Uuden lakiesityksen mukaan Yle ei saisi enää pääsääntöisesti julkaista tekstiä ilman liikkuvaa kuvaa

Liikenne- ja viestintäministeriön lakiesitys rajoittaisi merkittävällä tavalla Ylen mahdollisuuksia julkaista verkossa tekstimuotoisia uutissisältöjä, eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt esityksen Yle-lain muuttamisesta, joka muokkaisi Yleisradion toimintaa merkittävällä tavalla ja kaventaisi Ylen mahdollisuuksia julkaista verkossa.

Lakiesityksen myötä Yleisradio ei jatkossa voisi enää julkaista tekstisisältöä ilman, että kyseinen sisältö liittyy johonkin liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun. Ehdotetut säännösmuutokset siis rajoittaisivat Yleisradion julkaiseman tekstimuotoisen sisällön tukemaan enimmäkseen liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviä julkaisuja.

Tavoitteena on tarkentaa Yleisradion roolia julkisen palvelun mediatalona ja selventää nykyistä sääntelyä kaupallisen median toimintaympäristön kannalta.

Taustalla medialiiton kantelu EU-komissiolle

Esitysluonnos siis rajoittaisi merkittävällä tavalla Ylen mahdollisuuksia julkaista verkossa tekstisisältöjä, kuitenkin lukuun ottamatta eräitä poikkeuksia.

Lakiesityksen mukaan tekstisisältörajoitus ei koskisi kiireellisiä uutistilanteita, viranomaistiedotteita, vähemmistökielille suunnattuja palveluja, kulttuuri- ja oppimissisältöjä eikä Ylen yhdessä STT:n kanssa julkaisemia sisältöjä.

Lakiin esitettyjen muutosten taustalla on Medialiiton EU-komissiolle vuonna 2017 tekemä kantelu. Tuolloin Medialiitto pyysi komissiota ratkaisemaan, saako julkisia varoja käyttää myös sellaisten tekstisisältöjen tuottamiseen verkossa, jotka eivät liity julkisen palvelun yleisradio-ohjelmistoihin.

Medialiitto katsoo kantelussaan, että Ylen rahoitus on tekstimuotoisten sisältöjen osalta ollut EU:n valtiontukisääntöjen vastaista.