Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kantelu

Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) on tehnyt kantelun Julkisen sanan neuvostolle Helsingin Sanomien uutisoinnista. Kantelu liittyy HS:n 11.3. julkaisemaan taulukkoon, jonka tarkoituksena oli otsikon mukaan vertailla meppien toimia vuosina 2019-2024 Euroopan parlamentissa.

Pirkko Ruohonen-Lerner katsoo, että HS:n julkaisema taulukko on virheellinen, harhaanjohtava ja kannaltaan erityisen vahingollinen, minkä johdosta hän pyytää tutkimaan, onko HS rikkonut uutisoinnissaan Journalistin ohjeita.
– Minun toimintaani parlamentissa verrattiin niihin europarlamenttiedustajiin, jotka ovat olleet tehtävässä koko kauden eli vuodet 2019-2024. Itse aloitin työskentelyn parlamentissa vasta 12.4.2023 eli olin ollut tehtävässä alle vuoden jutun julkaisun aikaan.
– Nettijutun taulukossa on hyvin huomaamaton maininta siitä, että aloitin meppinä vasta huhtikuussa 2023. Paperilehdessä julkaistun jutun taulukossa ei tuotu millään tavalla esille, että olen tullut parlamenttiin vasta vuonna 2023. On selvää, että lukijat eivät tätä nettijutunkaan huomaamatonta tarkennusta havainneet.
Meppien toimintaa tulisi vertailla samalta viivalta
Ruohonen-Lerner pyysi vastineoikeutta HS:n päätoimittajalta 20. maaliskuuta. Vastinetekstissään hän selitti, kuinka taulukon metodologia on muutoinkin kyseenalainen.
– Meppien toimien vertailutaulukosta puuttui mm. osallistuminen täysistuntokeskusteluihin ja äänestyksiin kokonaan, ja toisaalta siinä käsiteltiin täysin eri vaativuustason toimia samanarvoisina. Esimerkiksi päätöslauselmaesitysten painoarvo vertailussa oli suorastaan mieletön, sillä nämä &#8221;touhupisteet&#8221; meppi tienaa yksinkertaisella allekirjoituksella tekemättä itse mitään muuta asian eteen.
Ruohonen-Lerner kertoo toimittaneensa HS:lle korjaavan taulukon, jossa meppien toimia vertailtiin tasapuolisesti ja samalta viivalta eli 12.4.2023 alkaen, jolloin kaikki mepit ovat olleet toimessaan.
– Vastineoikeuteni evättiin. Sain esittää kommenttini mielipidepalstalla, mutta toimittamaani korjaavaa taulukkoa ei kuitenkaan julkaistu mielipiteeni yhteydessä.
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-117363" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs.jpg" alt="" width="1600" height="945" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs.jpg 1600w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs-300x177.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs-1024x605.jpg 1024w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs-768x454.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs-70x40.jpg 70w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs-1536x907.jpg 1536w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs-100x59.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2024/05/hs-60x35.jpg 60w" sizes="auto, (max-width: 1600px) 100vw, 1600px" /></a>
Kuva: HS:lle toimitetun kaltainen meppien aktiivisuusvertailu 12.4.2023 lähtien, jota lehti ei julkaissut. Heidi Hautalan puheenvuoroihin ei ole sisällytetty varapuhemiehen roolista johtuvia fraasipuheenvuoroja, kuten &#8221;Keskustelu on päättynyt.&#8221; Tiedot on koottu Euroopan parlamentin sivuilla julkisesta saatavilla olevista tiedoista. Kuva On Ruohonen-Lernerin koostama. 
Ruohonen-Lernerin mukaan HS:n reagointi harhaanjohtavaan uutisointiinsa ei ole ollut asianmukaista. HS:n julkaiseman virheellisen taulukon antamat mielikuvat elävät vahvasti ihmisten mielissä, mikä on käynyt ilmi vaalikentillä.
– HS:n virheellistä taulukkoa voidaan kannaltani pitää jopa negatiivisena vaalivaikuttamisena ja mustamaalaamisena.

HS:n uutisoinnista kantelu Julkisen sanan neuvostolle – Ruohonen-Lerner: Negatiivista vaalivaikuttamista ja mustamaalaamista

Eläkkeelle siirtymässä oleva valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen jätti viime vuonna nostamatta syytteen demarikansanedustaja Hussein al-Taeeta vastaan, vaikka valtakunnansyyttäjä totesikin tämän syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Toiviainen on juuri saanut komean Oikeusteko-palkinnon, vaikka valtakunnansyyttäjän julkinen ura näyttäytyy pitkälti konservatiivipoliitikkojen sananvapausoikeuden rajoittajana.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sai uransa loppumetreillä komealta kalskahtavan <a href="https://stage.sudev.fi/valtakunnansyyttaja-raija-toiviaiselle-oikeusteko-palkinto/">tunnustuksen</a>, kun Asianajajaliitto myönsi Toiviaiselle Oikeusteko-palkinnon.
Asianajajaliitto toteaa tiedotteessaan palkinnon perusteluiksi, että ”valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on ollut rohkea uudistaja ja näkyvä aloitteentekijä, joka ei ole antanut vihapuheen vaikuttaa työhönsä”.
Asianajajaliitto kiittelee Toiviaista rohkeudesta
&#8211; Vaikka yksittäiset syyttämisratkaisut ovat aiheuttaneet paljon keskustelua ja eriäviä näkemyksiä, Toiviainen on tehnyt rohkeasti sitä työtä, mikä hänelle on kuulunut, asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju sanoo.
Toiviainen jää syksyllä <a href="https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4471782">eläkkeelle</a>.
Opposition sananvapaus ei miellytä Toiviaista
Toisenlaisiakin arvioita Toiviaisesta on esitetty. Toiviaisen ura valtakunnansyyttäjänä voidaan nähdä myös konservatiivista näkökulmaa puolustavien poliitikkojen mielipiteiden vainoajana.
Erityisen hyvin Toiviainen tunnetaan sitkeästä pyrkimyksestään yrittää rajoittaa oppositiopoliitikkojen, lähinnä perussuomalaisten sananvapautta.
Toiviainen jahtasi vimmalla esimerkiksi Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtajaa Auri Saarelaista peräti kolme vuotta hovioikeuteen asti, kunnes sai lopulta <a href="https://blogit.perussuomalaiset.fi/auri-saarelainen/valtakunnansyyttajan-jahti-tyssasi-hovioikeuteen/">näpeilleen</a> hovioikeuden todettua Saarelaisen syyttömäksi valtakunnansyyttäjän nostatamaan syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Myös kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on saanut kaksi sakkotuomiota kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Toiviaisen kaudella.
Toiviaisesta kanneltiin oikeuskanslerille
Vuonna 2020 valtakunnansyyttäjä Toiviainen pyrki asettamaan kansanedustaja Juha Mäenpään syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tämän eduskunnassa pitämän, vieraslajeja käsitelleen puheen takia. Toiviainen pyysi eduskunnalta lupaa asettaa Mäenpää syytteeseen, mutta pyyntöön ei suostuttu.
Toiviainen on jahdannut sitkeästi myös kristillisdemokraattien kansanedustajaa Päivi Räsästä tämän vanhoista kirjoituksista homoseksuaaleja koskien, ja nosti syytteen, vaikka poliisi oli jo aiemmin tehnyt asiasta tutkimattajättämispäätöksen.
Syyte oli poikkeuksellisen huonosti laadittu, sillä se sisälsi jopa perättömiä lausumia siitä, mitä Räsänen muka oli sanonut. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet Räsästä vastaan, mutta edessä on nyt uusi kierros hovioikeudessa, sillä juttua ajanut valtionsyyttäjä Anu Mantila ilmaisi tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioon.
Varatuomari Esko Nurminen jätti viime vuonna Toiviaisesta <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/dcd1a6d3-7a7e-4cd6-8a85-1ea2bde3e0f5">kantelun</a> oikeuskanslerille, jossa Nurminen toteaa, että ei ole laillista ottaa yhtä henkilöä mallitapaukseksi &#8211; varoittavaksi ennakkotapaukseksi tai koettelemaan lain tulkintaa &#8211; ja tietoisena muista tapauksista jättää ne saattamatta poliisitutkintaan ja syytteeseen. Varatuomari Nurminen nostaa esille myös kysymyksen, onko valtakunnansyyttäjä kohdellut Räsästä lain vaatimalla tavalla yhdenvertaisesti.
Kaksoisstandardit kolisevat
Oikeuskanslerille tehdyssä kantelussa esille nostettu yhdenvertaisuuskysymys on aiheellinen, sillä Toiviaisella näyttää olleen tapana katsoa läpi sormien jopa laissa rangaistavaksi säädettyä vihapuhetta useissa muissa tapauksissa.
Räikeä esimerkki Toiviaisen kaksoisstandardeista on valtakunnansyyttäjän <a href="https://syyttajalaitos.fi/-/ei-syytetta-epaillysta-kiihottamisesta-kansanryhmaa-vastaan?fbclid=IwAR3hMLBtCPYpBO5liFLagysjapAT_7kPjmWaJPMXMEzQUOsSQA119k1_N70">syyttämättäjättämispäätös</a> viime vuonna. Tammikuussa 2021 annetussa päätöksessä Toiviainen myöntää suoraan demarikansanedustaja Hussein al-Taeen syyllistyneen vihapuheeseen, mutta syytettä ei nostettu. Tapauksessa oli kyse Hussein al-Taeen epäillystä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan liittyen al-Taeen kirjoituksiin Facebookissa.
Osassa viestejä valtakunnansyyttäjä katsoi, että kyse ei ollut kiihottamisrikoksesta, koska ne eivät kohdistuneet rangaistussäännöksessä tarkoitettuun kansanryhmään. Yksi viesteistä kuitenkin täytti rikoksen tunnusmerkistön, mutta Toiviainen armahti al-Taeen.
Perustelut ovat hyvin outoja:
Yhden viestin osalta Al-Taee on todennäköisesti syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Ottaen huomioon, että Al-Taee on aktiivisesti toimien ja itsenäisesti ilman viranomaisen puuttumista toiminnallaan pyrkinyt poistamaan tekonsa vaikutuksia ja ojentunut jo vuosia ennen kyseisen menettelyn ilmi tuloa, oikeudenkäyntiä ja rangaistusta olisi pidettävä tarkoituksettomina ja kohtuuttomina.
Jokainen voi itse pohtia, onko Toiviainen kunnioittanut yhdenvertaisuusperiaatetta, kun hän on jahdannut uupumatta useita opposition kansanedustajia väitetystä vihapuheesta, mutta demarikansanedustaja pääsi kuin koira veräjästä.
Somessa oudoksutaan Toiviaisen palkitsemista
Sosiaalisessa mediassa Toiviaiselle myönnettyä Oikeusteko-palkintoa oudoksutaankin laajasti, sillä valtakunnansyyttäjän katsotaan toimineen poliittisesti motivoituneena, samalla rampauttaen sananvapautta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Enpä olisi epäsopivampaa henkilöä tälle palkinnolle keksinyt. Mielipidevainoamisessa on onnistunut kyllä erinomaisesti.
&mdash; Nelli Rautiainen (@Nelli_R_) <a href="https://twitter.com/Nelli_R_/status/1535241653069422592?ref_src=twsrc%5Etfw">June 10, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Miten noinkin fanaattinen sananvapauden vastustaja voi saada tuollaisen palkinnon? 
Toiviainen on yrittänyt raivokkaasti kaventaa sananvapautta ja hänen toimintansa Räsästä kohtaan on häpeällistä. Räsänen ei onneksi saanut tuomiota mutta vahinko on jo tapahtunut. 
Noloa.
&mdash; Keinonen (@keinonen_p) <a href="https://twitter.com/keinonen_p/status/1535280444878487556?ref_src=twsrc%5Etfw">June 10, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kiva tietää että Asianajajaliitto on poliittisesti sitoutunut yhdistys. Toiviainen on ylläpitänyt ideologista ajojahtia Räsäsen tapauksessa. Palkinto merkitsee että annatte toiminnalle siunauksen.
&mdash; QuarterPounder (@Badmothafcka312) <a href="https://twitter.com/Badmothafcka312/status/1535271876460675074?ref_src=twsrc%5Etfw">June 10, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Oikeusteko-palkittu valtakunnansyyttäjä Toiviainen jahtaa vain ”inhokkejaan” – totesi demarikansanedustaja al-Taeen syyllistyneen vihapuheeseen, mutta ei nostanut syytettä

Perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Mari Rantanen ovat pöyristyneet Helsingin poliisin toiminnasta Elokapina-mielenosoituksessa. Elokapina-liike on mielenosoituksessaan leiriytynyt Mannerheimintielle ja katkaissut liikenteen Helsingin pääväylällä eilisestä lähtien. Mielenosoituksen hajottamisen sijasta Helsingin poliisi on turvannut leiriytymisen kadulla.

&#8211; Poliisilla on poliisilain 9 § mukaan oikeus ja nähdäkseni velvollisuus mielenosoituksen hajottamiseen tai siirtämiseen, jos se on esteenä liikenteelle. Lisäksi mielenosoittajien yksipuolinen kieltäytyminen yhteistyöstä poliisin kanssa tuskin tukee heidän asiaansa, Jari Ronkainen perustelee.
<img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-79266" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/06/Ronkainen.jpg" alt="" width="640" height="320" />
Helsingin pääväylän katkaiseminen on merkittävä haitta
Kokoontumisoikeus on perusoikeus, joka mahdollistaa mielenosoitukset julkisilla paikoilla. Kyse ei ole kuitenkaan absoluuttisesta oikeudesta.
<img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-79269" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/06/Rantanen-1.jpg" alt="" width="640" height="320" />
&#8211; Kokoontumislaissakin on rajoituksensa. Esimerkiksi sen 3 § määrää, että tilaisuudesta ei saa aiheutua huomattavaa haittaa ympäristölle. Mielestäni Helsingin pääväylän katkaiseminen on jo erittäin merkittävä haitta, perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtajaksi juuri valittu Mari Rantanen sanoo.
Samat säännöt kaikille mielenosoituksille
Kansanedustajakaksikko ihmettelee Helsingin poliisin erilaista toimintalinjaa verrattuna aiempiin mielenosoituksiin, joita on korona-aikana hajotettu ja joissa mielenosoittajia on otettu kiinni niskoittelusta poliisia vastaan. Perussuomalaiskaksikon mielestä poliisin tulisi kohdella kaikkia mielenosoituksia samoilla säännöillä.
&#8211; Nyt ollaan avaamassa sellaista Pandoran lipasta mielenosoitusten järjestämisessä, jota sisäministeriössä ja poliisissa on tuskin harkittu ennakkoon. Mikä estää leiriytymisen ja Mannerheimintien tai minkä tahansa muun väylän tukkimisen määrittämättömäksi ajaksi jatkossa, Ronkainen ja Rantanen ihmettelevät.
Helsinkiläinen Rantanen teki poliisin toiminnasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Ronkainen ja Rantanen pöyristyivät poliisin toiminnasta Elokapina-mielenosoituksessa – kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle: ”Nyt ollaan avaamassa Pandoran lipasta mielenosoitusten järjestämisessä”

Helsingin kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksen Malmin lentoaseman ystävät ry:n jättämässä kanteluasiassa. Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä vaatii Helsingin kaupunkia kantamaan vastuunsa ja korjaamaan virheensä asiaan liittyen.

Helsingin kaupunginhallitus käsitteli 15.2.2021 pidetyssä kokouksessaan eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen 15.12.2020 antaman päätöksen kanteluasiassa, jossa on ollut kyse Helsingin kaupungin menettelystä tiedusteluihin ja tietopyyntöihin vastaamisessa sekä oikaisuvaatimuksen käsittelyssä. Kantelu on toimitettu myös tarkastuslautakunnalle.
&#8211; Malmin lentoaseman ystävät ry:n kantelun mukaan kaupungille oli esitetty tietopyyntöjä, oikaisupyyntöjä ja tiedusteluja, joihin ei saatu vastauksia tai pyydettyjä asiakirjoja ajallaan tai niitä ei saatu ollenkaan. Kantelussa tuotiin esille useita kaupungille lähetettyjä kyselyjä ja viestejä, pohjustaa kaupunginvaltuutettu Mika Raatikainen.
Kaupungin menettely oli suunnitelmallista
Kantelun viimeisin tietopyyntö kohdistui eri yhteyksissä viitattuihin päätöksiin, joissa Helsingin kaupungin kerrotaan päättäneen Malmin lentokentän lentotoiminnan lakkauttamisesta. Tällaisia päätöksiä ei useista pyynnöistä huolimatta toimitettu.
Kantelussa epäiltiin, että kaupungin menettely oli suunnitelmallista, ja sen mukaan yksinkertainen tietopyyntö oli ollut vireillä jo noin kolme kuukautta. Tähän kaupungin selitys oli, että sähköpostiosoitteen kirjoittamisessa oli tapahtunut inhimillinen virhe, eikä viesti ollut lähtenyt vastaanottajalle. Virhe huomattiin noin kuukauden päästä tietopyynnön muistutuksesta, jolloin vastaus lähetettiin uudestaan.
Kaupunkiympäristön selvityksen liitteistä selviää, että kaupunki myöntää, ettei useaan tietopyyntöön ole pystytty vastaamaan julkisuuslain mukaisessa määräajassa. Kaupunki myös toteaa, että kantelijan tiedusteluihin vastaaminen on osittain viivästynyt ja käsittelyvaihetta koskeviin kysymyksiin vastaamisessa on ollut puutteita.
&#8211; Käsittämätöntä huolimattomuutta, toteaa tarkastuslautakunnan jäsen Juhani Strandén.
Helsinki sai huomautuksen
Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, että osaan tiedusteluista ja vaatimuksista ei ole mahdollisesti vastattu lainkaan. Näiltä osin kaupungin menettely ei ole täyttänyt hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvan palvelun asianmukaisuuden ja viranomaisen neuvontavelvollisuuden eikä asian viivytyksettömän käsittelyn vaatimuksia.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies tyytyi antamaan Helsingin kaupungille huomautuksen vastaisen varalle edellä todetuista kantelijan tietopyyntöjen käsittelyssä tapahtuneista lainvastaisista laiminlyönneistä. Apulaisoikeusasiamies totesi silti seuraavaa:
&#8211; Ottaen kuitenkin huomioon, että kaupungin laiminlyönnit julkisuuslain määräaikojen ja menettelytapojen noudattamisessa ovat olleet toistuvia, eikä menettelyä ylimmän laillisuusvalvojan kannanotoista ja lupauksista huolimatta ole saatu korjattua lainmukaiseksi, saatan tämän ratkaisuni erikseen tiedoksi myös Helsingin kaupunginhallitukselle.
Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä vaatii Helsingin kaupunkia kantamaan vastuunsa ja korjaamaan virheensä sekä noudattamaan myös Malmin lentokenttään liittyvissä asioissa asianmukaista ja tasapuolista käsittelyä.

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä vaatii vastuunkantoa virheistä Malmin lentokenttään liittyvissä asioissa: ”Käsittämätöntä huolimattomuutta”

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on tehnyt kantelun valtakunnansyyttäjän toimista oikeuskanslerille, joka on Suomen ylin julkisten tehtävien laillisuudenvalvoja.

<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007743536.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="NotApplicable">Helsingin Sanomat</a> uutisoi viime viikolla, kuinka terrorismirikoksista ei ole aloitettu esitutkintaa sitten vuoden 2018, vaikka esimerkiksi Syyriassa Isis-leirillä asekoulutusta saanut henkilö on kyetty tunnistamaan ja paikantamaan Suomessa. Kantelussa pyydetään selvittämään, johtuuko vähäinen esitutkintojen ja syytteiden määrä lainsäädännön puutteista vai valtakunnansyyttäjän liian korkeasta kynnyksestä.
&#8211; Supo on kertonut toimittaneensa keskusrikospoliisille tietoja terrorismiasioissa yli 800 kertaa viimeisten neljän vuoden aikana. Silti esitutkintoja ei ole aloitettu eikä syytteitä nostettu. Muissa Pohjoismaissa on annettu jopa tuomioita ja Suomessakin kerrotaan olevan lähes 400 terrorismitorjunnan kohdehenkilöä, Mari Rantanen selvittää.
&#8211; Helsingin Sanomien haastatteleman professori Kimmo Nuotion tulkinnan mukaan terroristiryhmän aseelliseen koulutukseen osallistumisen tulisi olla rangaistavaa ja täten ylittää esitutkintakynnyksen jo nykylainsäädännön perusteella.
Syytekynnys huomattavasti alhaisempi Räsäsen kohdalla
Kantelussaan Rantanen vertaa terrorismirikosten syytekynnyksen tasoa kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) tapaukseen, josta valtakunnansyyttäjä on tehnyt jo viisi tutkintapyyntöä. Tutkintapyynnöt koskevat epäiltyjä kiihottamisia kansanryhmää vastaan, ja näistä kolme on edennyt syyteharkintaan. Yhdessä tv-ohjelmaa koskevassa asiassa valtakunnansyyttäjä oli määrännyt esitutkinnan puheista, joita ei tv-ohjelmassa edes sanottu.
&#8211; Valtakunnansyyttäjän mukaan suojelupoliisin toimittamat tiedot eivät ole riittäneet esitutkinnan aloittamiseksi, mutta yksittäisen kansalaisen muistinvaraiset sitaatit edustaja Räsäsen puheista riittivät tutkintapyynnön tekemiseen ilman edes tv-ohjelman tarkistamista. Lienee paikallaan, että ylin laillisuusvalvoja selvittää valtakunnansyyttäjän toimintaa, Rantanen huomauttaa.
Suomesta ei saa tulla terroristien turvasatamaa
Kansanedustaja ja lainsäätäjä Rantanen <a href="https://stage.sudev.fi/rantanen-terrorismilainsaadannon-kiristamisesta-suomi-tarvitsee-tiukkaa-lainsaadantoa/" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="NotApplicable">on itse esittänyt</a> terrorismilainsäädännön tuntuvaa kiristämistä.
&#8211; Suomesta ei saa tulla terroristien turvasatamaa, jossa löysä lainsäädäntö antaa mahdollisuuden paeta tuomioita. Terrorismilainsäädäntöä on tilkitty vähän kerrallaan vuodesta 2003 lähtien. Nyt olisi korkea aika uudistaa koko rikoslain luku, ja samassa yhteydessä olisi ehkä syytä arvioida, oliko vuoden 2019 tiedustelulakien mukainen suojelupoliisin esitutkintavaltuuksien poistaminen sittenkään hyvä ratkaisu rikosprosessien kannalta, Rantanen päättää.

Mari Rantanen teki valtakunnansyyttäjän toiminnasta kantelun oikeuskanslerille – ”Suomesta ei saa tulla terroristien turvasatamaa”

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps.) on jättänyt oikeuskanslerille kantelun pääministeri Sanna Marinin (sdp.) toimista. Kantelu koskee Marinin menettelyä EU-huippukokouksessa viikonlopun aikana. Tynkkynen katsoo Marinin toimineen perustuslakivaliokunnan kannan vastaisesti sitoutuessaan mittavaan elpymispakettiin. 
 
Tynkkynen perustelee kanteluaan <a href="https://www.facebook.com/sebastian.tynkkynen/posts/3119694014782116?__xts__%5B0%5D=68.ARA-k15Uu32QqUnzwpb4wEFyPlWVdFYn0yVwlXFy4oMLxWmkpI-iqYL1VHvFWTs2lU1gV9IuAmfT0wpU0Y2i3tO40Uik3v2MllxOjS2kDMg63PnpPKr_hmMc9ISS2YGkvTBNdmywyhaPREadwjYDHrKY4bhh1lZ72ObrjR7DBbjPef5GQB8_ZmHsFt7fbyVziLhxTFuRtWjecO_b1U6FQdql7aFgRt5C2exiN9Two_k44o_FOsa1bbfqmE9eVlkTgmZTzni_WeDMECuVMqgthasHEYPI-vzkoF57ttBK2Tw0PyJNk9UmPG1aOzrWHhLec-MUuCVQVcjohYOtIRLgKqf4RQ&amp;__tn__=-R">sivuillaan</a>:
&#8221;Sanna Marin ei pääse EU:lle kumartamisesta ja suomalaisille kuuluvien miljardien eurojen lähettämisestä vastuuttomille maille seurauksitta.
Moni teistä pyysi, että tekisin kantelun oikeuskanslerille pääministerin toimista, sillä kuten asiantuntijat ovat todenneet, tuhlailemisen lisäksi hän näyttää kävelleen jopa perustuslakivaliokunnan yli, mikä on täysin ennenkuulumatonta. Kyseinen valiokunta valvoo, että Suomessa noudatetaan perustuslakia, mikä on kaikkien lakien äiti.
Me olemme itsenäinen valtio, emmekä enää ikinä halua maksaa sotakorvauksiin verrattavia summia &#8211; varsinkaan rauhan aikana.
Tällä kantelulla haastan sinut, epäisänmaallinen pääministeri Marin (SDP). Tämä on taistelu Suomen puolesta.&#8221;
Kantelu ohessa:
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/tynkkynen_kantelu_marin.png"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-65636" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/tynkkynen_kantelu_marin.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/tynkkynen_kantelu_marin.png 1447w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/tynkkynen_kantelu_marin-212x300.png 212w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/tynkkynen_kantelu_marin-724x1024.png 724w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/tynkkynen_kantelu_marin-768x1087.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/tynkkynen_kantelu_marin-1085x1536.png 1085w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/tynkkynen_kantelu_marin-71x100.png 71w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2020/07/tynkkynen_kantelu_marin-27x38.png 27w" sizes="(max-width: 1447px) 100vw, 1447px" /></a>
Oikeuskanslerin valtiosääntöisenä ja yhteiskunnallisena tehtävänä on turvata Suomen valtiojärjestyksen ja valtiosäännön perusarvojen toteutuminen.
Mediatietojen mukaan Marinin toimista on tehty runsaasti kanteluita.
<hr />
&nbsp;

Tynkkyseltä kantelu oikeuskanslerille pääministerin toimista – ”näyttää kävelleen jopa perustuslakivaliokunnan yli, mikä on täysin ennenkuulumatonta”

Liikenne- ja viestintäministeriön lakiesitys rajoittaisi merkittävällä tavalla Ylen mahdollisuuksia julkaista verkossa tekstimuotoisia uutissisältöjä, eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt esityksen Yle-lain muuttamisesta, joka muokkaisi Yleisradion toimintaa merkittävällä tavalla ja kaventaisi Ylen mahdollisuuksia julkaista verkossa.
Lakiesityksen myötä Yleisradio ei jatkossa voisi enää julkaista tekstisisältöä ilman, että kyseinen sisältö liittyy johonkin liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun. Ehdotetut säännösmuutokset siis rajoittaisivat Yleisradion julkaiseman tekstimuotoisen sisällön tukemaan enimmäkseen liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviä julkaisuja.
Tavoitteena on tarkentaa Yleisradion roolia julkisen palvelun mediatalona ja selventää nykyistä sääntelyä kaupallisen median toimintaympäristön kannalta.
Taustalla medialiiton kantelu EU-komissiolle
Esitysluonnos siis rajoittaisi merkittävällä tavalla Ylen mahdollisuuksia julkaista verkossa tekstisisältöjä, kuitenkin lukuun ottamatta eräitä poikkeuksia.
Lakiesityksen mukaan tekstisisältörajoitus ei koskisi kiireellisiä uutistilanteita, viranomaistiedotteita, vähemmistökielille suunnattuja palveluja, kulttuuri- ja oppimissisältöjä eikä Ylen yhdessä STT:n kanssa julkaisemia sisältöjä.
Lakiin esitettyjen muutosten taustalla on Medialiiton EU-komissiolle vuonna 2017 tekemä kantelu. Tuolloin Medialiitto pyysi komissiota ratkaisemaan, saako julkisia varoja käyttää myös sellaisten tekstisisältöjen tuottamiseen verkossa, jotka eivät liity julkisen palvelun yleisradio-ohjelmistoihin.
Medialiitto katsoo kantelussaan, että Ylen rahoitus on tekstimuotoisten sisältöjen osalta ollut EU:n valtiontukisääntöjen vastaista.

Uuden lakiesityksen mukaan Yle ei saisi enää pääsääntöisesti julkaista tekstiä ilman liikkuvaa kuvaa

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen teki huhtikuussa kantelun oikeuskanslerille koskien Suomen strategiaa Covid-19-epidemian vastaisessa toiminnassa.

Kantelussaan erityisenä huolenaiheena Mari Rantanen ilmoittaa valtioneuvoston käyttämien asiantuntijoiden lausunnoissa ilmi tulleen nk. laumaimmuniteetin hakemisen ja sen, onko tämä tartuntatautilain mukaista toimintaa. Mm. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen on ollut sitä mieltä, että Suomi on rajoittanut viruksen leviämistä jo vähän liikaakin.
&#8211; Asiantuntijalausunnot ovat ristiriidassa tartuntatautilain kanssa, joka edellyttää yleisvaarallisen taudin leviämisen tehokasta estämistä, Rantanen sanoo.
Hallitus korjannut virkamiestensä ulostuloja
Hallitus on joutunut korjaamaan myös omien virkamiestensä ulostuloja. Toukokuun alussa sosiaali- ja terveysministeriön koronatoimista vastaavan johtajan Pasi Pohjolan mukaan viruksen on levittävä väestössä, jotta poikkeustoimien oikeudelliset perusteet säilyisivät. Hämmennystä aiheutti myös valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen exit-työryhmän raportti, jossa puhutaan epidemian hallitusta muttei liian voimakkaasta hidastamisesta.
&#8211; Ministerit joutuivat kuorossa selittelemään, että virkamiehet eivät edusta hallituksen linjaa, joka on koronaviruksen leviämisen ehkäisy. Samalla kuitenkin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhelan mielestä poliitikot ”käyttävät vähän eri sanoitusta” Suomen linjan viestimiseen, Rantanen kertoo.
Epidemian hoidossa oltava erittäin tarkka
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoo vastauksessaan ottaneen oma-aloitteisesti tutkittavaksi Covid-19-epidemian hoitoa koskevan päätöksenteon ja siinä käytetyn tietoperustan eri lakien näkökulmasta. Asian tutkimiseksi oikeuskansleri on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä antamaan asiassa selvityksensä.
&#8211; On tärkeää, että oikeusvaltiossa voidaan käydä läpi hallituksen ratkaisujen lainmukaisuus. Epidemian hoidossa erityisesti yleisvaarallisen tartuntataudin osalta on oltava äärimmäisen tarkka, ettei tehtäisi ihmisten terveydelle haitallisia ratkaisuja, Rantanen päättää.

Vastaus edustaja Rantasen kanteluun – oikeuskansleri tutkii Suomen laumasuojastrategiaa

Kansanedustaja Arja Juvonen jätti maanantaina kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle ja selvityspyynnön hoivakodeissa koronaan sairastuneiden vanhusten tilanteesta.
 
Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen totesi tänään, että Kiuruveden hoivakodin tapahtumista pitäisi käynnistää rikostutkinta (Yle 22.4.20).
&#8211; Tolvasen lausunto on linjassa kanteluni kanssa. Nyt on selvitettävä, mitä koronaan sairastuneiden vanhusten hoivakodeissa on tapahtunut ja tapahtuu, Arja Juvonen vaatii.
Hoidon laatu selvitettävä
Kantelussa pyydetään selvittämään, toteutuvatko perus- ja ihmisoikeudet koronavirukseen sairastuneiden vanhusten kohdalla sekä potilaan oikeus saada hyvää hoitoa ja saattohoitoa. Onko vanhuspotilaat saaneet sairauden ja oireiden edellyttämää laadukasta perushoitoa, erikoissairaanhoitoa ja saattohoitoa ja onko omaiset olleet tietoisia vanhusten tilanteesta.
&#8211; Sairaalassa potilaan on mahdollista päästä palliatiiviseen hoitoon eli kivunlievitykseen ja happihoitoon ja hengityskoneeseen, sekä sedaatioon eli nukutukseen sairauden ollessa pahimmillaan. Vanhustenhoivassa tilanne on toinen, sillä kodinomaisilta hoivayksiköiltä ei vaadita sairaalatason osaamista. Koronsviruspotilaat ovat eriarvoisessa asemassa keskenään. Vanhustenhoivassa asuvien vanhusten kuuluu saada helpotusta sairauden aikana, Juvonen perustelee.
Koronakuolemia jäänyt tilastoimatta
Kantelussa kysytään myös, onko kodinomaisilla hoivayksiköillä ollut mahdollisuus saada ulkopuolista apua ja osaamista, kuten hengityslaitteita, palliatiiviseen hoitoon erikoistunutta osaamista ja lääkkeitä, sekä miksi THL ei ole tilastoinut vanhustenhoivassa koronaan menehtyneitä.
&#8211; Se, että koronaan menehtyneitä hoivakotien vanhuksia ei ole edes tilastoitu, kertoo siitä, että emme edes tiedä sitä todellisuutta, mikä vanhustenhoivassa vallitsee. He ovat pois silmistä, pimennossa. Edes vieraat ja omaiset eivät pääse näkemään tilannetta, Juvonen sanoo.

Oikeusasiamiehelle kantelu jo maanantaina koronavanhusten tilanteesta – nyt myös rikosoikeuden professori esittää toimia

Kantelussa vaaditaan ryhtymistä toimenpiteisiin siitä syystä, että sosiaali- ja terveysministeriö laiminlyö tehtävänsä sivuuttaessaan tuulivoimaloiden melun ja infraäänen aiheuttamat terveyshaitat. Kantelun tekijät lisäksi vaativat voimaloiden toiminnan keskeyttämistä, kunnes tutkimuksella on varmistettu, että tuulivoimalat eivät aiheuta vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille.

Joukko tuulivoimaloihin tuskastuneita kansalaisia on tällä viikolla jättänyt sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimintaa koskevan kantelun, jossa vaaditaan toimenpiteisiin ryhtymistä sillä perusteella, että STM ei ole hoitanut tehtäviään ihmisten terveydensuojelussa.
STM laiminlyö lakisääteiset tehtävänsä
Kantelussa esitetään, että STM laiminlyö lakisääteiset tehtävänsä sivuuttaessaan tuulivoimaloiden melun, matalataajuisen melun ja infraäänen aiheuttaman laajan, kansanterveyteen ja eläinten terveyteen vaikuttavan terveyshaitan ja -uhan Suomessa.
Lisäksi kantelussa esitetään, että STM ei ole kouluttanut tai ohjeistanut lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa diagnostisten kriteerien ja lääketieteellisten kokeiden suhteen, jotta oireista kärsivät pääsisivät asianmukaisiin tutkimuksiin.
Ongelmat olleet tiedossa jo pitkään
Tuulivoimaloiden aiheuttamat ongelmat ovat olleet STM:n tiedossa jo pitkään. Kantelun mukaan STM ei ole ottanut huomioon infraäänen haitoista tehtyjä kansainvälisiä tutkimuksia tai muita virallisia dokumentteja koskien infraäänen ja värähtelyn aiheuttamaa terveyshaittaa, sen enempää kuin WHO:n meluohjeistustakaan. STM on myös jättänyt huomioon ottamatta asukkaiden, yhdistysten ja asiantuntijoiden yhteydenotot ja heidän keräämänsä tiedot terveyshaitoista ja uhista.
Kantelun laatineet henkilöt lisäksi vaativat, että kaikkien Suomen tuulivoimaloiden toiminta keskeytetään, kunnes tutkimuksella on varmistettu, että voimalat eivät aiheuta vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai hyvinvoinnille.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä tehty kantelu oikeuskanslerille – kansalaiset tuskastuivat tuulivoimaloiden meluun

Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Ossi Tiihonen on jättänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun Yleisradion nuorille suunnatusta vaalikoneesta, jota Yle kutsuu nimellä vaalibotti.
Suomen Uutiset kertoi aiemmin, että Ylen julkaisema vaalikone ei esitä kysymyksiä tavanomaiseen tapaan, vaan se johdattelee ja tyrkyttää voimakkaasti valmista mielipidettä siitä, mikä on oikea vastaus vaalikoneessa.
Vaalibotiksi nimetty vaalikone hieroo vastaajan naamaan vahvasti politisoitunutta viestiä muun muassa translakihankkeen, ilmastonmuutoksen sekä humanitaarisen maahanmuuton puolesta.
Ylestä säädetyn lain vastaista toimintaa
Perussuomalaisten Uudenmaan vaalipiirin ehdokas, yrittäjä Tiihonen kirjoittaa Eduskunnan oikeusasiamiehelle osoittamassaan kantelussa:
&#8211; Olen saanut useilta tahoilta kehotuksen tehdä kantelun Yle vaalibotista. Kyseessä on minuun yhteydessä olleiden ihmisten mukaan hyvin johdatteleva vaalikone, joka ohjailee koneen käyttäjiä vastailemaan siten, että vastauksissa painottuvat vihreät ja vasemmisto. Olen itse käyttänyt vaalibottia ja huomannut saman, Tiihonen toteaa kantelussaan.
&#8211; Olin ennen tämän kantelun tekemistä viestien vaihdossa myös Ylen vaalibotin vastaavaan tuottajaan ja sain Yleltä kirjallisen vastauksen. Nähdäkseni ko. vaalibotti on erittäin epäasiallista vaalivaikuttamista ja myös Ylestä säädetyn lain vastaista toimintaa. Pyydän Teitä kiirehtimään asian käsittelyssä, sillä vaaleihin on aikaa vain reilut kolme viikkoa.

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle Ylen käyttäjiä johdattelevasta vaalikoneesta – ”Epäasiallista vaalivaikuttamista”

kantelu

HS:n uutisoinnista kantelu Julkisen sanan neuvostolle – Ruohonen-Lerner: Negatiivista vaalivaikuttamista ja mustamaalaamista

Oikeusteko-palkittu valtakunnansyyttäjä Toiviainen jahtaa vain ”inhokkejaan” – totesi demarikansanedustaja al-Taeen syyllistyneen vihapuheeseen, mutta ei nostanut syytettä

Ronkainen ja Rantanen pöyristyivät poliisin toiminnasta Elokapina-mielenosoituksessa – kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle: ”Nyt ollaan avaamassa Pandoran lipasta mielenosoitusten järjestämisessä”

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä vaatii vastuunkantoa virheistä Malmin lentokenttään liittyvissä asioissa: ”Käsittämätöntä huolimattomuutta”

Mari Rantanen teki valtakunnansyyttäjän toiminnasta kantelun oikeuskanslerille – ”Suomesta ei saa tulla terroristien turvasatamaa”

Tynkkyseltä kantelu oikeuskanslerille pääministerin toimista – ”näyttää kävelleen jopa perustuslakivaliokunnan yli, mikä on täysin ennenkuulumatonta”

Uuden lakiesityksen mukaan Yle ei saisi enää pääsääntöisesti julkaista tekstiä ilman liikkuvaa kuvaa

Vastaus edustaja Rantasen kanteluun – oikeuskansleri tutkii Suomen laumasuojastrategiaa

Oikeusasiamiehelle kantelu jo maanantaina koronavanhusten tilanteesta – nyt myös rikosoikeuden professori esittää toimia

Sosiaali- ja terveysministeriöstä tehty kantelu oikeuskanslerille – kansalaiset tuskastuivat tuulivoimaloiden meluun

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle Ylen käyttäjiä johdattelevasta vaalikoneesta – ”Epäasiallista vaalivaikuttamista”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025