Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

oppivelvollisuusikä

Toinen aste pysyy maksuttomana – Koponen: säästöt haettiin muualta

Eduskunnassa käsiteltiin torstaina 2.2. suullisella kyselytunnilla maahanmuutosta koituvien sosiaalietuuskustannusten jälkeen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx#16.22Multala">koulutuksen perusrahoitusta</a>. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ehdotti opetusministerille ammattikoulutuksen lyhentämistä yhdeksi ratkaisuksi työvoimapulaan. Vasemmistolainen opetusministeri ei innostunut ideasta.

Kansanedustaja Juha Mäenpää, taustaltaan ammatillinen erityisopettaja ja eduskunnan sivistysvaliokunnan varajäsen, ilmaisi kyselytunnilla huolensa toisen asteen opetuksen tilasta erityisesti lähiopetuksen määrän, opintojen aikataulutuksen ja opiskelijoiden työelämätaitojen suhteen.
&#8211; Yrittäjät odottavat toisen asteen opiskelijoilta koulutuksen päätyttyä, että he osaavat kellon- ja työajat. Suomessa viikko-opetustunnit ovat vajonneet koko ajan alemmas. Eilen illalla keskustelin erään opettajan kanssa, joka kertoi, että heillä on ollut syksyn ajan kolmena päivänä viikossa neljä tuntia opetusta. Ehkä tähän on korona-ajan etäjuttuja tullut, mutta oppilaat eivät opettajan mukaan näitä etäjuttuja tee, Mäenpää avasi.
Opetusministeri ei lämmennyt ehdotukselle
&#8211; Te korotitte myös oppivelvollisuuden ikää — se on tietyllä tapaa virhe — mutta koska haluatte myös ehdotuksia ja esityksiä, niin eikö ole näin, että tämä kolmevuotinen ammattikoulu, jossa käydään siis vajaita viikkoja, tyhjiä tunteja, tyhjiä päiviä, voitaisiin lyhentää kahteen vuoteen? Opettajat tekisivät silloin täysiä tunteja, ja silloin nuoret oppisivat kellonajat ja työajat, Mäenpää <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-160-2022?start=2216&amp;end=2296&amp;speaker=1437">ehdotti</a>.
Vasemmistolainen opetusministeri ei lämmennyt ajatukselle.
&#8211; Itse en kannata ammatillisen koulutuksen lyhentämistä kahteen vuoteen, vaan kannatan sitä, että me pidämme huolta siitä, että sen kolmen vuoden aikana opetusta olisi riittävästi ja se olisi laadukasta, sanoi opetusministeri Li Andersson (vas.) <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-160-2022?start=2294&amp;end=2380&amp;speaker=1310">vastauspuheenvuorossaan</a>.
Nuoret työn syrjään kiinni
Mäenpää korostaa ymmärtävänsä, että joillakin aloilla, esimerkiksi logistiikan opetuksessa, voi kolme vuotta olla jo käytännön syistä aivan tarpeellinen. Hän kuitenkin näkee, että vuotta aiemmalla valmistumisella voisi helpottaa alakohtaista työvoimapulaa.
&#8211; Sen sijaan, että pyritään pidentämään työuria elämän loppupäästä, voisi niitä yrittää pidentää elämän alkupäästä. Tämä olisi kaikkien etu, sillä nuoret pääsisivät nopeasti työn syrjästä kiinni eikä eläkeikää tarvitsisi korottaa, Mäenpää selventää.
Mäenpää muistuttaa, että hallitus usein kaipaa oppositiolta arvostelun lisäksi ratkaisuja ja esityksiä. Juuri ratkaisukeskeisyyteen hän halusi ehdotuksellaan osoittaa valmiutta.
&#8211; Laajennettu oppivelvollisuusikä kestää 18 ikävuoteen asti. Lyhentämällä ammattikoulun kestoa kahteen vuoteen voitaisiin osa toisen asteen tutkinnoista mahduttaa oppivelvollisuusiän sisälle, mikä ehkäisisi keskeyttämisiä, selittää Mäenpää.
&nbsp;

Mäenpäältä ehdotus työuran pidentämiseksi: Voisiko ammattikoulun lyhentää kahteen vuoteen?

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan oppivelvollisuusiän nostamisesta. Tällä hetkellä suurin osa suorittaa peruskoulun jälkeen toisen asteen opinnot ilman velvoitetta. Oppijoita on kuitenkin hyvin erilaisia, eikä motivaation puutetta tai elämänhallinnan ongelmia korjata koulupakolla.

&#8211; En ymmärrä, miten oppivelvollisuudella saadaan oppilas opiskelemaan, jos siihen ei alun perinkään ole kiinnostusta, motivaatiota tai tarvittavia taitoja, ihmettelee Minna Reijonen.
Maksuttomat oppimateriaalit tai koulukyydit tuskin vaikuttavat koulupudokkaiden opiskelumotivaatioon. Syyt ovat aivan muualla. Jos perustaidoissa, opiskeluvalmiuksissa, mielenterveydessä tai elämänhallinnassa on puutteita tai ongelmia, niitä ei korjata koulupakolla tai maksuttomuudella.
Miksi ei kehitetä oppisopimuskoulutusta?
Osa nuorista ei välttämättä halua tai pysty käymään pitkään koulua. Osa nuorista voisi haluta opiskella ammattiin mieluummin vaikka käytännön tekemisen eli oppisopimuskoulutuksen kautta. Oppisopimuksen avulla nekin, joilla on haasteita perinteisissä oppimismenetelmissä, voivat päästä loistamaan osaamisellaan.
&#8211; Meillä on yritysmaailmastakin esimerkkejä niistä ”viitosen oppilaista”, jotka ovat päässeet vasta tekemisen kautta todella loistamaan ja luoneet menestyviä yrityksiä jopa miljoonaluokassa, huomauttaa Reijonen.
Oppisopimuskoulutus on tietyille aloille erittäin hyvä vaihtoehto. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen vastaisi paremmin monen koulupudokkaan tarpeisiin kuin ilmaiset oppimateriaalit.
Oppisopimus hyödyttää myös yrittäjiä
Oppisopimuskoulutus on helpottanut monen yrittäjän arkea. Yrittäjä voi oppisopimuksen kautta löytää työntekijän, jos sopivaa ja osaavaa työntekijää ei muuten ole löytynyt, tai kouluttaa jo olemassa olevaa henkilöstöään. Oppisopimus on nuorelle ja aikuiselle väylä ammattitaitoon ja työpaikkaan. Usein opiskelija myös työllistyy yritykseen, jossa hän on suorittanut ammattitutkinnon oppisopimuksella.
Vuonna 2017 oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 52 700 opiskelijaa, joka on 16,1 % kaikista ammatillisessa koulutuksessa opiskelleista.
&nbsp;

Reijonen huolissaan oppivelvollisuusiän nostamisesta: Elämänhallinnan  tai mielenterveyden ongelmia ei korjata koulupakolla

Eduskunnassa on keskusteltu kaksivuotisesta esikoulusta ja oppivelvollisuusiän korottamisesta, jotka jakavat eduskuntaryhmien mielipiteitä.

Verkkouutisten <a href="https://www.verkkouutiset.fi/kouluun-viisivuotiaana-ja-pois-19-vuotiaana-nain-eduskuntaryhmat-vastaavat/">kyselyn</a> mukaan enemmistö kannattaa OAJ:n ehdottamaa esikoulun aloittamista jo 5-vuotiaana, kun taas oppivelvollisuusiän korottaminen 19 vuoteen saa kannatusta vain vihreiltä, vasemmistoliitolta ja SDP:ltä.
Perheille tukea yksilöllisesti
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri ei laittaisi vielä 5-vuotiaita lapsia &#8221;koulutusputkeen&#8221;.
&#8211; Suomalainen koulujärjestelmä on tuottanut kansainvälisesti verraten erittäin hyviä oppimistuloksia. Viime vuosien aikana näissä on tapahtunut laskua, erityisesti niin, että erittäin heikkojen ääripää on sekä kasvanut että loitontunut muista.
&#8211; Lapsuus lyhenee koko ajan, mikä on huolestuttavaa. Jos perhe tai lapsi tarvitsee tukea, sitä pitää antaa yksilöllisesti. Tässäkin kysymyksessä kaikkia koskeva massaratkaisu on väärä lähestymistapa ongelmaan, Meri toteaa Verkkouutisille.
Pakottaminen on huono motivaattori
Perussuomalaiset eivät lämpene myöskään oppivelvollisuuden jatkamiselle siihen asti, että nuori on suorittanut toisen asteen tutkinnon tai täyttänyt 19 vuotta.
&#8211; Nuorten syrjäytyminen on merkittävä ongelma, mutta siihen pitää puuttua muilla keinoin kuin oppivelvollisuusiän korottamisella. Pakottaminen on huono motivaattori nuorelle opiskeluun eikä se sillä parane, että nuoren on ns. pakko viettää päivänsä jossain yhteiskunnan määräämässä paikassa, Meri painottaa.

Meri: Ei lapsia kouluun vielä 5-vuotiaina – ”Lapsuus lyhenee huolestuttavaa vauhtia”

oppivelvollisuusikä

Toinen aste pysyy maksuttomana – Koponen: säästöt haettiin muualta

Mäenpäältä ehdotus työuran pidentämiseksi: Voisiko ammattikoulun lyhentää kahteen vuoteen?

Reijonen huolissaan oppivelvollisuusiän nostamisesta: Elämänhallinnan tai mielenterveyden ongelmia ei korjata koulupakolla

Meri: Ei lapsia kouluun vielä 5-vuotiaina – ”Lapsuus lyhenee huolestuttavaa vauhtia”

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025