä ei ole enää riittävästi suuria, tasapainottavia generaattoreita, kun puolet ydinvoimaloista on suljettu.
Ruotsissa on ollut kaksitoista ydinreaktoria, joista kuusi on otettu pois käytöstä vuodesta 1999 alkaen. Kuusi reaktoria on yhä käytössä kolmessa eri ydinvoimalassa.
Aurinko- ja tuulivoimalat ovat sähköverkon vakauden kannalta erityisen ongelmallisia, sillä niiden teho vaihtelee luonnonolosuhteiden mukaan, ilman että ihminen voi niitä kontrolloida. Siksi ne tarvitsevat rinnalleen esimerkiksi vesivoimaa säätövoimaksi.
Sähkön vienti ulkomaille tarkoittaa korkeampia hintoja
Suomesta on Olkiluoto 3:n myötä tulossa sähköomavarainen ensimmäistä kertaa historiansa aikana. Professori Blomgren huomauttaa, että jos Suomi jatkossa haluaisi myydä tuottamaansa ylijäämäsähköä esimerkiksi Saksaan, esteenä on se, että Etelä-Ruotsin sähköverkko toimii niin huonosti.
Tällä artikkelia kirjoitettaessa Suomi tuo 1089 megawattia sähköä Pohjois-Ruotsista ja 308 MW Keski-Ruotsista, <a href="https://www.svk.se/om-kraftsystemet/kontrollrummet/">kertoo</a> Svenska Kraftnät -portaali. Samaan aikaan Suomi vie 567 MW Viroon. Suomen nettosähköntuonti on siis 897 MW. Viro puolestaan vie sähköä Keski-Eurooppaan ja Venäjälle.
Norja on rakentanut suoran yhteyden Saksaan ja Britanniaan myydäkseen sinne sähköä hyvään hintaan. Tämä nostaa sähkön hintaa Norjassa, koska norjalaisten on maksettava sähköstä enemmän, jotta se ei menisi vientiin.
Sähkön vieminen ulkomaille tarkoittaa siis samalla korkeampien sähkön hintojen tuomista ulkomailta kotimarkkinoille, Blomgren selittää. Jos tästä johtuvaa hintojen nousua ei korvata kotimaisille kuluttajille, nämä joutuvat maksamaan kalliisti siitä, että sähkön tuottajilla on mahdollisuus tienata enemmän viemällä sähköä ulkomaille.
Saksan sähköpula aiheuttaa hintaennätyksiä Ruotsissa
Sähköpörssin toiminta on tietenkin poliittinen kysymys, johon on keksittävä ratkaisu kaikissa Pohjoismaissa, Blomgren sanoo. Hän kertoo, että Skånessa rikottiin kaikkien aikojen ennätys sähkön hinnassa juuri sinä päivänä, kun hän piti esitelmänsä. Tämä tapahtui siis elokuussa, kun oli lämmintä ja kaunista. Ongelma johtuu nimenomaan Saksassa vallitsevasta valtavasta sähköpulasta.
&#8211; Tässä näemme seuraukset, kun poliittiset päättäjät eivät ole osanneet ottaa luonnonlakeja huomioon, Blomgren toteaa.
Saksa maksattaa omat energiapoliittiset virheensä muilla, kuten perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne kiteytti eduskunnan <a href="https://stage.sudev.fi/ranne-pohjola-vajonnut-saksan-energiasiirtomaaksi/">kyselytunnilla</a>.
Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Jan Hurri <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009060205.html">näkee</a> saman syy-seuraus-ketjun kuin professori Blomberg: Pohjolan ja Manner-Euroopan väliset sähkön siirtoyhteydet ovat helpottaneet muiden sähköpulaa mutta samalla tuoneet osan muiden hirmuhinnoista Pohjolaan. Jan Hurrin mukaan Suomen ainoa nopea ja takuulla tehokas tapa helpottaa omien sähkömarkkinoidensa hirmuhintoja olisi katkaista sähkön siirtoyhteydet Manner-Euroopan sähkömarkkinoille.
Onko luvassa kymmenen vuoden kurjuus?
Blomgren kertoo, että Ruotsissa tilanne huononi huomattavasti, kun Barsebäckin lisäksi neljä muutakin ydinreaktoria suljettiin tällä vuosituhannella poliittisten päätösten tuloksena. Tämän seurauksena sähkön hinta on vuoden aikana yli nelinkertaistunut Ruotsissa.
Tähän ongelmaan ei ole olemassa nopeita ratkaisuja, Blomgren sanoo. Uuden ydinvoimalan rakentaminen kestää vähintään seitsemän vuotta siitä, kun lupa on saatu, ja luvan saaminen voi kestää kauemmin kuin voimalan rakentaminen.
Nyt on julkisessa keskustelussa alettu ymmärtää, että tässä kaikessa on sähkön hinnan lisäksi kyse myös turvallisuuspolitiikasta ja koko talouden toiminnasta, koska energia on koko yhteiskunnan perusta.
Blomgren ennustelee, että nykyinen energiakriisi voi johtaa Euroopassa samanlaiseen, kymmenen vuotta kestävään talouden stagflaatioon kuin 1970-luvun öljykriisi aikoinaan. Stagflaatio tarkoittaa taloustilannetta, jossa yhdistyvät lama, korkea inflaatio ja korkea työttömyys.
Blomgren muistuttaa, että sähkön hinnan nousu alkoi jo puoli vuotta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sähkön osuus energiasektorista on nykyään paljon suurempi kuin se oli 1970-luvulla. Ja energian hinta vaikuttaa kaikkeen, kuten esimerkiksi ruuan hintaan.
Vihreä siirtymä aiheuttaa ongelmia
Pyrkimys niin kutsuttuun vihreään siirtymään on Blomgrenin mukaan erityisen ongelmallinen, koska mikään maa maailmassa ei ole kyennyt rakentamaan sähköverkkoa, joka toimii pelkästään vaihtelevan energian &#8211; kuten tuulen ja auringon &#8211; varassa. Kaikkien maailman sähköverkkojen perustana ovat suuret generaattorit, joiden tuotantoa voidaan itse kontrolloida.
Ongelma kiteytyy siihen, että tuuli- ja aurinkovoimaloiden teho vaihtelee suuresti luonnonolosuhteiden mukaan. Aurinko ei paista yöllä ja tyynellä kelillä tuulivoimalat saattavat seistä lähes koko maassa. Sähköä pitäisi siis pystyä varastoimaan.
Sähköä on hankala varastoida
Sähkön varastointi on suuressa mittakaavassa kuitenkin vaikeaa. Tällä hetkellä käytännössä toimivin tapa varastoida esimerkiksi tuulivoiman tuottamaa ylijäämäsähköä on käyttää sitä pumppaamaan vettä takaisin ylös vesivoimalan patoaltaaseen.
On puhuttu myös sähkön käyttämisestä veden hajottamiseen vedyksi ja hapeksi, jotta vety voidaan myöhemmin polttaa sähköksi generaattorissa. Tämä on Blomgrenin mukaan erittäin tehotonta ja vaatii suuria investointeja.
Myöskään nykyinen akkukapasiteetti ei riitä, kun kyse on sähkön varastoimisesta koko maan tarpeisiin. Esimerkiksi <a href="https://www.zdf.de/verbraucher/wiso/blackout-in-deutschland--reale-gefahr-100.html">Saksassa</a> on yhteensä 40 gigawattitunnin verran erilaista varastointikapasiteettia. Se riittää Saksan sähköntarpeen tyydyttämiseen puoleksi tunniksi tai korkeintaan tunniksi.

Professori sähkökriisistä: Poliitikot eivät osaa ottaa luonnonlakeja huomioon

Kansanedustaja Jussi Wihonen (ps.) on jättänyt hallitukselle <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-sahkon-hinnan-noususta-ja-kansalaisten-tukemisesta-tulevana-talvena">kirjallisen kysymyksen</a> sähkön hinnan noususta ja kansalaisten tukemisesta tulevana talvena.

&#8211; Venäjän aloittaman sodan ja sen seurauksena tehtyjen pakotteiden seurauksena ympäri Eurooppaa on jouduttu heräämään todellisuuteen, jossa joudutaan tulemaan toimeen ilman Venäjältä tuotua energiaa. Erityisesti muualla Euroopassa, jossa käytetään enemmän maakaasua, on tulevana talvena edessä varmasti ankaria aikoja, kansanedustaja Jussi Wihonen kuvaa tilannetta.
Suomessa maakaasun osuus ei ole yhtä merkittävä, mutta vaikutukset ovat näkyneet täälläkin ja erityisesti sähkön hinnan osalta on nähty huomattavia korotuksia. Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotto tuo toivottavasti hieman helpotusta tilanteeseen, mutta sähkön tuonnin osalta voi olla edessä vaikeita aikoja.
<h4>Lisäkustannuksia voi tulla jopa tuhansia euroja</h4>
Inflaatio on nostanut hintoja ja elämisen kustannuksia. Esimerkiksi ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet huomattavasti viime vuosista. Wihosen mukaan uhkana on nyt, että lisälaskua tulee sähkön hinnan noususta:
&#8211; Erityisesti sähkölämmitystä hyödyntävissä kotitalouksissa pelätään pahinta ja lisäkustannuksista puhutaan sadoissa, jopa tuhansissa euroissa.
&#8211; Ylhäältä voidaan antaa vinkkejä energiasäästöön ja varautumiseen, mutta konkreettista apua se ei kotitalouksille tarjoa. Jokainen ymmärtää, että yhtäkkinen, monen sadan euron lisäys menoihin ei voi olla vaikuttamatta muuhun elämään ja menoihin, Wihonen toteaa.
<h4>Kansalaiset tarvitsevat apua nyt</h4>
&#8211; Kansalaiset tarvitsevat apua ja turvaa nyt eikä kuukausien päästä, seuraavalla vaalikaudella.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten se aikoo kompensoida hintojen moninkertaistumisen palkansaajille ja asuntovelallisille, joiden käyttövara ei riitä yllättäen ja täysin hallitsemattomasti nousseisiin energiakustannuksiin, joihin ei ole voinut varautua ennalta. Hän haluaa tietää myös, mitä konkreettisia tukitoimia hallitus aikoo esittää tulevan talven energiakriisistä selviämiseksi ja aikooko hallitus toteuttaa niitä ennen vaalikauden loppua.

Kotitalouksien ahdinko jatkuu – Kansanedustaja Jussi Wihonen: Saadaanko sähkön hinnan nousuun konkreettista apua nyt, vai katsellaanko vaalien jälkeen?

Kaukolämmön varassa elävät kuluttajat seuraavat kylmä rinki ahterin ympärillä alati kohoavia asumisen kustannuksia. Puhumattakaan sähkö- tai öljylämmön varassa sinnittelevistä talouksista. Pienet ja turvalliset asuinalueiden liepeille sijoitettavat ydinreaktorit voisivat olla ainakin väliaikainen ratkaisu kustannuksellisesti kestävän energian tuotannossa.

Pieni modulaarinen ydinreaktori (SMR) on nimensä mukaisesti huomattavasti pienempi kuin perinteinen ydinvoimala ja pienvoimalaitoksia voidaan rakentaa jopa sarjatuotantona. Ne voivat tuottaa sekä sähköä että lämpöä.
Pikkureaktorin <a href="https://www.lut.fi/fi/artikkelit/modulaarisia-pienia-kaukolamporeaktoreita-smr-kaytetaan-suomessa-2020-luvulla">koko</a> on muutama kymmenen megawattia lämpöä, kun esimerkiksi Olkiluodon kolmosreaktorin lämpöteho on 4 300 megawattia ja sähköteho 1 600 megawattia. Suomessa ydinreaktorit voisivat leikata lämmityksestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä merkittävästi, todetaan Lappeenrannan LUT-yliopiston selvityksessä.
Pienessä kaukolämpöydinvoimalassa on lisäksi paljon alhaisemmat lämpötilat ja paineet kuin sähköntuotantoon tarkoitetussa voimalassa. Ensimmäiset pienkaukolämpövoimalat voisivat teoriassa olla käytössä jo 2020-luvulla.
Lainsäädäntö valmisteilla
Ruotsissa on tutkittu myös <a href="https://www.dn.se/sverige/sa-fungerar-minireaktorerna-konstruerade-for-att-vara-sjalvslackande/">sähköntuotantoa</a> pienreaktoreilla. Ne olisivat teholtaan alle 300 megawattia tai jopa vähemmän. Pienreaktorit eroavat radikaalisti perinteisistä vanhan liiton ydinvoimaloista siinä, että niitä voisi rakentaa asutuksen keskelle tai ainakin tuntumaan.
Ajatus on se, että SMR-voimalat toimisivat enemmän tai vähemmän automaattisesti, ilman henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Mahdollisessa vikatilanteessa ne myös jäähdyttäisivät autonomisesti itse itsensä, kunnes vika on korjattu.
Ruotsin hallitus onkin antanut säteilyturvallisuusviranomaisille tehtäväksi <a href="https://www.dn.se/sverige/regeringen-oppnar-for-smaskalig-karnkraft/">selvittää</a>, millaisia lainmuutoksia tarvittaisiin, jotta pienten ydinreaktoreiden pystyttäminen olisi juridisesti mahdollista.

Pienet modulaariset ydinreaktorit saattaisivat olla ratkaisu käsistä karkaaviin energian hintoihin

Sähkön pörssihinta nousi maanantaina aamulla todella korkeaksi. Nousua sunnuntaista oli 13 520 prosenttia. Sähkön hinnanvaihtelut ovat tulleet jäädäkseen ja tosipaikka voi olla edessä joulukuussa. Kuluttaja ei tässä kelkassa enää kauaa kestä.

Sähkön pörssihinta oli maanantaiaamulla klo 8–9 Suomessa noin 50 senttiä kilowattitunnilta (kWh). Se on 13 520 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan sunnuntaina. Hinnat pysyvät koko maanantain 20–30 sentin tasolla aina klo 23 saakka.
Normaali vuosi sitten solmittu määräaikainen sähkösopimus perustui noin 4–7 sentin hintaan per kWh. Sähkön hinta muodostuu itse energian lisäksi siirtohinnasta sekä veroista.
Venäjä, Venäjä, Venäjä
Sähkön huippuhinnat johtuvat asiantuntijoiden mukaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, jonka poliittisena seurauksena kaasun, öljyn ja kivihiilen sekä sähkön tuonti Venäjältä EU:n alueelle on joko loppunut tai supistunut huomattavasti.
Suhteet Venäjään tuskin normalisoituvat ainakaan lähitulevaisuudessa, joten sähkön pörssihinta pysynee korkealla tasolla määrittelemättömän ajan. Euroopassa on myös osin luovuttu ydinvoimasta, joka sekin lienee osasyy energiaongelmiin.
Joulukuu voi olla kuukausista julmin
Ensi talven sähköntarjonnan osalta suuri kysymys on Olkiluoto 3 -ydinvoimalan valmistuminen täysimittaiseen sähköntuotantoon. Jos voimalan koekäytön ongelmat jatkuvat, <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/jos-olkiluoto-3n-ongelmat-eivat-lopu-uhkaa-talvella-sahkon-saannostely-seurauksena-voi-olla-todella-korkea-hinta/ba3fd230-5c6c-4e25-93c9-73ddfc52169b">sähköpula</a> voi olla todellisuutta talvella Suomessa. Sähkön pörssihinta noussee todella korkeaksi.
Suurin riski sähköpulaan on kirkkaina ja tuulettomina pakkaspäivinä, jolloin tuulivoima on poissa pelistä. Viime vuonna sähkönkulutus oli tapissaan joulukuun alkupäivinä. Sähkön siirto naapurimaista ei välttämättä tuolloin onnistu, ja Venäjähän katkaisi sähköntoimitukset Suomeen viime kuussa.
Pohjoismailla yhteiset sähkömarkkinat
Ruotsilla, Norjalla, Suomella ja Tanskalla on 1990-luvulta ollut yhteiset <a href="https://energyplaza.vattenfall.fi/blogi/nain-kay-kauppa-sahkoporssissa">sähkömarkkinat,</a> joissa hinnat määräytyvät Nord Pool -sähköpörssissä. Arviolta 70–75 prosenttia Suomessa tuotettavasta sähköstä myydään siellä.
<a href="https://www.nordpoolgroup.com/en/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/ALL1/Hourly/?view=table">Nord Poolissa</a> määritettävät hinnat puolestaan muodostavat standardin koko pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Sähkön hinta vaihtelee tunti tunnilta ja määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan
Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Suomessa on vain yksi hinta-alue, kun esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa niitä on useita. Hinta-alueet ovat riippuvaisia sähkön kantaverkon siirtokyvystä eri alueiden välillä. Suomessa on vahva siirtoverkko ja sähkö siirtyy vaikeuksitta maan sisällä.

Olkiluoto 3

Kytkökset ääriryhmiin ja vihapuhe eivät haitanneet Arhinmäen ministerinä toimimista – medialla on selvä kaksoisstandardi suhtautumisessa vasemmistoon ja oikeistoon

”Parempaa kuin seksi” – vihreät riemuitsevat Saksan ydinvoimaloiden sulkemisesta vaikka päästöt kasvavat

Perussuomalaiset vaatii: Energiantuotanto pidettävä kotimaisena – Suomesta ei saa tulla Euroopan energiareservaattia

Tavio: Vihreä siirtymä ristiriidassa kotimaisen huoltovarmuuden kanssa – ”Hiilikasoja ja turvetta tarvitaan edelleen”

Perussuomalaisten mukaan ilmastopolitiikkaa on tehtävä maltilla: ”Ykkösasiana tulee olla se, että voimme tarjota kilpailukykyistä ja vakaata energiaa”

Perussuomalaiset torjuu uuden EU-yhteisvelan – Purra: Suomen tulee löytää liittolaisia tulonsiirtounionia vastustavista EU-maista

Professori sähkökriisistä: Poliitikot eivät osaa ottaa luonnonlakeja huomioon

Kotitalouksien ahdinko jatkuu – Kansanedustaja Jussi Wihonen: Saadaanko sähkön hinnan nousuun konkreettista apua nyt, vai katsellaanko vaalien jälkeen?

Pienet modulaariset ydinreaktorit saattaisivat olla ratkaisu käsistä karkaaviin energian hintoihin

Sähkön hinta taas tapissa – talvesta voi tulla todella kylmä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025