Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kaukolämpö

Junnila: Keskustan puheenjohtaja suurentaisi sähkölaskua – ”piikkipäivänä” tuplat

Sähkön saatavuuden turvaamiseksi nykyisessä tilanteessa on suunniteltu suoritettavan sähkökatkoja. Kiertävät sähkökatkot on suunniteltu toteutettavaksi muun muassa niin, että sähkölaitokset avaavat sähköasemilta jotkin etukäteen päätetyt katkaisijat, jotka pimentävät takanaan olevan sähköverkon. Perussuomalaisten kansanedustajat Petri Huru ja Vilhelm Junnila jättivät asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.

&#8211; Tämä on aika raaka tapa, sillä pimennyksen piiriä on tässä mallissa vaikea rajata niin, että katkon piiriin ei päädy myös yhteiskunnan kannalta tärkeitä kohteita, kuten esimerkiksi tietoliikenneyhteydet, Petri Huru kertoo.
Älyominaisuuksia hyödyntäen katkot voisi rajata paremmin
Sähköverkkojen älykkäitä ominaisuuksia hyödyntäen katkot voitaisiin tehdä toisin eli ohjaamalla suoraan etäohjattavia sähkömittareita, joihin on eri puolilla maata investoitu.
&#8211; Näin saataisiin katkottavat kohteet rajattua hyvinkin tarkasti, ja esimerkiksi kerrostaloihin voitaisiin jättää huoneistojen pimentämisen yhteydessä ns. talosähköt päälle, jolloin ketään ei jäisi hisseihin jumiin ja esimerkiksi kaukolämpö ei aiheuttaisi vaaratilanteita lämpimän veden säädön mennessä pimeäksi, Huru jatkaa.
Myös takaisinkytkentää voitaisiin rakentaa portaittain, jolloin muuntajien kytkeytymisestä verkkoon ei aiheutuisi sysäysvirtapiikkejä, jotka pahimmassa tapauksessa saattavat aiheuttaa laiterikkoja ja sähköasemien suojauksen laukeamista.
Joustokuluttajille halvempaa sähköä
Edustajat esittävät ns. joustokuluttajamallia, jota voisi soveltaa myös niin, että joustokuluttajiksi ilmoittautuneet saisivat sähkölle alhaisemman hintakaton. Joustokuluttajaksi ilmoittautuminen tarkoittaa suostumusta vapaaehtoisesti sähkökatkoksen piiriin, mikäli sähköpula iskee.
&#8211; Joustovara-ajatusta voi soveltaa myös myöhemminkin ja luoda siitä tuotteen, jossa halvempaa energiaa vastaan kiinteistö suostuu toimimaan joustovarana, ja tällä voidaan estää kalliin tai saastuttavan varavoiman käynnistäminen sekä kalliin ulkomailta hankittavan sähkön ostaminen. Parhaassa tapauksessa voidaan lisäksi vähentää säätövoiman investointitarpeita, Vilhelm Junnila kommentoi.
&#8211; Mallissa olisi myös se hyöty, että katkon aikana pelastuslaitos tai poliisi voisi pyytää sähkön palauttamista johonkin yksittäiseen kohteeseen osoitteen perusteella, jos tilanne sitä vaatii. Sähköverkkojen älykkäitä ominaisuuksia hyödyntämällä saataisiin rajattua myös puhelin- ja tietoliikenneverkon tukiasemat katkojen ulkopuolelle, jolloin tiedonkulku pysyy häiriöttömänä, joka on tärkeää sähkökatkojen aikana, jotta voidaan turvata esimerkiksi hätäpuheluiden soittaminen, Junnila jatkaa.
&nbsp;

Älykkään sähköverkon ominaisuuksia hyödynnettävä kiertävissä sähkökatkoksissa

Kaukolämmön varassa elävät kuluttajat seuraavat kylmä rinki ahterin ympärillä alati kohoavia asumisen kustannuksia. Puhumattakaan sähkö- tai öljylämmön varassa sinnittelevistä talouksista. Pienet ja turvalliset asuinalueiden liepeille sijoitettavat ydinreaktorit voisivat olla ainakin väliaikainen ratkaisu kustannuksellisesti kestävän energian tuotannossa.

Pieni modulaarinen ydinreaktori (SMR) on nimensä mukaisesti huomattavasti pienempi kuin perinteinen ydinvoimala ja pienvoimalaitoksia voidaan rakentaa jopa sarjatuotantona. Ne voivat tuottaa sekä sähköä että lämpöä.
Pikkureaktorin <a href="https://www.lut.fi/fi/artikkelit/modulaarisia-pienia-kaukolamporeaktoreita-smr-kaytetaan-suomessa-2020-luvulla">koko</a> on muutama kymmenen megawattia lämpöä, kun esimerkiksi Olkiluodon kolmosreaktorin lämpöteho on 4 300 megawattia ja sähköteho 1 600 megawattia. Suomessa ydinreaktorit voisivat leikata lämmityksestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä merkittävästi, todetaan Lappeenrannan LUT-yliopiston selvityksessä.
Pienessä kaukolämpöydinvoimalassa on lisäksi paljon alhaisemmat lämpötilat ja paineet kuin sähköntuotantoon tarkoitetussa voimalassa. Ensimmäiset pienkaukolämpövoimalat voisivat teoriassa olla käytössä jo 2020-luvulla.
Lainsäädäntö valmisteilla
Ruotsissa on tutkittu myös <a href="https://www.dn.se/sverige/sa-fungerar-minireaktorerna-konstruerade-for-att-vara-sjalvslackande/">sähköntuotantoa</a> pienreaktoreilla. Ne olisivat teholtaan alle 300 megawattia tai jopa vähemmän. Pienreaktorit eroavat radikaalisti perinteisistä vanhan liiton ydinvoimaloista siinä, että niitä voisi rakentaa asutuksen keskelle tai ainakin tuntumaan.
Ajatus on se, että SMR-voimalat toimisivat enemmän tai vähemmän automaattisesti, ilman henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Mahdollisessa vikatilanteessa ne myös jäähdyttäisivät autonomisesti itse itsensä, kunnes vika on korjattu.
Ruotsin hallitus onkin antanut säteilyturvallisuusviranomaisille tehtäväksi <a href="https://www.dn.se/sverige/regeringen-oppnar-for-smaskalig-karnkraft/">selvittää</a>, millaisia lainmuutoksia tarvittaisiin, jotta pienten ydinreaktoreiden pystyttäminen olisi juridisesti mahdollista.

Pienet modulaariset ydinreaktorit saattaisivat olla ratkaisu käsistä karkaaviin energian hintoihin

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen Suomen energiahuollon toimivuudesta mahdollisissa poikkeusoloissa. Lisäksi hän nostaa esille ulkomaiseen omistukseen liittyvät riskit .

Kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa kysyy hallitukselta energiahuollon toimintavarmuuden kehittämisestä, hallituksen varautumisesta energiahuollon osalta muuttuneeseen maailmantilanteeseen, ulkomaisen omistuksen riskeistä energiahuollolle sekä turpeen energiakäytön lisäämisestä.
&#8211; Energiankulutus henkilöä kohden on Suomessa pohjoisesta sijainnista johtuen korkealla tasolla. Yksityistalouksien lisäksi teollisuus kuluttaa merkittävän määrän energiaa. Yhteiskunta ei yksinkertaisesti pyöri, jos energiahuolto ei pelaa, Elomaa sanoo.
Tilanne oli haastava jo ennen Ukrainan kriisiä
Energiantuotanto Suomessa on hajautettua ja nojaa useisiin eri energianlähteisiin. Sähköä ja kaukolämpöä tuotetaan niin kotimaisista energianlähteistä kuin tuontipolttoaineista. Vallitseva tilanne maailman ja erityisesti Euroopan energiamarkkinoilla on huolestuttava.
&#8211; Tilanne oli energian hinnan osalta haastava jo ennen Ukrainan kriisiä, ja sen myötä näkymät synkkenivät entisestään. Kalliin energian lisäksi on noussut huoli energiahuollon toimivuudesta mahdollisten poikkeusolojen koittaessa. Tämä on aivan olennainen kysymys huoltovarmuuden osalta, Elomaa toteaa.
Ulkomainen omistus riski huoltovarmuudelle
Elomaan mielestä energiahuollon parissa toimivien yritysten ulkomaista omistusta tulisi tarkastella kriittisesti.
&#8211; Esimerkiksi ulkomaalaisten tekemät kiinteistökaupat ovat olleet suurennuslasin alla silloin kun kohde on sijainnut sotilaallisesti merkittävällä tai muuten strategisesti tärkeällä alueella. Mielestäni viimeistään nyt on pohdittava, voiko ulkomainen omistus energia-alalla olla riski Suomen huoltovarmuudelle, Elomaa sanoo.
Kriisivarautuminen ei ole riittävällä tasolla
Suomi on energiahuollon osalta varautunut poikkeustilanteeseen varaamalla tuontipolttoaineita noin viiden kuukauden tarpeisiin. Elomaan mielestä kriisivarautuminen ei ole riittävällä tasolla.
&#8211; Olemme auttamattoman riippuvaisia tuontienergiasta. Millä suomalaisten kodit lämmitetään, jos emme esimerkiksi saa tuontisähköä muista Pohjoismaista?
&#8211; On selvää, ettei kotimaisen energiantuotannon tai jakelujärjestelmän häiriöihin ole varaa etenkään mahdollisessa kriisitilanteessa. Tein tämän kirjallisen kysymyksen, koska haluan hallituksen ryhtyvän tosissaan miettimään energiahuollon turvaamista myös kriisitilanteessa, Elomaa vaatii.
&nbsp;

Elomaa: Suomen energiahuollon toimittava myös poikkeusoloissa

Eduskunta keskusteli tänään perussuomalaisten energia- ja polttoainehintoja koskevasta välikysymyksestä. Eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne peräsi hallitukselta suhteellisuuden ja mittakaavojen tajua.

&#8211; Suomi ei voi pyöriä tukien varassa. Yhtälö, jossa yhä useamman tuen saajan ja tukijärjestelmän menot maksaa yhä pienempi nettomaksajien joukko, on yksinkertaisesti mahdoton, Lulu Ranne totesi.
Vaikka ladattavien sähköhenkilöautojen määräksi ennakoidaan jopa 740 000 vuonna 2030, on polttomoottorikäyttöisiä henkilöautoja Ranteen mukaan silloin vielä yli 2,2 miljoonaa nykyisellä autokannan kasvuvauhdilla.
&#8211; Meillä on myös 929 000 paketti- ja kuorma-autoa sekä traktoria ja moottorityökonetta, ja se määrä kasvaa. Niistä alle tuhat, noin yksi promille, on ladattavia. Ilman niitä suomalaiset eivät syö eikä yhteiskunta toimi. Sähköistys ei ole niissä ratkaisu, eikä tarvittavaa määrää biopolttoaineita tai edes niiden raaka-aineita ole missään.
Kaukolämpöteollisuus on helisemässä
Ranne kysyi hallitukselta, onko tarkoitus se, että näiden yhteensä yli 3 miljoonan polttomoottoriyksikön kustannukset saavat kasvaa pidäkkeettä. Kuinka moni niiden käyttäjistä tulee tarvitsemaan yhteiskunnan tukea?
Ranne jatkoi kaukolämmöstä, josta viime vuonna tuotettiin 36 % eli yli 14 terawattituntia fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella. Niiden korvaaminen vaatisi puupolttoaineiden käytön kaksinkertaistamista. Kaukolämpöteollisuus on helisemässä, kun se ajetaan veroilla ja päästöoikeuksien hinnoilla väkisin ja nopeasti puupolttoaineisiin. Seurauksena niiden hinnat nousevat ja haketta rahdataan yhä enemmän ulkomailta. Eniten Venäjältä.
&#8211; Koska puun energiakäyttökin on vastatuulessa ja yhtälö mahdoton, pitäisikin suunta yhtäkkiä vaihtaa polttamattomaan lämmöntuotantoon. Sellaista teknistaloudellisesti järkevästi skaalattavaa teknologiaa ei vain vielä ole olemassa. Esimerkiksi Otaniemen geolämpöhankkeen haasteet ovat mittavat.
Ranne kysyi hallitukselta, onko tarkoitus, että 2,7 miljoonan kaukolämpötalossa asuvan suomalaisen lämmityskulut saavat kasvaa pidäkkeettä? Kuinka moni heistä tulee tarvitsemaan yhteiskunnan tukea?
Korjaaminen tulee tähtitieteellisen kalliiksi
Sähköstä Ranne totesi, että päästöttömän toimitusvarman sähkön kysyntä kasvaa merkittävästi nopeammin kuin sääriippumaton tuotanto, joka on vähentynyt jo pitkään. Yksin Saksa poistaa noin vuoden sisään yli 8 000 MW ydinvoimaa, viiden OL 3:n verran. Mitä enemmän tuulivoimaa, sitä pahempia tehovajeita ja hinnannousuja tullaan näkemään.
Ranne tenttasi edelleen hallitukselta, onko tarkoitus, että koko väestön ja kaikkien yritysten sähkölasku saa nousta pidäkkeettä vuotta 2035 kohti rämmittäessä. Kuinka moni sähkönkäyttäjä tulee tarvitsemaan yhteiskunnan tukea?
Ranteen mukaan Venäjän toimet Ukrainassa ovat myös vakava huoltovarmuuskysymys. Venäjältä tuodaan haketta, öljyä, kaasua, hiiltä ja sähköä yli 8 terawattituntia vuodessa.
&#8211; Ja mitä tekee hallitus? Romuttaa turvetuotannon ja hakee EU:sta koko ajan lisää rasitteita itselleen! Tilanteen korjaaminen tulee tähtitieteellisen kalliiksi, Ranne puuskahti.
Kustannukset johtuvat vihreän kasvun harhasta
Ranne vaati hallitusta ymmärtämään, ettei yleisesti karkaavaa kustannustasoa voi hoitaa tuilla ja kompensaatioilla – maksajat ja maksutahto loppuvat. On pakko puuttua itse kustannuksiin.
&#8211; Teidän täytyy nyt myös ymmärtää, mistä karkaava kustannustaso johtuu. Se johtuu vihreän kasvun harhasta. Energiainfrastruktuurin teknistaloudellista murrosta ja kypsymistä voi politiikalla auttaa, mutta ei pakottaa. Käytössä olevaa ei saa tuhota nopeammin kuin uutta ja varmasti parempaa saadaan tilalle.
&#8211; Nyt on ymmärrettävä hidastaa tahtia ja antaa esimerkiksi vety- ja pienydinvoimateknologioille aikaa kypsyä niin, että ne saadaan kustannustehokkaasti ja laajasti käyttöön, Ranne jatkoi.
&#8211; Mutta ettehän te suostu ymmärtämään tai perääntymään, koska se olisi imago- ja ideologiatappio, Ranne nuhteli.
&nbsp;

Ranne: Hallituksen suhteellisuudentajun puute kurittaa kansaa – ”Suomi ei voi pyöriä tukien varassa”

Lämmittämisen tämänhetkiset ja tulevat hinnankorotukset tulevat vaikuttamaan sekä vuokratasoon että omistusasujien käytettävissä oleviin tuloihin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että nousevat kustannukset siirtyvät osin suoraan asumistukimenoihin. &#8211; Veronmaksaja siis maksaa tämänkin kunnianhimon moninkertaisesti. Perussuomalaisille riittäisi vähempikin kunnianhimo.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen maailmanennätystason &#8221;kunnianhimo&#8221; ilmastopolitiikassa käy kipeästi veronmaksajan kukkarolle, kun asuminen, liikkuminen ja ruoka käy entistä kalliimmaksi.
Polttoaineiden toteutuneista ja tulevista hinnankorotuksista kärsii ensi kädessä työmatkansa autolla taittava veronmaksaja. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa, että ilmastotoimista seuraa lisää maksettavaa myös asumiseen, lämmittämiseen sekä öljy- ja kaukolämpöön.
&#8211; Keskimääräisessä kerrostaloasunnossa kaukolämpölasku nousee 180 euroa, rivitaloasunnossa 240 euroa ja omakotitalossa 432 euroa vuodessa. Uutisotsikot ylittyivät, kun kävi ilmi, että helsinkiläisten kaukolämpölasku nousee neljänneksellä, suurimpana syynä on tietenkin ilmastopolitiikka, kuten erityisen kalliit päästöoikeudet.
Helsingin energiayhtiö kiisti hinnankorotukset
Uutisotsikoita ei sen sijaan tullut siitä, että perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi tulevista sähkön ja kaukolämmön hintojen korotuksista jo ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja, mutta Helsingin energiayhtiö kielsi asian.
&#8211; Helenistä väitettiin, että ”ei ole odotettavissa, että kivihiilestä luopumisella olisi sähkön hintaan merkitystä, koska kivihiili on markkinoilla jo aika marginaalinen polttoaine”. Tästä tietenkin seurasi jälleen perussuomalaisten armoton myllytys mediassa. Kuinka me huiputamme ja maalaamme turhia piruja seinille hintojen korotuksista, Purra sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti: Purra ja Luukkanen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/drqx_ZWjyaY?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän huomauttaa, että lämmittämisen tämänhetkiset ja tulevat hinnankorotukset tulevat vaikuttamaan sekä vuokratasoon että omistusasujien käytettävissä oleviin tuloihin.
&#8211; Kustannukset siirtyvät osin suoraan asumistukimenoihin eli veronmaksaja maksaa tämänkin kunnianhimon moninkertaisesti. Myös Suomessa energiaköyhyydestä tulee entistä yleisempää.

Kohoavat lämmittämisen kustannukset iskevät kipeästi veronmaksajan kukkarolle: Kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasujille tulossa jopa satojen eurojen korotukset

kaukolämpö

Junnila: Keskustan puheenjohtaja suurentaisi sähkölaskua – ”piikkipäivänä” tuplat

Älykkään sähköverkon ominaisuuksia hyödynnettävä kiertävissä sähkökatkoksissa

Pienet modulaariset ydinreaktorit saattaisivat olla ratkaisu käsistä karkaaviin energian hintoihin

Elomaa: Suomen energiahuollon toimittava myös poikkeusoloissa

Ranne: Hallituksen suhteellisuudentajun puute kurittaa kansaa – ”Suomi ei voi pyöriä tukien varassa”

Kohoavat lämmittämisen kustannukset iskevät kipeästi veronmaksajan kukkarolle: Kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasujille tulossa jopa satojen eurojen korotukset

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025