Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

palkkaus

Perussuomalaisten Mäkelä ihmettelee työministeri Satosen intoa pyrkiä haalimaan Suomeen hoitajia ulkomailta: ”Kielitaidottomat hoitajat voivat aiheuttaa potilasvahinkoja ja työn kuormitusta”

Rauhattomuus ja suoranainen väkivalta ovat Opettajaliiton selvitysten mukaan arkea ruotsalaiskouluissa. Opettajia saatetaan uhkailla, silmillekin käydään ja nimittelyä tulee varmasti. Kansankynttilä toki selviää ja viihtyykin työssään, jos luonne ja asenne ovat paikallaan. Työssä jaksamista auttaa hyvä palkka.

Lähes puolet yläasteen ja joka viides lukioiden opettajista on joutunut oppilaan <a href="https://www.lararforbundet.se/artikelsidor/nar-tryggheten-brister-rapport-om-hot-och-vaald-i-skolan">uhkailujen</a> kohteeksi viimeisen kahden vuoden aikana. Eskarissa ja peruskoulun kuudella ensimmäisellä luokalla meno on hurjempaa: joka toisen opettajan fyysistä koskemattomuutta on opettajien kertoman mukaan loukattu ja 7 opettajaa kymmenestä on joutunut tilanteeseen, jossa oppilas on uhkaillut tai käyttäytynyt aggressiivisesti.
Tilanteesta kouluissa kertoo Opettajaliiton <a href="https://www.lararforbundet.se/artikelsidor/haall-kaften-karring-en-rapport-om-hot-och-vaald">selvitys</a>, jolla on paljon puhuva nimikin: ”Turpa kiinni ämmä” (Håll käften kärring).
SVT on tutkinut opettajien kouluarkea <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/stockholm/knivhot-jarnstanger-och-bett-nar-larare-misshandlas-av-elever">viimeksi</a> joulukuussa. Peruskouluista tulleet ilmoitukset uhkailusta ja väkivallasta ovat sen mukaan kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa Tukholman alueella.
Opettajilla ja vanhemmilla luotiliivit
Expressen on puolestaan haastatellut kokemusasiantuntijana naisopettajaa, joka on koko työikänsä opettanut Järvan alueella Tukholmassa. Hän on jo tavallaan tottunut vakivaltaiseen ja uhkaavaan työympäristöön.
&#8211; Olen ottanut tavakseni käyttää luotiliiviä ja muutkin opettajat tekevät niin. Jopa oppilaiden huoltajilla voi olla, kun tulevat koululle vanhempainiltaan, ”Gunvor” <a href="https://www.expressen.se/nyheter/skolans-nya-vardag-mord-bakom-hornet-/">kertoo</a>.
Opettajaa huoritellaan ja muitakin törkeyksiä – ihonväriin ja uskontoonkin liittyen &#8211; kuulee niitäkin jatkuvasti.
”En pelkää työssäni”
&#8221;Gunvoria&#8221; on häiritty myös vapaa-ajalla ja kotonaan, mutta se ei saa häntä luopumaan työstään. Epäkohtien sietämistä auttaa ammatin arvostus sekä hyvä palkka.
&#8211; En pelkää työssäni, vaikka se onkin joskus epämiellyttävää. Enkä luovuta, sillä viihdyn kuitenkin. Palkka on tosi hyvä ja sekin auttaa, hän pohtii.
Sen verran opettaja on kuitenkin antanut varovaisuudelle valtaa, ettei hän koskaan mene kouluun julkisilla liikennevälineillä. Autolleen hän on järjestänyt hallipaikan ja jatkuvan vartioinnin.

Opettajat pukeutuvat Ruotsin kouluissa jopa luotiliiveihin – rankassa työssä jaksamista auttaa kelpo palkkaus

Pirkanmaalle etsitään ulkomaisen sairaanhoitajatutkinnon suorittaneita hoitajia. Heistä koulutetaan joko lähihoitajia tai hoiva-avustajia oppisopimuksella. Lähihoitajakoulutus kestää kaksi vuotta ja hoiva-avustajaksi pääsee noin 2–3 kuukauden koulutuksella.

&#8211; Ulkomailta tuodut hoitajat eivät ole ratkaisu suomalaisen vanhustenhoidon ongelmiin. Sen sijaan hoitajien rekrytointi ulkomailta rikkoo vahvasti eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteita varsinkin, kun koulutettu hoitajat saapuvat Suomeen tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä. Kun palkkaus tehdystä työstä on vielä matalin mahdollinen, Suomi rikkoo myös Agenda 2030 -periaatteita olla mukana poistamassa köyhyyttä Euroopasta. Ulkomailta haettu hoitaja on näin entistäkin alipalkatumpi hoitaja, sanoo hoitajataustainen kansanedustaja Arja Juvonen.
&#8211; Rekrytoijat hakevat ulkomailta ammattiosaajia, sairaanhoitajia, mutta palkkaavat heitä hoiva-avustajaksi tai jopa siivoojiksi. Kyseessä on maksimoitu tuotto ja kikkailu, joka tekee ulkomaalaisesta hoitajasta vain pienen pelinappulan hoivabisneksen ja kansainvälisen talouden kentällä. Tällainen toiminta ei ole oikein, eikä sellaista tule edistää.
Köyhien hyväksikäyttöä
Ulkomaalaisten sairaanhoitajien rekrytointi Suomeen ei ole uusi asia. Raportti Sairaanhoitajia Filippiineiltä- Näkökulmia kestävään kansaninväliseen rekrytointiin (Päivi Vartiainen, Marja Koskela ja Pirkko Pitkänen, 2018) kertoo asiasta seuraavaa:
Neljän vuoden sairaanhoitajan pääopinnot ja vuoden laillistamisopinnot omassa maassaan suorittaneet filippiiniläiset sairaanhoitajat saapuivat aikoinaan vanhustenhoidon työkentälle tilanteeseen, jossa heidän sairaanhoitajan tutkintoa ei hyväksytty lailliseksi tutkinnoksi. He eivät voineet toimia sairaanhoitajan tai lähihoitajan tehtävissä, vaan heidät kelpuutettiin ainoastaan hoiva-avustajiksi.
Osa filippiiniläisistä sairaanhoitajista opiskeli Suomessa oppisopimuksella lähihoitajiksi, mutta sai edelleen hoiva-avustajan palkkaa. Valmistumisensa jälkeen hänelle ei myöskään saattanut löytyä lähihoitajan toimenkuvaa, vaan työskentely jatkui hoiva-avustajana. Myös suomen kieli tuotti monille vaikeuksia.
&#8211; Hoitajat lähtevät pakoon oman maan köyhyyttä tienatakseen rahaa ja voidakseen auttaa myös läheisiään kotimaissaan. He siirtyvät ulkomaille tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä pienellä palkalla. Sitä, että ulkomaalaiset hoitajat voivat olla työteliäitä ja taloudellisesti heikossa asemassa omassa maassaan, ei voi käyttää perusteluna tällaiselle hyväksikäytölle. Sen sijaan tulee ihmetellä, että oman maamme tekemiä suuria virheitä riittävän hoivahenkilöstön ylläpitämisessä ei Suomessa ymmärretä, Juvonen ihmettelee.
Palkka ei houkuttele
Juvonen mielestä Suomen pitäisi sen sijaan houkutella hoitoalalta poistuneet kotimaiset hoitajat takaisin koulutus- ja palkkapolitiikkaa kehittämällä.
&#8211; Sujuvia opintopolkuja ja mahdollisuuksia päivittää osaamista kuin myös mahdollisuuksia opiskella lisätutkintoja, jotta alalla on koko ajan eri alojen osaajia. Pääkaupunkiseutu tarvitsee niin hoitajia kuin myöskin osaavia esimiehiä, joten hoitotyön johtamiskoulutuksella on myös kiire.
&#8211; Vanhustenhoito on ala, joka liian pienillä resursseilla varustettuna viime kädessä uuvuttaa sen työteliäimmänkin taakkansa alle ja kärsijänä on aina silloin potilas. Suomalaisia hoitajia on valtavasti, mutta työstä on tehty mahdotonta tehdä. Ei kukaan jaksa, kun joutuu hutiloimaan ja juoksemaan koko ajan hoitotyötä tehdessään. Kun hoitajan sydän menee rikki, hän vaihtaa alaa. Kutsumustaan vastaan ei voi toimia. Hoitoalan alipalkkaus on myös syvä ongelma. Palkkaus on laitettava kuntoon, Juvonen vaatii.

Juvonen: Ulkomailta haettu hoitaja on entistäkin alipalkatumpi hoitaja

Vanhusten määrä kasvaa Suomessakin ja pula hoitajista sekä kotiavustajista pahenee. Lääkkeeksi tarjotaan vieraskielisen työvoiman massiivista palkkaamista. Ruotsissa näin on toimittu ja jäljet pelottavat.

Hirveä hätä, ihan pakko päästä vessaan! Mutta kun et vaan<a href="https://www.dn.se/sverige/janne-josefsson-81-arige-gert-larsson-grater-och-sverige-har-forlorat-sin-heder/"> pysty</a>, koska olet vanha ja raihnainen&#8230;sanalla sanoen liikuntakyvytön. Viimein kotiavustaja tulee ja pyydät välittömästi apua. Kahdeskymmenes tai kolmaskymmenes avustaja muutaman viikon sisällä niiaa nätisti ja poistuu – ja palaa kantaen juomalasia.
Tämä tarina on tosi mutta vielä toistaiseksi Ruotsista, jossa kotiavustajiksi on tietoisesti päätynyt hurja määrä maahanmuuttajia. Näin<a href="https://www.expressen.se/ledare/att-inte-stalla-sprakkrav--ar-forbannad-vanvard/"> lataa</a> Expressen pääkirjoitussivullaan:
”Maan kieltä taitamattoman kotiavustajan lähettäminen kotikäynnille on puhdasta välinpitämättömyyttä, se on kunnan tai palveluyrityksen tahallinen laiminlyönti. Jos kielitaidottomuus johtaa erehdyksiin, on turha syyttää onnettomia olosuhteita. Kyseessä on riski, jonka työnantaja on valmis ottamaan.” 
Sama kaiku on askelten
&#8211; Tulevaisuudessa palveluiden laatu uhkaa romahtaa, ja hyvällä suomella saatava laadukas palvelu jää monelle julkisia palveluita käyttävälle haaveeksi,<a href="https://stage.sudev.fi/suomen-perustan-gronroos-ulkomaisesta-tyovoimasta-suomesta-ei-loydy-hoitajia-ja-pari-muuta-ajankohtaista-hokemaa/"> toteaa</a> Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Grönroos pitää ulkomaista työvoimaa hoitoalalla pikemminkin uhkana kuin mahdollisuutena ja uskoo, että hoitajapula olisi ratkaistavissa korjaamalla hoitajien palkkausta ja työoloja.
&#8211; Ulkomainen työvoima hoitoalalla on siis enemmän uhka kuin mahdollisuus. Poliitikot voivat vaikuttaa hoitajien työoloihin ja palkkatasoon. Ja myös työmarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki: kun tarjottu palkka ja työolot ovat kohdillaan, niin kyllä tekijäkin löytyy, Grönroos kirjoittaa ajatuspajan sivuilla.
”He vievät minulta hengen”
Ruotsin kunnallisalan työntekijäliiton (Kommunal, 570 000 jäsentä) <a href="https://www.kommunal.se/sites/default/files/attachment/svenska_spraket_a_och_o_inom_aldreomsorgen_webb_.pdf">haastattelututkimuksessa</a> kävi ilmi, että 73 prosenttia vastaajista koki kielitaidon puutteen johtavan ongelmiin hoidon laadussa tai potilasturvallisuudessa.
Vaativaan mutta heikosti palkattuun työhön on vaikeaa löytää osaajia. Tukalassa tilanteessa voi olla houkuttelevaa palkata ontuvan kielitaidon omaava henkilö. Ja ajatella, että ehkä hän oppii kielen siinä työn ohessa. Samalla unohtuu se, että apua kaipaava vanhus saattaa tarvita myös ihan vaan omankielistään juttuseuraa totaalisessa yksinäisyydessään.
Jutun alussa mainittu 81-vuotias Gert sai tarinan julkaisemisen jälkeen vieraakseen korkeasti tituleeratun sosiaalipampun. Tämä lupasi kohennusta ja parannusta vanhuksen tilanteeseen. Näin ei sitten kuitenkaan tapahtunut:
&#8211; He vievät minulta hengen, Gert itki kertoessaan voinnistaan toimittajalle.
&nbsp;
&nbsp;

Kielitaidoton kotiavustaja on vanhuksen painajainen: ”Pyysin päästä vessaan, hoitaja toi lasin vettä”

Sote-uudistuksen myötä valittavien aluevaltuustojen odotetaan löytävän ratkaisuja hoitojonoille ja siten helpottaa hoitoon pääsyä. Hallituspuolueet keskusta, vihreät ja SDP olisivat valmiita tuomaan Suomeen töihin hoitajia ulkomailta, perussuomalaiset kuitenkin pyrkisi työllistämään ensin Suomessa jo olevat koulutetut ammattilaiset. Perussuomalaiset myös katsoo, että lääkärin ja hoitajien on osattava suomen kieltä.

Kiireettömässä hoitoon pääsyssä tarvitaan lisää hoitavia käsipareja. Useiden arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan tällä vuosikymmenellä jopa 30 000 uutta hoitajaa, sillä lähivuosina alalta eläköityy runsaasti ammattilaisia ja samaan aikaan vanhusväestön määrä kasvaa.
Suomessa ollaan poikkeuksellisen yksimielisiä siitä, että tällä hetkellä kansalaisen on liian vaikeaa päästä perusterveydenhuollon <a href="https://www.nly.fi/aloituspaikat-eivat-yksin-ratkaise-hoitojonojen-pirullista-ongelmaa/">palveluiden piiriin</a>. Ongelma ei ole pelkästään pienillä paikkakunnilla, vaan jonoja kasaantuu myös pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa keskuksissa.
Mitoitukset tai takuut eivät vielä hoida ketään
Ilta-Sanomien järjestämässä viiden suurimman puolueen, SDP:n, perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan ja vihreiden, puheenjohtajien aluevaalitentissä eilen pääministeri Sanna Marin (sd) otti esille hallituksen esityksen hoitotakuusta, jonka mukaan kiireettömään hoitoon pääsisi jatkossa seitsemässä vuorokaudessa.
&#8211; Tällä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksella pyrimme &#8211; yhdessä hoitotakuuesityksen kanssa – että jokaisessa Suomen kunnassa saisi hoivan ja avun seitsemän vuorokauden sisällä, Marin sanoi.
Perussuomalaisten Riikka Purra huomautti, että mitoitukset tai takuut eivät vielä hoida ihmisiä.
&#8211; Ymmärrän, että lainsäädännöllisesti näille on tarvetta, mutta yleensä ne tarvitsevat merkittäviä resursseja toimiakseen. Esimerkiksi hoitotakuu: Meillä on eri puolilla Suomea vakavaa lääkärivajetta ja pulaa hoitajista. Hoitajapula ei suinkaan johdu siitä, etteikö koulutettuja hoitajia olisi saatavilla, heitä on ehkä vain väärissä paikoissa ja hoitotyö ei ole riittävän kannustavaa. Tässä tilanteessa hoitotakuuta ei tulla saavuttamaan, Purra sanoi.
Hallitus esittää ratkaisuksi maahanmuuttoa
Suomessa ei ole pulaa hoitajista. Kuitenkin jopa <a href="https://www.tehylehti.fi/fi/blogit/mainio/hoitajapula-ratkaistaan-vain-rahalla">72 000 koulutettua</a> sote-ammattilaista vaihtanut muihin töihin sotealan huonon palkan ja kuormittavan työn vuoksi.
Hoitajavajeeseen Marinin hallitus esittää silti ratkaisuksi maahanmuuttoa eli hoitajien tuomista EU-alueen ulkopuolelta.
&#8211; On ihan selvää, että me tullaan tarvitsemaan osaajia ulkomailta, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi.
Perussuomalaisille ratkaisu ei kelpaa, sillä ensin pitäisi työllistää kaikki saatavilla oleva suomalainen työvoima. Perussuomalaiset vaatii samalla, että Suomessa lääkärien ja hoitajien <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-vaatii-etta-laakarien-ja-hoitajien-on-osattava-suomea/">on osattava suomea</a>.
Purra painotti, että sote-uudistukseen tarvitaan lisää resursseja ja lisää virkoja, jotta töissä jo olevien kuorma ei muodostuisi liian raskaaksi.
&#8211; Samaan aikaan tarvitaan tietysti parannusta johtamiseen ja prosesseihin ja siihen, että hoitajat saavat itse vaikuttaa omiin työvuoroihinsa.
&nbsp;

Jopa 72 000 koulutettua sote-ammattilaista vaihtanut alaa heikon palkan ja huonojen työolojen vuoksi – hallituksen vastaus: Haetaan osaajat ulkomailta

Perussuomalaisten puoluejohto torjuu hallituksen suunnitelmat ratkaista hoitajapula työperäisellä maahanmuutolla. Perussuomalaiset painottavat, että hoitoalan houkuttelevuutta voidaan parantaa vain puuttumalla itse alan perustavanlaatuisiin ongelmiin. 

Julkiset sotepalvelut kärsivät resurssivajeesta. Tämä näkyy henkilöstövajeena ja työssä olevien yhä suurempana kuormituksena. Samaan aikaan kymmeniä tuhansia koulutettuja hoitajia on omasta halustaan siirtynyt muihin töihin.
Niin sanottuun hoitajapulaan Sanna Marinin (sd) hallitus on usein esittänyt ratkaisuksi <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2ca3399a-d59b-4c9a-b783-54b1f33b12a1">maahanmuuttoa</a>.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuitenkin torjuu hallituksen kaavailut.
&#8211; Mitä enemmän hoitoala esitetään työnä, jota tekemään halutaan hinnalla millä hyvänsä haalia tekijöitä EU:n ulkopuolelta, sitä heikommin se houkuttelee suomalaisia ja maassa jo olevia ulkomaalaisia.
Hoiva-ala kaipaa lisäresursseja
Perussuomalaiset haluaa tehdä hoiva-alan houkuttelevammaksi lähihoitajille ja sairaanhoitajille. Yhteiskunnan on annettava vahva signaali siitä, että hoitajien työ on arvokasta.
Purra toteaa, että hoitoalan houkuttelevuutta voidaan parantaa vain puuttumalla itse alan perustavanlaatuisiin ongelmiin.
&#8211; Ensisijainen ja tärkein toimi hoitoalan ongelmien korjaamiseksi on lisätä resursseja. Parempaa johtamistakin tarvitaan, samoin sujuvampia prosesseja ja turhan poistamista, mutta ilman lisäresursseja tämä ei onnistu.
Perussuomalaisille kelpaavat vain suomea puhuvat hoitajat ja lääkärit. Puoluesihteeri Arto Luukkasen mukaan kyseessä on perusoikeus, josta ei tingitä.
&#8211; Suomalaiset terveysasemat ja vanhainkodit tarvitsevat suomalaista työvoimaa. Seniorisuomalaista ei pakoteta tässä mallissa opiskelemaan vieraita kieliä vaan lähtökohta on että oman kielen – niin suomen kuin ruotsin osaaminen – on turvallisuusasia. Ensihoitajan pitää osata supisuomea siksi, että sairastunut ihminen ei ehkä kykene kertomaan sairastaessaan omia oireitaan englannin kielellä.
Huonoa suomea puhuvia lääkäreitäkin on liikaa
Perussuomalaiset on tänään julkaissut suomalainen ensin &#8211;<a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-aluevaaliohjelma-julkaistu/">aluevaaliohjelmansa</a>. Ohjelmassa perussuomalaiset esittää monin tavoin kotimaisen työvoiman vaalimista. Hoitajapulaa ei siis perussuomalaisten mielestä voi ratkaista maahanmuutolla.
Kielitaito-ongelmat koskevat ulkomaalaisten hoitajien ohella myös monia maahanmuuttajalääkäreitä. Perussuomalaisten mukaan ulkomailta tulevien lääkäreiden kielitaitovaatimusta pitää nostaa nykyisestä. Vallitseva matala kielitaitovaatimus on johtanut siihen, että suomalaiset törmäävät liian usein huonoa suomea puhuviin lääkäreihin liian usein. Kommunikaatio-ongelmat potilaan ja lääkärin välillä voivat johtaa jopa henkeä ja terveyttä uhkaaviin tilanteisiin.
Lääkäreiden koulutusmääriä tulee lisätä nykyisestä, jotta lääkäripula Suomessa lievittyisi.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 8.12.2021 Purra ja Luukkanen: aluevaaliohjelman julkistus" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/hiPu65UIOJw?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Perussuomalaiset vaatii, että lääkärien ja hoitajien on osattava suomea

Parempi palkkaus, johtaminen ja työolot ovat ne kolme tekijää, jotka muuttaisivat merkittävästi työelämää, toteaa kansanedustaja Ari Koponen.

Deal Henkilöstöratkaisut etsi hiljattain asiakkaalleen lähihoitajia Helsinkiin 3 700-4 000 euron palkalla, joka on huomattavasti enemmän kuin lähihoitajan keskimääräinen 2 137 euron kuukausiansio. Kaikkiaan hakemuksia tuli yli 200 kappaletta, mikä on normaaliin rekryyn verrattuna monin kymmenkertainen.
Ari Koposen mukaan tämä paljastaa, ettei todellista hoitajapulaa alalla ehkä olekaan, jos palkkaus asetettaisiin kohdalleen.
&#8211; Ei Suomessa välttämättä ole hoitajapulaa. Tämä on selkeä merkki siitä, että ainakin osa hoitoalan ongelmista ratkeaisi reilulla palkalla, ja siihen auttaisi myös työn verotuksen alentaminen. Eihän se mitään rakettitiedettä ole.
Moni palaisi paremmalla palkalla
Deal Henkilöstöratkaisut kertoi, että yllättävintä oli alalle palaavien hakijoiden runsas määrä.
&#8211; Moni oli halukas palaamaan hoitotehtäviin, jos palkkaus olisi tällainen. Veikkaan, että yritys tulee saamaan motivoituneita ja laadukkaita hoitajia, jotka ovat sitoutuneet työhönsä. Jokainen ymmärtää, että tästä hyötyvät myös hoidettavat, Koponen sanoo.
Halvalla ei saa hyvää
Koponen saa jatkuvasti viestejä huolestuneilta kansalaisilta; palkkauksen lisäksi hoitoalalla on muitakin kipupisteitä, kuten työolot ja heikko johtaminen. Koponen arvioikin, että Suomesta katoaa sote-puolelta pian viimeisetkin ammattitaitoiset hoitajat.
&#8211; Halvalla ei saa hyviä johtajia, mutta sama pätee työntekijöihinkin. Hyvään palkkaan ei voi vedota vain yrityksen johtajia hakiessa, vaan se pätee myös työntekijöihin. Osaavat ja hyvinvoivat työntekijät ovat menestyneiden yritysten selkäranka.
&#8211; Yritysten tuli nähdä paremmin hyvinvoivien työntekijöiden tuomat säästöt esimerkiksi poissaolojen vähentymisinä ja valtion työn verotuksen keventämisen monet edut. Työelämä huutaa muutosta, Koponen sanoo.

Koponen: Työelämä huutaa muutosta – ”Suomesta katoaa pian viimeisetkin ammattitaitoiset hoitajat”

Helsinki aloittaa vuodenvaihteen jälkeen kokeilun, jolla pyritään lisäämään henkilöstön monimuotoisuutta rekrytoinneissa. Palkkaustilanteessa etusija voidaan antaa aliedustettuun ryhmään kuuluvalle. Tällaisia henkilöitä ovat Alma Median mukaan maahanmuuttajat, vammaiset ja yli 55-vuotiaat.

Helsingin kaupungin HR-asiantuntija Aino Lääkkölä-Pyykönen <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/helsingin-kaupunki-aikoo-kayttaa-positiivista-erityiskohtelua-aliedustetun-ryhman-tyonhakija-voidaan-nostaa-etusijalle/70409767-c73a-4acd-913d-81638dd16520">kertoo</a> Uusi Suomi -verkkomediassa, että positiivista erityiskohtelua on tarkoitus käyttää muutamissa rekrytoinneissa.
Millaisiin työtehtäviin aliedustettuja ihmisiä sitten palkataan, siitä ei ole vielä päätöksiä.
Monta keinoa monimuotoisuuden turvaamiseen
&#8211; Halutaan parantaa jonkun tiettyyn ryhmään kuuluvan henkilön asemaa tai olosuhteita, oli se sitten vieraskieliseen tai johonkin muuhun aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö.
Positiivisessa erityiskohtelussa on Lääkkölä-Pyykösen mukaan kyse yhdestä vaihtoehdosta muiden joukossa. Henkilöstön monimuotoisuuden turvaamiseen on käytössä monia eri keinoja. Onnistuneiden kokeilujen myötä toimintamalli voidaan ottaa laajemminkin käyttöön Helsingissä.

Maahanmuuttajat ohituskaistalta kaupungin töihin Helsingissä: ”Positiivista erityiskohtelua”

Hallituksen esittämä vanhustenhoidon henkilöstömitoitus on kepponen hoitoalan koulutetuille ammattihenkilöille, sillä se antaa työnantajalle mahdollisuuden vähentää lähi- ja sairaanhoitajia vanhustenhoidon kentältä. Ihmettelen, että millä ihmeellä hoitoalan liitot Super ja Tehy on saatu hyväksymään tämä esitys, ihmettelee kansanedustaja Arja Juvonen.

Vanhustenhoidon henkilöstömitoitus nousi tänään moneen otteeseen esille eduskunnan istunnossa, jossa käsiteltiin hallituksen budjettia vuodelle 2020.
Tulevaisuudessa korkeasti koulutetun hoitoalan työntekijän rinnalle ja tilalle on mahdollista palkata matalamman koulutustason avustava henkilöstöä, sillä mitoitukseen lasketaan myös hoiva-avustajat, hoito-apulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja hoiva-alan opiskelijoita.
&#8211; Koska matalamman koulutustason omaavat työntekijät eivät voi olla yksin tai keskenään työyksikössä töissä, tarvitaan sinne se yksi lähi- tai sairaanhoitaja, joka kantaa vastuuta yksikön työvuorossa. Heitä ei kuitenkaan tarvitse olla sen enempää työvuorossa ja tämä on pelottavaa, Arja Juvonen sanoo.
Liitot kommentoimaan tilannetta
Juvosen mielestä olisi tärkeää, että hoitajia edustavat liitot Super ja Tehy kommentoisivat hänen pelkonsa aiheellisuus.
&#8211; Koska henkilöstömitoituksen rahoitus on vielä täysin järjestämättä ja lain voimaantuloa viivytetään vuoteen 2023, on täysin selvää, että henkilöstömitoitus tullaan tekemään niin säästöliekillä kuin ikinä. Silloin palkkapolitiikka ja henkilöstökulut ovat ne, joita katsotaan.
&#8211; JHL on myöntänyt monessa yhteydessä julkisesti, että hoiva-avustajat saapuvat hoivatyön kentälle, mutta että heitä myös tarvitaan. Heille tuleekin antaa kiitosta rehellisestä puheesta, Juvonen sanoo.
Päävastuu jätettävä ammattilaisille
Juvonen pitää hoitajana tärkeänä, että hoiva-alalle saadaan erilaisia osaajia, sillä vanhustenhoidon kentällä on työtä laidasta laitaan. On olemassa paljon avustavia tehtäviä ja tukitoimia, joissa hoiva-avustajia ja hoitoapulaisia tarvitaan.
&#8211; Terveydenhuollon ammattiosaajilla on kuitenkin se päävastuu asiakkaiden hoidon kokonaisuudesta ja potilasvahinkojen ennaltaehkäisyssä. Avustavia ja tukitehtäviä suorittavista työntekijöistä ei saa tulla hoiva-alalla enemmistöä, vaan hoitotyö on pidettävä ammattikoulutettujen hoitajien vastuulla ja käsissä.
&#8211; Kyse on kokonaisvastuusta ja potilasturvallisuudesta, johon liittyvät muun muassa sairauksien ja oireiden tunnistaminen, erilaiset hoitotoimenpiteet sekä lääkitykseen liittyvät kysymykset ja tehtävät, Juvonen muistuttaa.

Juvonen: Hallitus teki kepposen hoitoalan ammattilaisille

Voitot ja omaisuudet kasautuvat maailmassa yhä harvemmille ja yritykset eivät enää maksa ammattilaiselle kunnon palkkaa kunnon työstä. Sellaista palkkaa, joka riittää perheen ja yksittäisen ihmisen arjen pyörittämiseen.

Miljardöörit, pankkiirit ja puliveivarit ohjaavat yhteiskuntaa ja pistävät kaiken omaan taskuunsa. Pitäisikö riistokapitalismille pistää kapulat rattaisiin ja ottaa valta yrityksissä kansan parasta ajatteleville kansallismielisille voimille?
Kapitalismin kriisistä puhutaan mediassa ja somessa suu vaahdossa kautta pallon. Lähinnä siksi, että puhtaaseen voitontavoitteluun perustuva yhteiskuntajärjestys näyttää tulleen tiensä päähän, koska se ei enää palvele kansalaisten enemmistön etua. Sosialismiin perustuva järjestelmä kohtasi sekin loppunsa Neuvostoliitossa jo lähes 30 vuotta sitten.
Omaisuudet pois rikkailta
Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty sai syyskuussa löysät moniin kabardiinihousuihin vaatimalla kapitalismin alasajoa ja kaiken aloittamista puhtaalta pöydältä. Väite siitä, että miljardöörit loisivat työpaikkoja sekä kasvua on hänen mukaansa ”fake news”. Esimerkiksi Yhdysvalloissa miljardöörien määrä on 30 vuodessa kuusinkertaistunut, mutta tulot asukasta kohden ovat kasvaneet alle inflaatiovauhdin.
Niinpä Piketty pistäisi isorikkaille todellisen <a href="https://www.cnbc.com/2019/09/12/billionaires-should-be-taxed-out-of-existence-says-thomas-piketty.html">raippaveron</a>. Ranskalaiselle L’Obs-lehdelle antamassaan haastattelussa Piketty vaatii asteittaista varallisuusveroa, joka olisi viisi prosenttia vähintään kahden miljoonan euron omaisuuksista ja 90 prosenttia yli kahden miljardin euron omaisuuksista.
Yritykset työntekijöiden omistukseen?
Tosirikkaiden omaisuudet perustuvat nimittäin Pikettyn mukaan ”yleiseen hyvään” eli yritysten työntekijöiden aikaansaannoksiin sekä yhteiskunnan panostuksiin väestön hyvinvointiin, koulutukseen ja tutkimukseen.
&#8211; Pörssinoteerattujen yritysten johtotähtenä on 1980-luvulta asti pitää osakkeenomistajansa tyytyväisenä. Nyt tahti on sen kuin kiristynyt ja voitot jaetaan osinkoina ulos firmasta. Yhtiöiden johdon palkkaus perustuu pörssikurssiin ja se taas johtaa <a href="https://www.aftonbladet.se/ledare/a/y3XkqE/de-anstallda-maste-fa-makten-over-foretagen">tuotannon siirtämiseen</a> halpamaihin ja täkäläisten työntekijöiden potkimiseen pellolle. Tällaisesta menosta markkinat pitävät, lataa puolestaan Daniel Swedin Aftonbladetin pääkirjoituksessa mielipidesivulla.
Uusköyhistä työntekijöistä onkin Swedinin mukaan tullut suuryhtiöiden tirehtöörien nöyriä hännystelijöitä. Swedinin mielestä eräs ratkaisu ongelmaan voisi olla palkansaajarahastot, jotka olisivat mukana yritysten omistuksessa. Tutkimusten mukaan palkat ovat korkeampia ja työolot paremmat yrityksissä, jotka työntekijät omistavat.
Otsikkoa päivitetty 7.10.2019 klo 12:46

Aftonbladet pääkirjoituksessaan: Riistokapitalismi uhka kansallisvaltioille – pitäisikö valta suuryrityksissä antaa työntekijöille ja verottaa tosirikkailta rahat pois?

Vaalien alla suureksi teemaksi noussut 0,7:n henkilöstömitoitus kirjataan vanhuspalvelulakiin ja tulee voimaan 1.8.2020, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön esitys hyväksytään. Laissa on useamman vuoden siirtymäaika, joka päättyy 1.4.2023.

Ennen siirtymäajan päättymistä vähimmäismitoitus on 0,5, mikäli hoidon taso on riittävän hyvä.
&#8211; Siirtymäaika päättyy sopivasti juuri vaalikauden lopussa, joten hallituksen ei tarvitse ottaa mitään vastuuta lupauksistaan ennen seuraavia vaaleja. Käytännössä kaikki jätetään seuravan hallituksen harteille. Ministeri Kiurun lupaama tunnin työ vaihtui neljän vuoden työksi, perussuomalaisten Sanna Antikainen huomauttaa.
Monenkirjava henkilömitoitus
Sosiaali- ja terveysministeriön esityksen mukaan henkilöstömitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuvat työntekijät, joita ovat sairaan- ja terveydenhoitajat, geronomit, fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK:t, kotiavustajat ja kodinhoitajat, hoiva-avustajat, hoitoapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät sekä toimintayksiköiden vastuuhenkilöt, kuten osastonhoitajat ja yksiköiden johtajat.
Hallitus vesitti hoitajamitoituksen
Lisäksi sosiaalidemokraattien vaalien alla vaatima hoitajamitoitus muuttui henkilöstömitoitukseksi, jolloin mukaan henkilöstömitoitukseen voidaan laskea myös esimiehet ja johtajat. Työryhmän arvion mukaan 0,7:n mitoituksen toteuttaminen vaatii 4 400 uuden hoitajan rekrytointia, minkä kustannusarvio on 230 miljoonaa euroa.
&#8211; Ongelmaksi muodostuu se, etteivät esimerkiksi osastonhoitajat ja yksiköiden johtajat eivät pysty osallistumaan suoraan hoitotyöhön. He huolehtivat henkilöstöhallinon tehtävistä, eivät suoranaisesta hoitotyöstä. Tällä kirjauksella hallitus vesitti hoitajamitoituksen, Antikainen toteaa.
Koulutustaso ja palkkaus laskevat
Alalle pyritään saamaan uutta työvoimaa muun muassa hyödyntämällä työperäistä maahanmuuttoa, kehittämällä hoiva-avustajien koulutusta sekä houkuttelemalla alaa vaihtaneita hoitajia palaamaan takaisin.
Hoiva-avustajien koulutus kestää keskimäärin 8 kuukautta ja sisältää osia lähihoitajan tutkinnosta. Koulutus ei kuitenkaan johda tutkintoon eikä hoiva-avustaja saa olla työvuorossa yksin tai työskennellä lääkehoitoon liittyvissä tehtävissä. Hoiva-avustajan palkkaus on myös huonompi kuin lähihoitajan.
&#8211; Käytännössä sosiaali- ja terveysministeriön esitys tarkoittaa sitä, että vanhustenhuollossa työskentelevien henkilöiden yleinen koulutustaso ja palkkaus laskevat. Maahanmuuttajien haaliminen alalle luo uusia ongelmia kielimuurin muodossa. Hoitajamitoitus olisi pitänyt hoitaa kuntoon palkkaamalla lisää tutkinnon suorittaneita hoitajia, ei osatutkinnon suorittaneita tai kieltä osaamattomia henkilöitä, Antikainen kritisoi.

palkkaus

Perussuomalaisten Mäkelä ihmettelee työministeri Satosen intoa pyrkiä haalimaan Suomeen hoitajia ulkomailta: ”Kielitaidottomat hoitajat voivat aiheuttaa potilasvahinkoja ja työn kuormitusta”

Opettajat pukeutuvat Ruotsin kouluissa jopa luotiliiveihin – rankassa työssä jaksamista auttaa kelpo palkkaus

Juvonen: Ulkomailta haettu hoitaja on entistäkin alipalkatumpi hoitaja

Kielitaidoton kotiavustaja on vanhuksen painajainen: ”Pyysin päästä vessaan, hoitaja toi lasin vettä”

Jopa 72 000 koulutettua sote-ammattilaista vaihtanut alaa heikon palkan ja huonojen työolojen vuoksi – hallituksen vastaus: Haetaan osaajat ulkomailta

Perussuomalaiset vaatii, että lääkärien ja hoitajien on osattava suomea

Koponen: Työelämä huutaa muutosta – ”Suomesta katoaa pian viimeisetkin ammattitaitoiset hoitajat”

Maahanmuuttajat ohituskaistalta kaupungin töihin Helsingissä: ”Positiivista erityiskohtelua”

Juvonen: Hallitus teki kepposen hoitoalan ammattilaisille

Aftonbladet pääkirjoituksessaan: Riistokapitalismi uhka kansallisvaltioille – pitäisikö valta suuryrityksissä antaa työntekijöille ja verottaa tosirikkailta rahat pois?

Hoitajamitoituksen puutteita ei korvata hoiva-avustajia lisäämällä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025