Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

johto

Eduskunta käsitteli tiistaina soteuudistuksen uutta rahoituslakia, jolla oli määrä täsmentää ja korjata rahoitukseen liittyviä ongelmia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvasi hyvinvointialueiden kroonista rahoitusvajetta, josta perussuomalaiset ovat puhuneet pitkään.
&#8211; Soteuudistusta koskeva lainsäädäntö kiirehdittiin vuosi sitten läpi eduskunnassa, ja se on edelleen keskeisiltä osin puutteellinen. Erityisesti rahoituksen osalta puutteet ovat vakavia, ja tämä valittu rahoitusmalli heikentää vakavasti alueiden kykyä tehdä tarpeellisia tai edes välttämättömiä investointeja sekä ylläpitää edes nykyisen kaltaista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluverkostoa.
Vajetta jopa miljardi euroa ensi vuodelle
Purran mukaan eniten kärsivät alueet, joilla on valmiiksi merkittäviä ongelmia vastata asukkaiden ja asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluihin.
Purran johtama hallintovaliokunta kysyi asiaa käsitellessään erikseen kaikilta hyvinvointialueilta arviota niiden rahoitusvajeesta vuodelle 2023. Luvut vaihtelivat 5,4 miljoonasta jopa 85 miljoonaan euroon hyvinvointialuetta kohden. Rahoitusvajetta on jopa miljardi euroa jo ensi vuodelle.
&#8211; Hallituksen esitys perustuu aivan liian optimistiseen arvioon paitsi talouden kehityksestä ja kuntien verotulojen kasvusta myös kaikesta muusta. ICT-vaatimusten tiukentuminen ja siitä aiheutuva kustannustason kasvu, hoitajamitoitus, vuokrankorotukset, kustannusnousu palvelu-, aine- ja tarvikeostoissa, henkilökustannusten nousu, palkankorotukset — esimerkiksi kaikki nämä — olisi otettava huomioon nykyistä paremmin, Purra sanoi.
Kaikki mittarit huutavat punaisella
Purran mukaan hallituksen soteuudistus uhkaa kriisiyttää suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen.
&#8211; Kyseessä on hallituksen suuri sotepuhallus. Tällä hetkellä kaikki mittarit huutavat punaisella. Varoitimme tästä ennen aluevaaleja, mutta meitä ei uskottu, Purra sanoi.
&#8211; Mikäli ongelmia ei korjata, koko uudistus on pelkkää lainsäädäntöpaperia, tavoitteita ja suurhankkeita ilman rahoitusta, ilman suunnitelmaa. Onko se sitten seuraava hallitus, joka nämä korjaa ja taikoo jostakin taikoo uudistukselle rahat? Purra kysyy.
&#8211; Toistaiseksi hyvinvointialueilla on keskitytty lähinnä palkkaamaan kovapalkkaisia johtajia.

Valtava rahoitusvaje hyvinvointialueilla – Purra: Hallituksen suuri sotepuhallus

Työhyvinvoinnin ja työkyvyn vaikutukset koskettavat työelämän ohella koko yhteiskuntaa. Hyvinvointia edistämällä voidaan vaikuttaa merkittävästi työllisyyteen ja samalla julkiseen talouteen. Perussuomalaisten Leena Meri painottaa resurssien ja riittävän henkilökunnan merkitystä työhyvinvoinnin vahvistamisessa. &#8211; Asia ei ratkea pelkästään työturvallisuuslainsäädäntöä kiristämällä, Meri painottaa.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri painottaa työhyvinvoinnin merkitystä yritysten menestymiselle ja samalla heijastusvaikutuksia koko yhteiskuntaan.
&#8211; Työ on tuottavaa, kun ihmiset voivat työpaikalla hyvin. Tämä koskee sekä johtoporrasta että työntekijöitä. Yhteiskunta taas tarvitsee yrityksiä, jotta meillä olisi hyvinvointia, Meri sanoo.
Hän osallistui eilen <a href="https://akava.fi/uutiset/akava-tyokyvyn-ja-tyohyvinvoinnin-edistaminen-keskeista-tyollisyydelle-ja-taloudelle/">Akavan</a> työhyvinvointiseminaariin.
Stressi vie sairauslomalle
<a href="https://akava.fi/blogit/komission-esitys-uudeksi-tyosuojelustrategiaksi-jaa-puolitiehen/">Tutkimusten</a> mukaan jopa 50 prosenttia EU:n jäsenmaiden työntekijöiden sairaspoissaoloista johtuu stressin, uupumuksen tai mielenterveyden ongelmista.
&#8211; Luku on valtava. On myös havaittu, että eniten kuormitusta aiheuttavat kiire, kireät aikataulut ja usean asian tekeminen samanaikaisesti. Asia ei ratkea pelkästään työturvallisuuslainsäädäntöä kiristämällä vaan huolehtimalla siitä, että työpaikalla on riittävä määrä käsipareja eli työntekijöitä, Meri sanoo.
Juurisyihin puututtava
Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski noin 8 prosenttia vuonna 2021. Silti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi jopa 17 500 henkilöä. Usein taustalla ovat mielenterveysongelmat.
Meri toteaa, että yhteiskunnassa on tehtävä kaikki tarvittavat toimet mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
&#8211; Olennaista on puuttua juurisyihin. Tilanne ei ratkea käyttämällä pelkästään yhtä työkalua.

Meri: Työuupumukseen ja kiireeseen ei auta pelkkä lainsäädännön kiristäminen vaan se, että työpaikalla on riittävästi porukkaa töissä

Valtionyhtiö Finnair lomautti viime vuonna määräaikaisesti lähes koko henkilöstönsä, 6 500 työntekijää ja vähensi vielä yt-neuvottelujen päätteeksi 700 työpaikkaa. Sitä ennen toimitusjohtaja kuittasi lähes 400 000 euron bonukset. 
 

Kansanedustaja Ari Koponen kertoo, kuinka Finnairin kriisiytyneen taloustilanteen takia yhtiön asiat ovat olleet vuosina jatkuvasti esillä eduskunnassa, ja kuinka valtio päätti pääomittaa Finnairia lähes 300 miljoonalla eurolla ja taata lainoja 600 miljoonalla eurolla.
Henkilöstölle palkanalennuksia, johdolle bonuksia
Samaan aikaa kun kansalaisten verovaroja käytettiin Finnairin tukemiseen ja työntekijöitä irtisanottiin sekä lomautettiin tuhansittain, sai Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner Suomen kuvalehden mukaan kuitenkin lähes 400 000 euron bonukset.
Koponen kertoo, etteivät räikeydet edes loppuneet tähän:
&#8211; Finnair vaatii parhaillaan käynnissä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa lentoemäntien ja stuerttien palkkojen leikkaamista 6 prosentilla, joka tarkoittaa vuositasolla 5,1 miljoonaa euroa. Työntekijöiden pieniä palkkoja poljetaan, kun samalla johto saa mässätä bonuksilla.

Valtionyhtiö näyttää huonoa esimerkkiä – ”Finnairin kannattaisi ymmärtää, että hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen etu”

Perussuomalaiset vaativat tänään suullisella kyselytunnilla kohtuutta valtionyhtiön johdon palkkioihin sekä halpa- ja orjatyömarkkinoiden syntymisen ehkäisyä.

Keskustelu käynnistyi Postin suunnitelmista alentaa yhtiön jakelupalvelun työntekijöiden palkkoja jopa 30 prosenttia samalla, kun Postin toimitusjohtaja nauttii miljoonan euron vuosittaisia tuloja.
&#8211; Valtionyhtiö Postin työntekijöiden palkkoja ollaan uhattu leikata jopa 30 prosenttia. Samalla postin toimitusjohtajan palkka on lähes 30 kertaa suomalaisten mediaanipalkka, perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho huomautti.
Palkalla ei tule toimeen
Halla-ahon mukaan voidaan perustellusti kysyä, onko omistajan – eli valtion – kokonaisedun mukaista, että ihmiset eivät saa työstään palkkaa, jolla pystyy elämään.
&#8211; Työllisyysasteesta puhutaan paljon, mutta vielä tärkeämpää olisi puhua siitä, tulevatko ihmiset työllään toimeen. Osa-aikaisen ja heikosti palkatun työn osuus kasvaa koko ajan. Samassa tahdissa kasvaa toimeentulo- ja asumistukiasiakkaiden määrä.
&#8211; Aikooko hallitus ensinnäkin leikata valtionyhtiöiden johdon palkkioita, toiseksi muuttaa niitä ”hyvän työn” kriteereitä, joihin palkkiot ja bonukset perustuvat, ja kolmanneksi estää nyt suunnitellut palkanalennukset? Halla-aho kysyi.
Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) vastasi, että hän on eilen pyytänyt Postin johtoa arvioimaan syyskuun aikana palkitsemisjärjestelmänsä. Hän lisäsi, että samalla on hyvä ajatella työntekijöiden asemaa, ja että valtionyhtiöissä pitäisi olla esimerkillinen.
Suomalaista työvoimaa on puolustettava
Halla-aho pitää niin sanottua työperäistä maahanmuuttoa työmarkkinoita vääristävänä tekijänä, koska köyhästä maasta tulevan ihmisen kannattaa ottaa työ vastaan millä tahansa palkalla, koska se takaa oleskeluluvan ja pääsyn suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.
&#8211; Esimerkiksi Posti voi huoletta kyykyttää työntekijöitään ja alentaa palkkoja, koska vaikka työntekijät lähtisivät, tilalle saadaan koska tahansa halvempia. On tiedossa, että työpaikkoja jopa myydään lähtömaissa.
&#8211; On irvokasta valittaa, että Suomesta ei löydy tekijöitä, jos palkat poljetaan niin alas, ettei niillä tule toimeen. Miten hallitus aikoo puolustaa suomalaista työvoimaa ja ehkäistä halpa- ja orjatyömarkkinoiden muodostumista? Halla-aho jatkoi.
Työministeri Timo Harakka (sd.) totesi, että hallitusohjelmassa on kirjauksia alipalkkaukseen puuttumisesta. Harakka lupasi selvitystä siitä, minkälaisiin sanktioihin sellaisissa tilanteissa voidaan ryhtyä, joissa työehtoja esimerkiksi ulkomaisen työvoiman kohdalla räikeästi poljetaan.

Perussuomalaiset kyselytunnilla: kohtuutta valtionyhtiön johdon palkkioihin

Posti on lähiaikoina saanut kyseenalaista julkisuutta aikeistaan vaihtaa paketinlajittelun työntekijöiden työehtosopimusta marraskuun alusta lähtien. Uusi sopimus leikkaa palkkoja 30 prosenttia nykytasosta ja sen piiriin kuuluu noin 700 työntekijää.

Helsingin Sanomien mukaan Postin työntekijöiden keskipalkka on tällä hetkellä noin 2 200 euroa. Samaan aikaan Postin johtoryhmän palkat ja palkkiot ovat nousseet 52 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2018. Toimitusjohtaja Heikki Malinen tienasi vuonna 2018 yhteensä 987 764 euroa. Vastalauseena palkkojen alentamiseen Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on käynnistänyt kolmen päivän lakon sunnuntai-illasta alkaen.
&#8211; Postin toimitusjohtaja tienaa 82 100 euroa kuukaudessa samalla kun paketinlajittelun työntekijöiden palkkoja aiotaan leikata 30 prosenttia siirtämällä työntekijät halvemman työehtosopimuksen piiriin. Posti perustelee työehtosopimuksen muutosta säästösyillä ja joustavuudella. Olisi aiheellisempaa tarkastella johtoryhmän korvauksia sen sijaan, että poljettaisiin työntekijöiden jo ennestään matalia palkkoja. Postin johto tuskin suostuu itse säästösyistä alentamaan palkkojaan, vaan asiaan tulisi puuttua ylemmältä taholta, perussuomalaisten Sanna Antikainen vaatii.
&#8221;Törkeää toimintaa&#8221;
Valtionyhtiönä Postin omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia. Valtio omistaa Postista suoraan 50,1 prosenttia ja Valtion kehitysyhtiö Vaken kautta 49,9 prosenttia.
Kauppalehden mukaan Posti on viimeisen viiden vuoden aikana maksanut osinkoja 146,4 miljoonaa euroa ja likvidejä varoja löytyi kesäkuun lopussa 160 miljoonaa euroa. Kaikkien valtionyhtiöiden tapaan yhtiön hallitus ja varsinainen yhtiökokous päättävät johtoryhmän palkoista.
&#8211; Valtio on saanut Postilta miljoonaosingot, mutta silti työntekijöiden palkkoja aiotaan leikata säästösyistä. Voisi kysyä, onko omistajaohjaus onnistunutta. Valtionyhtiönä Postilta pitää edellyttää yhteiskuntavastuuta. Työntekijöiden palkkojen leikkaaminen työehtosopimuskikkailulla samalla, kun ylintä johtoa palkitaan avokätisillä bonuksilla, on törkeää toimintaa. Miten hallitus aikoo puuttua asiaan? Näin raju palkkojen leikkaus tuskin motivoi työntekijöitä pysymään yhtiön palveluksessa kovinkaan pitkään, Antikainen moittii.

Antikainen: Yhteiskuntavastuun toteuttaminen nostettava omistajaohjauksen keskeiseksi tavoitteeksi

Valtioyhtiö Postin johtaja on malliesimerkki ahneudesta ja palkkasikailusta, sekä valtion omistajaohjauksen vuosikausia kestäneestä täydellisestä epäonnistumisesta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.

&#8211; Se että valtionyhtiön johtaja tienaa viisi kertaa suurempaa kuukausipalkkaa kuin pääministeri on täysin kestämätöntä ja sitä voisi kutsua jopa lailliseksi ryöväämiseksi, Jani Mäkelä moittii.
Sitran ja Postin johto ylipalkittua
Postin johtaja leikkaa alimman tason työntekijöiltään palkasta 30 % samalla kun hän itse nauttii kahden keskituloisen palkansaajan vuosipalkkaa kuukaudessa.
&#8211; Tälläinen toiminta valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta vastaavan ministerin on välittömästi puhallettava poikki.
&#8211; Minulta kysyttiin löytyisikö Sitraan yliasiamies 15 000 euron kuukausipalkalla tarjotun 22 000 euron sijaan, johon vastasin, että varmasti löytyy. Silloin en vielä tiennyt sanan &#8221;ylilyönti&#8221; syvintä olemusta, jota valtionyhtiö Postin toiminta johdon palkitsemisen ja työntekijöiden rankaisemisen osalta on, Mäkelä kommentoi.
Palkkasikailua työntekijöiden kustannuksella
Mäkelän mielestä Postin tapauksessa johdon ”palkkasikailusta” tekee erityisen törkeää ja tuomittavaa se, että työntekijöiden palkkoja ollaan työehtokikkailuin alentamassa.
&#8211; Postin huono johtaminen ja omistajaohjausministerien kyvyttömyys on jatkunut jo pitkään. Henkilöstön vähentäminen ja palkkojen alentaminen on johtanut postin jakelun laadun huonontumiseen ja syönyt suuresti luottamusta postiin.
&#8211; Tästä johdon pitää kantaa vastuu, eikä isoa rahasäkkiä, Mäkelä painottaa.

johto

Valtava rahoitusvaje hyvinvointialueilla – Purra: Hallituksen suuri sotepuhallus

Meri: Työuupumukseen ja kiireeseen ei auta pelkkä lainsäädännön kiristäminen vaan se, että työpaikalla on riittävästi porukkaa töissä

Valtionyhtiö näyttää huonoa esimerkkiä – ”Finnairin kannattaisi ymmärtää, että hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen etu”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: kohtuutta valtionyhtiön johdon palkkioihin

Antikainen: Yhteiskuntavastuun toteuttaminen nostettava omistajaohjauksen keskeiseksi tavoitteeksi

Mäkelä: Postin pomo nauttii ökypalkkaa ja työntekijöitä kyykytetään – ”Ministerin vihellettävä peli poikki, huono johtaminen on jatkunut jo pitkään”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025