Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

potilastietojärjestelmät

Syyttäjä epäilee hammaslääkäriyritysten laskuttaneen ruotsalaiselta yhteiskunnalta tekaistuista hoitokäynneistä lähes 8 miljoonaa kruunua. Tuhannet tekaistut käynnit syötettiin suoraan paikallisen Kelan (Försäkringskassan) maksujärjestelmään. Varastetut rahat investoitiin ravintolaan Tukholman keskustassa.

Kaikkiaan kyse on 5 400:sta tekaistusta potilaskäynnistä yhdellä klinikalla ja 800:sta käynnistä sisaryrityksen hoitopisteessä, <a href="https://www.tandlakartidningen.se/nyhet/misstankt-bedrageri-och-penningtvatt-nu-vacks-atal/">kertoo</a> Tandläkartidningen. Hammaslääkäri sekä yrityksen taloushenkilö huijasivat paikalliselta Kelalta hoitokorvauksia yhteensä 7,8 miljoonaa kruunua.
Syytteen mukaan miehet olivat käyttäneet petoksessa oikeiden henkilöiden potilastietoja, jotka he olivat kopioineet paikallisen Kelan järjestelmästä. Tietojen syöttämisessä käytettiin sekä epäiltyjen omia että yrityksen muiden henkilöiden järjestelmätunnuksia.
Reikä yhteiskunnan hunajapurkin kyljessä
Petoksessa on hyödynnetty sellaisten yli 65-vuotiaiden henkilötietoja, jotka eivät ole saaneet hammashoidon tukea. Henkilötiedot on kerätty koko Ruotsin alueelta, eivätkä ihmiset ole olleet tietoisia identiteettiinsä väärinkäytöstä.
Suuri osa tekaistuista käynneistä on raportoitu tapahtuneeksi viikonloppuisin tai juhlapyhinä. Rikos on todella hyvin suunniteltu ja sen suorittamisessa on käytetty hyväksi yhteiskunnan digitaalisten tukijärjestelmien ja satojen miljardien kruunujen liikkeiden perusteellista tuntemusta.
&#8211; Kyseessä on rikollisuus, joka on uhka hyvinvointiyhteiskunnallemme, <a href="https://www.ekobrottsmyndigheten.se/atal-for-grova-valfardsbrott-kopplade-till-tandlakarmottagningar/">muistuttaa</a> kansliapäällikkö Anna-Karin Hansen talousrikoksia tutkivasta Ekobrottsmyndighetenistä viraston tiedotteessa.
Tuloa tekemättömästä työstä
&#8211; Molemmat yhtiöt ovat hoitaneet verot, maksut sekä kirjanpidon, mikä mielestäni kertoo suunnitelmallisuudesta ja on jossain määrin myös syynä siihen, että rikokset saattoivat jatkua pitkään havaitsematta, sanoo EBM:n syyttäjä Ann Lidén.
&#8211; Vakuutuskassan (Försäkringskassan) maksut on kirjattu reaalituloiksi. Se on kuitenkin kirjanpitorikos, koska maksuja ei voida pitää tulona suoritetusta hoidosta, koska hoitoa ei ole koskaan tapahtunut.
Rikosepäily koskee vuosia 2021–2022. Kaksikko saa törkeän petoksen lisäksi syytteet myös törkeästä kirjanpitorikoksesta sekä törkeästä rahanpesusta. Rikoshyöty on syytteen mukaan käytetty ravintolainvestointiin Tukholman keskustassa. Epäillyille vaaditaan liiketoimintakieltoa.

Näin nakerretaan hyvinvointivaltion perustaa: Hammaslääkäri varasti veronmaksajilta 8 miljoonaa kruunua

EU suunnittelee kansalaisten terveystiedoille yhteismarkkinaa. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että unionin kaikkien ihmisten terveystiedot olisivat virkailijoiden, tutkimuslaitosten ja teollisuuden käytettävissä. Hankkeen 100 000 vastustajan allekirjoittama adressi on jätetty EU-parlamentille.

EU-parlamentissa on käsiteltävänä tunteita nostattava <a href="https://www.europarl.europa.eu/legislative-train/theme-promoting-our-european-way-of-life/file-european-health-data-space">hanke,</a> jossa pohditaan eri jäsenmaiden terveysjärjestelmissä olevan potilastietokannan yhdistämistä ja hyödyntämistä.
Tarkoituksena on rakentaa valtava, kaikkien jäsenmaiden kansalaisten luottamukselliset terveystiedot sisältävä järjestelmä (EHDS) virkahenkilöiden ja ennen kaikkea tutkijoiden sekä teollisuuden käyttöön.
Satojen miljoonien ihmisten terveystietokanta on todellinen <a href="https://theodi.org/wp-content/uploads/2021/09/Secondary-use-of-Health-Data-In-Europe-ODI-Roche-Report-2021-5.pdf">jättipotti</a> erityisesti tutkimukselle ja sitä myötä teollisuudelle, joka voisi saada korvaamattoman arvokasta <a href="https://www.euractiv.com/section/health-consumers/news/eu-parliament-solving-riddle-of-secondary-use-of-data-in-health-data-space/">dataa</a> tuotekehityksensä ja markkinointinsa tueksi. Kyse ei siis perimmältään ole yksittäisten ihmisten tiedoista vaan valtavan tietomassan muodostamasta kokonaisuudesta.
Luottamus kortilla
Viime keskiviikkona EU-parlamentin jäsenet saivat 100 000 allekirjoitusta sisältävän kannanoton, jossa vaaditaan suojaa potilastiedoille. Kriitikot ovat huomauttaneet, että EHDS on Euroopan tietosuoja-asetuksen (GDPR) hengen vastainen ja saattaa johtaa terveyspalveluiden uskottavuuden laskuun.
&#8211; Henkilötietojen suojelun sijasta käykin päinvastoin, <a href="https://www.dn.se/sverige/hundratusen-i-protest-mot-delad-patientdata-i-eu/">sanoo</a> Jan Penfrat kansalaisten digitaalimaailman oikeuksia puolustavasta EDRi-organisaatiosta Dagens Nyheterissä.
&#8211; Jokainen lääkärissä kävijä uskoo, että luottamukselliset tiedot jäävät hänen ja lääkärin välisiksi. Kuinka lääkäriin voi sitten enää luottaa?

EU haluaa kansalaisten potilastiedot yhteiseen jakoon – vastustajat huolissaan luottamuksellisten tietojen kohtalosta

HUSin alueella käytössä olevan Apotti-tietojärjestelmän sujuvuutta, epävarmuutta ja vaikeaselkoisuutta on kritisoitu terveydenhuollon toimijoiden ja käyttäjien taholta jo pitkään. Kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) on tehnyt ministerille kirjallisen kysymyksen liittyen Apotissa havaittuihin ongelmiin.

&#8211; Apotin suurimmat omistajat ovat yliopistosairaala HUS, Helsinki ja Vantaa. Lisäksi mukana on kuusi muuta kaupunkia ja Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymä. Apotissa havaittuja ongelmia on tuotu julkisuuteen myös toistuvasti, mutta niihin ei puututa, kritisoi perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
Pian tietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen Ylellä uutisoitiin, että radiologien tekemät kuvat ja lausunnot eivät näkyneet ja potilaiden röntgen-, magneetti- ja ultraäänikuvia ei löytynyt asianmukaisesti järjestelmästä (Yle 21.5.2021).
Apotin on kerrottu lisäävän lääkitysvirheitä ja vievän aikaa potilastyöltä. Iltalehden viime vuonna haastattelemat työntekijät kertoivat artikkelissa joko vaihtaneensa työpaikkaa tai harkinneensa työpaikan vaihtoa (Iltalehti 21.10.2021).
Lääkäreiltä kantelu viranomaisille
Heinäkuussa 2022 uutisoitiin, että lääkäreiden mukaan aikaa paneutua potilaan ongelmiin ei ole ja tietoja kirjataan Apottiin puutteellisesti tai jopa väärin. Apotin kanssa toimimisen kerrotaan olevan myös uuvuttavaa. (Kauppalehti 24.7.2022)
Heinäkuussa 2022 uutisoitiin myös, että potilastietojärjestelmä Apotista ollaan tekemässä viranomaisille kantelua, sillä se aiheuttaa vaaraa potilastyössä, sen käyttö vie liikaa aikaa potilastyöltä ja sitä on hyvin vaikea käyttää (Kauppalehti 24.7.2022 / päivitetty 27.7.2022). Kantelun takana on useita HUSin lääkäreitä.
&#8211; Päivystyksessä ja sairaalatoiminnassa on kesän aikana koettu suurta työntekijäpulaa ja painetta. Terveydenhuollon työntekijöiden stressi työn vaativuudesta potilasmäärien ja hoitovelan ollessa suurimmillaan on suuri. Koronaepidemian aiheuttama sosiaali- ja terveydenhuollon hoitovelka tulee kestämään vuosia, Juvonen arvioi.
Hallituksen puututtava ongelmiin
Juvonen pitää ymmärrettävänä työntekijöiden tunnetta siitä, etteivät he voi tehdä työtään hyvin ja potilasturvallisesti. Tämä viesti on tullut myös potilailta muun muassa julkisuuden kautta (HS 28.7.2022).
&#8211; Vaikeaselkoiset, aikaavievät, haastavat ja monikerroksiset tietojärjestelmät eivät helpota henkilöstön työtä. Tietotekniset ratkaisut on tehtävä potilaat ja hoitohenkilöstö edellä. Nyt on päinvastoin, eikä sotehenkilöstö voi tehdä työtään potilaslähtöisesti, Juvonen sanoo.
Juvosen kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, mitä hallitus aikoo tehdä ratkaistakseen tietojärjestelmä Apotissa havaitut epäkohdat ja ongelmat.
&#8211; Miten hallitus aikoo kuulla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä Apottiin liittyvissä ongelmissa? Miten hallitus turvaa sotehenkilöstön mahdollisuuden tehdä hoitotyötä potilaslähtöisesti? Juvonen haluaa tietää.

Apotti lisää lääkitysvirheitä ja vie aikaa potilastyöltä – Juvoselta kirjallinen kysymys: Mitä hallitus aikoo tehdä ongelmien ratkaisemiseksi?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloissa on kärsitty kovasta työntekijäpulasta, mikä on johtanut potilas­turvallisuuden vaarantumiseen. Myös potilaat ovat kertoneet päivystyksen ruuhkista HUSin sairaaloissa. Kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) toteaa, että niin päivystyksen kuin myös koko sairaalatoiminnan ongelmiin on puututtava heti. Viestit päivystyksestä ovat karmaisevia, eikä niiden edessä saa antautua.

&#8211; Kaikki perustyötä jarruttavat asiat, jotka lisäävät kiirettä ja epävarmuutta sekä hidastavat toimintaa, on korjattava. Toimimattomat ja vaikeaselkoiset tietojärjestelmät ärsyttävät ja aiheuttavat stressiä. Kärsijänä on paitsi lääkäri ja hoitaja myös potilas, jonka asialla meidän kaikkien tulee olla, sanoo kansanedustaja Arja Juvonen.
Yksi suuri syypää katastrofaalisiin ongelmiin HUSin alueella on Apotti-tietojärjestelmä, jonka sujuvuutta, epävarmuutta ja vaikeaselkoisuutta on kritisoitu terveydenhuollon toimijoiden ja käyttäjien osalta jo vuosia.
Ongelmia havaittiin taannoin radiologiassa: radiologien tekemät kuvat ja lausunnot eivät näkyneet eikä potilaiden röntgen-, magneetti- ja ultraäänikuvia löytynyt asianmukaisesti järjestelmästä (Yle 21.5.2021).
Ylimääräisestä byrokratiasta on päästävä eroon
Apotin on kerrottu lisäävän lääkitysvirheitä ja vievän aikaa potilastyöltä. Iltalehden haastattelemat työntekijät kertoivat joko vaihtaneensa työpaikkaa tai harkinneensa työpaikan vaihtoa (Iltalehti 21.10.2021).
Juuri uutisoitiin, että lääkäreiden mukaan aikaa paneutua potilaan ongelmiin ei ole ja tietoja kirjataan Apottiin puutteellisesti tai jopa väärin. Apotin kanssa toimimisen kerrotaan olevan uuvuttavaa. (Kauppalehti 24.7.2022)
&#8211; Terveydenhuoltoa ohjaavat tietojärjestelmät. Kun suorittaville työntekijöille eli lääkäreille ja hoitajille tulisi antaa kaikki voima ja viisaus tehdä työ potilaslähtöisesti, heille kasataankin kaikki byrokratia työpöydälle. Toimimattomat tietojärjestelmät ovat sitä. Suorittavilta henkilöiltä on otettava kaikki ylimääräinen byrokratia pois, Juvonen vaatii.
Tietojärjestelmien vaikeudet korjattava
Työ pitää järjestää sellaiseksi, että se sujuu. Jos kyseessä ovat tietokonejärjestelmien vaikeudet, on ne korjattava sujuviksi tai niiden käyttöön on löydyttävä avustavaa tietoteknistä henkilöstöä, joiden tehtävä ei ole potilastyössä vaan potilastyötä tekevien rinnalla.
&#8211; Koronaepidemia on aiheuttanut karmean stressin sairaaloiden työntekijöille. Nyt on mietittävä, mutta myös laitettava, työntekijöiden työolosuhteet kuntoon, Juvonen vaatii.

Terveydenhuollon työntekijöiden työolosuhteet on saatava kuntoon – Arja Juvonen: Lääkärit ja hoitajat nääntyvät tietojärjestelmä Apotin edessä

Eduskunta käsittelee parhaillaan turvallisuusselontekoa, mutta huoltovarmuuden kannalta kriittisiä osa-alueita on jätetty käsittelyn ulkopuolelle. Niiden joukossa ovat muiden muassa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät, jotka ovat kansalaisten hengen ja terveyden kannalta aivan välttämättömiä.

Uudellamaalla käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä Apotti kaatui tunniksi torstaiaamuna. Se johti siihen, ettei lääkäri- ja laboratorioaikoja voinut varata eikä potilaiden tietoja voinut hakea järjestelmästä HUS:issa.
&#8211; Kyseessä on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön järjestelmä, jonka pidemmät käyttökatkokset voivat vaarantaa kansalaisten hengen ja terveyden. Jotta esimerkiksi leikkaukset voitaisiin tehdä turvallisesti, potilaan tietojen on oltava aina saatavilla, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen korostaa.
Yhtä tärkeää kuin sähkönsaannin turvaaminen
Tietojärjestelmien toiminta on yhtä tärkeää kuin sähkönsaannin turvaaminen. Vaikka esimerkiksi sähkökatkoihin on varauduttu sairaaloissa generaattoreilla, tämä ei riitä, jos kriittisten tietojärjestelmien toimintaa ei pystytä turvaamaan. Vihamielinen hyökkäys on oleellisesti helpompaa toteuttaa tietoverkkoihin kuin sähköverkkoihin.
&#8211; Tällä hetkellä lisäksi ICT-alan toimihenkilöt ovat lakossa. Nyt pitäisi selvittää, mitä tapahtui, ja varmistaa, että potilasjärjestelmiin ei ole mahdollista tunkeutua tai niitä sabotoida ulkopuolelta. Tietoliikennekatkojen varalta esimerkiksi leikkausten edellyttämien potilastietojen on oltava saatavilla sairaaloissa paikallisesti, ilman tietokantaan pääsyä, Juvonen huomauttaa.
Terveydenhuollon toimivuus avainasemassa
Juvonen on kritisoinut sitä, että eduskunnassa käsittelyssä olevaa turvallisuusympäristön muutosta koskevaa ajankohtaisselontekoa ei tuotu sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn.
&#8211; Selonteko pohjustaa keskustelua ja päätöstä Natoon liittymisestä, mutta sen pitäisi antaa kokonaiskuva turvallisuuskysymyksiin laajemminkin. Kriisiaikana terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus, kesto ja kantokyky on keskeistä, ja turvallisuuteen varustautumisessa terveydenhuollon toimivuus on avainasemassa.
&#8211; Huoltovarmuuden osalta olisi varmistettava myös lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden riittävä varastointi ja saatavuus, jos esimerkiksi merikuljetuksiin kohdistuu häiriöitä, Juvonen muistuttaa.
&nbsp;

Uudellamaalla käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä kaatui – Juvonen: Kriittisten sote-tietojärjestelmien toimivuus on keskeinen osa huoltovarmuutta

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on ottanut Forum 24 -lehdessä julkaistussa tuoreessa kolumnissaan kantaa viime aikoina käytyyn keskusteluun turvallisuudesta ja erityisesti arjen turvallisuudesta. Immosen mukaan päättäjien ja viranomaisten vastuulla on varmistaa suomalaisten hyvä arjen turvallisuuden taso.

&#8211; Suomen kansallisen turvallisuuden politiikka perustuu pääosin ennaltaehkäisyyn. Tapaturmat, onnettomuudet ja häiriöt on pyrittävä estämään ennen kuin ne tapahtuvat, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.
Nyky-yhteiskunta on riippuvainen sähköisestä toimintaympäristöstä. Arjen turvallisuuteen kuuluu teknologiaan liittyvä luotettavuus.
&#8211; Teknologisiin järjestelmiin kohdistuva hyökkäys voi haitata elämää merkittävällä tavalla. Häiriöt voivat kohdistua vaikkapa sähkönjakeluun, viestintäverkkoihin tai maksuliikenteeseen. Nämä toiminnot on varmistettava kaikissa oloissa, Immonen muistuttaa.
Suomessa poliiseja vähiten Pohjoismaista
Immosen mielestä on elintärkeää, että ensihoidon sekä palo- ja pelastustoimen toimintavalmius turvataan.
&#8211; Hätätilanteessa hätäkeskuksen on vastattava ja pelastustoimi ja ensihoito saatava nopeasti paikalle. Näiden resurssit on varmistettava, ja henkilöstön osaaminen, kalusto ja lainsäädäntö pidettävä ajan tasalla.
Poliisin tehtävä on turvata yleinen järjestys ja turvallisuus. Poliisi estää ennalta rikoksia ja selvittää niitä.
&#8211; Tällä hetkellä Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän poliiseja kuin muissa Pohjoismaissa. Poliisien määrä on saatava nostettua lähemmäs pohjoismaista tasoa.
Kyberhyökkäykset terveydenhuollon uhkana
Immosen mukaan Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen rooli korostuu nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuu lisääntyvää kyber- ja hybridivaikuttamista.
&#8211; Suomen on varauduttava esimerkiksi siirtolaisvirtojen välineellistämiseen ja ohjaamiseen perustuvaan hybridihyökkäykseen saattamalla valmiuslainsäädäntö ja toimintavalmiudet kuntoon.
Immonen varoittaa, että terveydenhuolto on yksi kriittisistä kyberhyökkäysten kohteista.
&#8211; Palvelunestohyökkäykset, tietovuodot ja tietojen urkinta ovat tyypillisiä terveydenhuollon potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä.
&#8211; Sosiaali- ja terveyspalvelut ja potilastietojärjestelmät on pidettävä tasokkaana. Viranomaisille on saatava riittävät resurssit ja toimivaltuudet kyberhyökkäyksiin vastaamiseksi. Digitaaliset onnettomuudet on kyettävä estämään.
Eripurainen kansakunta on uhka turvallisuudelle
Immonen korostaa, että kansalaisten on hyvä osata tunnistaa kodin ja lähiympäristön turvallisuusriskejä sekä kyetä ehkäisemään niitä ja varautua niihin.
&#8211; Jokaisen on tärkeää huolehtia arjen turvallisuudesta, olipa sitten kyse tietoturvasta tai luottamuksen ilmapiirin vaalimisesta yhteiskunnassa. Sisäisesti eripurainen kansakunta on uhka arjen turvallisuudelle. Vastakkainasettelu luo otolliset olosuhteet ulkopuoliselle vaikuttajalle ja tarjoaa aukon hybridivaikuttamiselle.
&#8211; Uhkat monimutkaistuvat ja muuttuvat nopeasti. Nykymaailmassa arjen turvallisuus ulottuu kaikkialle. Turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan mukaan meitä kaikkia, Immonen toteaa.
&nbsp;

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan erinäisissä vaalikeskusteluissa on tullut selväksi, että hallituspuolueilla ei ole miljardilupauksilleen taloudellista selkänojaa. Purra huomauttaa, ettei hallitus ole kohdentanut rahoitusta riittävästi edes hyvinvointialueiden käynnistymiseen, ja monilla alueilla on jo nyt kriisitunnelma.

&#8211; Kyse on toki paljon puhutusta palkkaharmonisoinnista, mutta myös erityisesti muista käynnistämis- ja muutoskustannuksista, kuten ICT- ja tietojärjestelmätoiminnoista, jotka ovat elintärkeitä koko aluesoten onnistumisen kannalta, kertoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
&#8211; Kunnat ylittävä integraatio ja koko alueuudistuksen idea edellyttävät toimivia yhteisiä järjestelmiä. Ilman niitä kaikki jää laahaamaan eikä mahdollisuuksia hyviin uusiin toimintoihin ole. Kyse ei siis ole ”vain tietotekniikasta” vaan koko uudistuksen välttämättömistä osasista.
Huolestuttavia viestejä alueilta ja Kuntaliitosta
Erityistä huolta on kantautunut Länsi-Uudeltamaalta, Vantaa-Keravalta ja esimerkiksi Pirkanmaalta. Ne ovat saaneet vain pienen osan hakemistaan ICT:n kehitysrahoista. Esimerkiksi Länsi-Uusimaa haki 84,7 miljoonaa euroa, mutta sai vain 12,6 miljoonaa. Huomionarvoista on, että edes koko haetulla summalla ei rakennettaisi yhtä ainoaa potilastietojärjestelmää, vaan koko raha menisi yksistään hallinnon ICT-kuluihin.
&#8211; Hallitus, eritoten keskusta, joka runnoo omaa malliaan läpi, ei ole huolehtinut ihmisten elintärkeiden palveluiden turvaamisen taustalla olevien toimintojen rahoittamisesta. Kun lupauksia kansalaisille tehdään, niiden toteutuksesta pitäisi huolehtia, Purra toteaa.
&#8211; Ei ihme, että Kuntaliiton sotemuutosjohtajan mielestä pitäisi painokkaasti harkita koko uudistuksen lykkäämistä. Myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) omalta hyvinvointialueelta Pirkanmaalta on kerrottu valmistelevan johdon suulla, että rahojen puute johtaa siihen, että tavoitteisiin ei päästä. On hyvin mahdollista, että Suomen suurin hyvinvointialue Pirkanmaa ei käynnisty 1.1.2023, vaan sote jatkuu kuntakohtaisena.
Lisäbudjettiväläytyksiä vaalien pelossa
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) vastasi Ilta-Sanomien keskustelussa keskiviikkona Purran kysyessä asiasta, että hallitus on tuomassa lisäbudjetin, jolla rahoitus varmistetaan ja alueet saadaan käyntiin. Eilen Ylellä Purra yritti saada Saarikkoa vastaamaan, minkä kokoinen lisäbudjetti on tulossa.
&#8211; Pelkästään neljä suurinta hyvinvointialuetta tarvitsevat ICT:hen heti 140 miljoonaa lisää rahaa. Miten rahoitus aiotaan kattaa? Ja miksi ihmeessä rahoitus annetaan vasta sitten, kun alueiden hätähuudot kaikuvat juuri ennen vaalipäivää? Rahojen tarve on kuitenkin ollut tiedossa useita kuukausia, Purra hämmästeli.
Hallitus teki ensin hallintohimmelin ja mietti vasta sen jälkeen
Purra huomauttaa, että valtion ja muun julkishallinnon ICT- ja tietojärjestelmähankkeet tuntuvat olevan kuin mustia aukkoja eikä mitään strategiaa valtio-ostajalla tunnu olevan. Kustannukset ovat karanneet käsistä monella sektorilla poliisista sotepuolelle.
&#8211; Sitä suuremmalla syyllä tämä hallintouudistus olisi pitänyt tehdä toteuttamiskelpoisen ja ensin hoidettavan tietojärjestelmäsuunnittelun päälle. Järjestys tällä hetkellä on täysin pielessä – ensin hallintohimmeli ja sitten vasta aletaan miettiä, miten toiminta saataisiin konkreettisesti käyntiin. Erot alueiden välillä repeävät, Purra ennustaa.
Järjestelmät kehitettävä lähellä käyttäjää
Nykyiset järjestelmät, kuten asterit ja apotit, nielevät valtavia summia veronmaksajien rahaa. Pahimmassa tapauksessa ne eivät toimi ja vievät kohtuuttomasti soten tekijöiden työaikaa. Ulkomaiset firmat keräävät rahat, joita voitaisiin käyttää suomalaisiin järjestelmiin ja niiden kehittämiseen.
Purra haluaakin, että strategisesti tärkeiden tietojärjestelmien kehittäminen olisi mahdollisimman lähellä itse toimintaa, niin että käyttäjien näkemykset huomioitaisiin työn kaikissa vaiheissa.
&#8211; Esimerkki tällaisesta on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kehitetty Esko-potilastietojärjestelmä, joka saa paljon kehuja käyttäjiltään. He ovat nimenomaan voineet vaikuttaa sen kehittämiseen ja muokkaamiseen.
&nbsp;

Purra: Hallitus runnoi poliittisen himmelin ilman tarvittavaa rahoitusta ja aikaa – edes pääministerin maakunta ei todennäköisesti ole ajoissa valmis

Kansanedustaja ja farmaseutti Minna Reijonen on huolissaan siitä, että eri tietokannoissa olevissa potilaiden lääkitystiedoissa on usein virheitä. Käytännössä oikeat ja ajantasaiset tiedot lääkityksestä ovat potilaan itsensä vastuulla.
Kun sairaaloissa tai terveysasemilla tarkastellaan potilaiden lääkitystietoja, on niissä lähes aina vanhentuneita tietoja lääkityksestä tai annosmuutoksista.
&#8211; Tämä on harmillista, sillä moni olettaa, että lääkäri ja hoitohenkilökunta tietävät potilaan ajantasaisen lääkityksen, sanoo Minna Reijonen.
Ajantasaisen lääkityksen tulisi löytyä helposti
Kanta-palvelukaan ei ole täydellinen. Kun lääkäri muuttaa lääkitystietoja vaikkapa puhelimitse, ne eivät automaattisesti päivity lääkityskorttiin. Lääkitystietoihin eivät päivity myöskään potilaan itsehoitolääkkeet tai ravintolisät, jotka voivat vaikuttaa muihin lääkkeisiin. Ajantasainen lääkityskortti pitäisi saada tulostettua esimerkiksi apteekista asiakkaalle.
Käytössä on valtavasti erilaisia järjestelmiä, jotka eivät välttämättä keskustele keskenään. Lääkäreiltä tulee palautetta, etteivät järjestelmät toimi. Apteekeissa ollaan myös tietoisia siitä, etteivät lääkitystiedot ole yleensä ajan tasalla. Apteekeissa on painotettu asiakkaille, että nämä pitäisivät ajantasaista lääkityskorttia mukanaan. Tämä on tärkeää, sillä järjestelmistä ajantasaista tietoa ei aina löydy. Ajantasainen lääkityskortti on yleensä asiakkaan itse päivitettävä.
Virheet aiheuttavat potilaille vaaratilanteita
Sairaalasta joudutaan usein ottamaan yhteyttä potilaan kotiin tai hänen lääkejakeluansa hoitavaan henkilöön, koska tietokannoissa ei ole ajantasaista tietoa lääkityksestä.
&#8211; Myös ne tilanteet, joissa joudutaan sairaalaan vaikkapa eri paikkakunnalla ja yllättäen ovat sellaisia, ettei lääkitystietoja nähdä järjestelmistä, ja tämä saattaa aiheuttaa hoidon viivästymistä tai muita vaaratilanteita, toteaa Reijonen.
Sote-uudistus ei yksinään korjaa tilannetta
Lääkityksen tietopuutteet ovat aiheuttaneet läheltä piti -tilanteita ja turhaa työtä niin potilaille kuin hoitohenkilökunnallekin. Pahimmassa tapauksessa virheellisillä lääkitystiedoilla voi olla ikäviä seurauksia, jos käytetään vääriä lääkkeitä tai annoksia.
Vaikka muutoksia on tehty, niin vieläkään tieto ei kulje tarpeeksi. Sote-uudistus ei tuo yhtenäistä järjestelmää lääkitystietojen siirtymisen osalta koskemaan koko Suomea.
&#8211; Millä aikataululla saavutamme Suomessa tilanteen, jossa ajantasainen lääkityskortti on tulostettavissa asiakkaalle koko Suomessa yhtenäisesti riippumatta terveydenhuollon yksiköstä siten, että sinne ovat päivittyneet myös lääkitys- ja annosmuutokset? kysyi Reijonen asiasta vastaavalta ministeriltä kirjallisessa kysymyksessään.
&nbsp;

Reijonen vaatii potilaiden lääkitystietoja ajan tasalle: Tietopuutteet aiheuttaneet vaaratilanteita ja paljon turhaa työtä

Suomessa on terveydenhuollossa käytössä kymmeniä, jopa satoja eri järjestelmiä tiedon tallentamiseen. Farmaseutti, kansanedustaja sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijosen mukaan Suomessa tulisi olla käytössä vain yksi potilastietojärjestelmä.

Eri järjestelmät eivät aina keskustele keskenään, joten tieto ei automaattisesti kulje toisesta yksiköstä toiseen. Tämä muodostaa ongelman esimerkiksi silloin, kun asiakas käy eri sairaanhoitopiirin alueen vastaanotolla.
&#8211; Yhteen järjestelmään siirtyminen vie aikaa, eikä se ole toteutettavissa nopealla aikataululla. Minimivaatimus olisi, että nykyiset potilastietojärjestelmät vähintään ”keskustelisivat” keskenään, toteaa Minna Reijonen.
Tieto ei myöskään kulje automaattisesti terveyskeskusten tai sairaaloiden välillä.
&#8211; Kun tieto ei kulje, niin lääkitystiedot tai koetulokset eivät aina ole ajan tasalla. Edes saman sairaalan sisälläkään tieto ei kulje automaattisesti eri osastojen välillä, sanoo Reijonen.
Potilasturvallisuus vaarassa
Tiedon siirtymisen hankaluuksista voi tulla terveydenhoitohenkilöstölle ylimääräistä työtä. Jos koetulokset eivät ole ajan tasalla, saatetaan eri toimipisteissä tehdä samoja kokeita uudestaan. Tämä tarkoittaa aina ylimääräisiä kuluja.
Potilaalle voi myös aiheutua terveydellistä haittaa, esimerkiksi tilanteessa, jossa hän joutuu äkillisesti sairaalaan toisella paikkakunnalla eikä pysty itse kertomaan esimerkiksi ajantasaisesta lääkityksestään. Lääkityskortit eivät useinkaan ole ajan tasalla.
&#8211; Moni olettaa, että lääkäri ja hoitohenkilökunta tietävät ajantasaiset potilastiedot, vaikka näin ei aina ole. Kuitenkin ajantasaiset tiedot ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä, toteaa Reijonen.
Valtion tulisi ottaa kantaa potilastietojärjestelmiin
Kanta-tiedosto ei ole täysin kattava eivätkä esimerkiksi ajantasaiset lääkityskortit sinne automaattisesti päivity. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, kun tehdään lääkitysmuutoksia.
&#8211; Käytännössä ohjeistusta valtion taholta ei ole ollut, että Suomessa olisi julkisella puolella vain yksi järjestelmä, joka toimisi kaikkialla tai useampi, joiden tulisi vastaavasti keskustella keskenään, sanoo Reijonen.
Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen.
&nbsp;

potilastietojärjestelmät

Näin nakerretaan hyvinvointivaltion perustaa: Hammaslääkäri varasti veronmaksajilta 8 miljoonaa kruunua

EU haluaa kansalaisten potilastiedot yhteiseen jakoon – vastustajat huolissaan luottamuksellisten tietojen kohtalosta

Apotti lisää lääkitysvirheitä ja vie aikaa potilastyöltä – Juvoselta kirjallinen kysymys: Mitä hallitus aikoo tehdä ongelmien ratkaisemiseksi?

Terveydenhuollon työntekijöiden työolosuhteet on saatava kuntoon – Arja Juvonen: Lääkärit ja hoitajat nääntyvät tietojärjestelmä Apotin edessä

Uudellamaalla käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä kaatui – Juvonen: Kriittisten sote-tietojärjestelmien toimivuus on keskeinen osa huoltovarmuutta

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Purra: Hallitus runnoi poliittisen himmelin ilman tarvittavaa rahoitusta ja aikaa – edes pääministerin maakunta ei todennäköisesti ole ajoissa valmis

Reijonen vaatii potilaiden lääkitystietoja ajan tasalle: Tietopuutteet aiheuttaneet vaaratilanteita ja paljon turhaa työtä

Reijonen: Sekamelska tietojärjestelmistä aiheuttaa turhia vaaratilanteita

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025