Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

säästäminen

Viitteitä talouskasvusta näkyy jo – Purra: ”Tarvitsemme nyt aitoa kysyntää”

Valtiovelan korot kasvavat ja eduskuntavaalien alla puolueet ovat vihjailleet menoleikkauksista. Eilisessä Ylen A-Talkissa konkretiaa leikkauksiin ei kuitenkaan kansanedustajilta kuultu perussuomalaisten Ville Taviota lukuun ottamatta. Vasemmistoliiton Jussi Saramon mielestä mitään leikkauksia ei edes tarvitse tehdä, jos vain verotus pidetään nykyisellä tasolla. Tavio huomautti, että vaikka Suomessa on jo nyt yksi maailman korkeimmista veroasteista, sen vastineeksi ei saa palveluja.

Perussuomalaisten Ville Tavio <a href="https://areena.yle.fi/1-50949905">huomautti</a> eilen Ylen A-Talkissa, että valtion velkataakka hipoo jo 60 prosenttia BKT:sta.
&#8211; Julkinen sektori on paisunut valtavan suureksi ja tarvitaan korkeaa verotusta, jotta julkista sektoria voidaan pitää yllä. Kuitenkaan korkea verotus ei kannusta tekemään töitä eikä se pidä yllä yritysten kilpailukykyä, Tavio sanoi.
Hallitus on viime vuosina perustellut jatkuvaa lisävelanottoa muun muassa koronalla. Tavio kuitenkin huomautti, että hallitus on ottanut jopa 10 miljardia velkaa, joka ei liity koronaan tai Ukrainan sotaan.
&#8211; Rahoja on käytetty huonosti ja velan kasvun määrä per capita on Suomessa Euroopan kärkitasoa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 on peräti 8,1 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vasemmistoliiton Jussi Saramon mielestä valtion talouspolitiikka on kuitenkin onnistunutta.
&#8211; Suomella menee hyvin. Me emme ole kriisissä. Ekonomistien mukaan Suomi on yksi parhaita velkakestäviä maita, Saramo päästeli.
Demarit leikkaisivat, mutta eivät tiedä mistä
Samaan aikaan kun velkavuori kasvaa, myös inflaatio laukkaa ja talouskasvu hidastuu. Pääministeripuolue SDP:n linjaan on tällä vaalikaudella kuulunut se, että leikkauksia ei tarvita, mutta nyt vaalien alla demarien retoriikkaan on ilmestynyt vihjauksia siitä, että valtion menoja pitää leikata. Kukaan ei tosin tiedä, mistä demarit leikkaisivat. Todennäköisimmin demarit eivät itsekään tiedä.
Demarien kansanedustajalta Antti Lindtmanilta ei kuultu vielä eilen Ylen A-Talkissa tarkennuksia SDP:n leikkauskohteista.
&#8211; Tullaan tarvitsemaan useita keinoja. Meillä on valmistelu kesken. Kun se on valmis, omat toimet ja yksityiskohdat kerrotaan, Lindtman sanoi.
Tavio kehotti demareita laatimaan valmiiksi omat leikkauskohteet ja huomautti, että rahat alkavat olla lopussa.
&#8211; Tällä korkotasolla pelkät korkomenot ovat puolitoista miljardia euroa. Suomessa on yksi maailman korkeimmista veroasteista, mutta sen vastineeksi ei saa palveluja. Tämä ei voi enää jatkua näin, Tavio sanoi.
Hän tiivisti perussuomalaisten leikkauskohteet: leikkaukset tulee tehdä sellaisiin kohteisiin, joilla ei ole vaikutusta suomalaisten hyvinvointiin.
&#8211; Leikkauskohteita ovat esimerkiksi kehitysapu ja maahanmuutto. Molemmista voidaan leikata miljardeja. Myös esimerkiksi Yleisradion puolen miljardin euron vuosibudjetista voi leikata.
Vasemmistolle maahanmuutto ei maksa mitään
Tavio mainitsi myös, että perussuomalaiset olisi jättänyt tekemättä ylikunnianhimoiset ilmastotoimet ja ollut osallistumatta EU-elvytyspakettiin, josta kertyy useiden miljardien tappiot veronmaksajille.
&#8211; Ilmasto ei voi olla tekosyy jatkuvalle velkaantumiselle, kun samaan aikaan muut maat osaavat välttää velkaantumista, Tavio sanoi.
Maahanmuutto maksaa eri arvioiden mukaan veronmaksajille vähintään kolme miljardia euroa vuodessa. <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/mita-saa-13-miljoonalla-eurolla/">Tutkimuksen mukaan</a> jokaisen Suomeen saapuvan humanitaarisen maahanmuuttajan elinkaarikustannukset veronmaksajille ovat noin miljoona euroa.
Saramon mielikuvitusmaailmassa maahanmuutosta ei kuitenkaan kerry kuluja veronmaksajille. Saramo vähätteli maahanmuuton kustannuksia, ja väitti, että haittamaahanmuuton kulut olisivat vuositasolla vain ”joitakin satoja miljoonia”.
Kaikkien pitäisi nyt osata säästää
Saramo myös väitti, että maahanmuutosta kertyisi jopa tuloja, koska osa maahanmuuttajista käy töissä. Tosiasiassa Suomeen saapuvat maahanmuuttajat kuitenkin työskentelevät enimmäkseen matalapalkka-aloilla, joista ei juuri kerry verotuloja yhteiseen kassaan.
Samaan aikaan maahanmuuttajat käyttävät runsaasti kalliita yhteiskunnan palveluja ja vastaanottavat tulonsiirtoja
&#8211; Jos me pidetään veroaste nykyisellä tasolla, leikkauksia ei tarvita, Saramo lausui.
Tavio totesi, että vaikka leikkauksien nimeäminen voi tuntua puolueista ikävältä &#8211; etenkin vaalien alla &#8211; pitäisi kuitenkin nyt riittää rohkeutta puhua leikkauksista.
&#8211; Vaikka puolueet eivät haluaisi tinkiä omilta eturyhmiltään, näkisin, että kaikkien pitäisi nyt tehdä se ja olla valmiita tinkimään jostain. Kaikkien pitäisi olla valmiita säästämään.

Tavio: Ilmasto ja korona eivät voi olla tekosyy jatkuvalle velkaantumiselle – ”Muut maat osaavat välttää velkaa”

Hurjasti kallistuvat hinnat näkyvät nyt niin ruokakaupan kassalla, asumiskuluissa kuin bensapumpullakin. Yleisradio on samaan aikaan nostanut esille puhuvia päitä vakuuttamaan kansalle, että näin pitää ollakin, eikä verotusta saa alentaa. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén huomauttaa, että Ylelle annettujen lausuntojen taustalla on tosiasiassa ilmastopolitiikkaan ja vihreään politiikkaan liittyviä tarkoitusperiä. &#8211; Kai veropolitiikassa pitää huomioida muitakin asioita kuin ilmastonmuutos. Ei voi olla niin, että sanomalla sana ”ilmastonmuutos”, mitään väliä ei ole sillä, mitä tapahtuu Suomen taloudelle, Virén sanoo. 


Inflaatio köyhdyttää kansaa, ja suomalaisten ostovoima heikkenee nyt nopeammin kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Kiristyvien elinkustannusten paineessa perussuomalaiset on useaan otteeseen esittänyt veronalennuksia, joita Sanna Marinin (sd) hallitus ei kuitenkaan halua tehdä.
Hallituksen saarnaa kohoavan verotuksen ihanuudesta tuuttaa eetteriin myös Yleisradio. Viime keväästä asti Yle on toistuvasti juoksuttanut esille huolella valikoituja puhuvia päitä kertomaan kansalle että verotusta ei saa missään tapauksessa keventää.
Viime viikolla julkaistun Ylen artikkelin otsikko oli jo kuin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12499309">sivallus</a> kalliista hinnoista tuskailevan palkansaajan naamaan:
Ekonomistit torjuvat poliitikkojen ehdottamat veronkevennykset: hinnat voisivat nousta entisestään ja huippurikkaat hyötyä.
Yle voisi kertoa taustoista rehellisesti
Yle onkin ottanut asiakseen saarnata kaikelle kansalle, miksi hintojen kallistumiseen on vain pakko tottua, eikä tilanteelle pidä tai tuskin edes voi tehdä mitään. Usein toistuvan viestin varmuutta pönkitetään sillä, että Ylen alustalla viestin kertojina on ekonomisteja, joiden vihjataan edustavan kaikkia talousviisaita.
Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén antaa palautetta Yleisradion asennekasvatukselle. Hän esittää vaihtoehtoisia näkemyksiä Yle-talousviisaiden kuritusopille.
&#8211; On omituista julistaa viestiä antamalla ymmärtää, että kaikki Suomen ekonomistit olisivat tätä mieltä ja että kyseessä olisi yleinen käsitys taloustieteilijöiden keskuudessa. Rehellisempää olisi, jos Yle kertoisi poimineensa kolme ekonomistia, joilta on saatu suhteellisen yhdenmukaiset vastaukset. Kyllä Yle tietää tasan tarkkaan, mitä haastateltavat tulevat sanomaan, Virén tylyttää.
Tulonsiirtoja velkarahalla – ei hyvä idea
Inflaatiokierteestä voidaan periaatteessa päästä ulos myös jakamalla etuuksia, eli antaa tulonsiirtoja heikentyvästä ostovoimasta kärsiville väestöryhmille. Ylen jututtamien ekonomistien perusviesti onkin ollut, että tulonsiirtoihin tulisi tehdä indeksikorotukset. Indeksikorotuksilla ei kuitenkaan ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia, eivätkä korotukset auta tavallisia palkansaajia, jotka maksavat itse omat elinkustannukset.
Virén huomauttaa, että inflaation taustalla on liikakysyntä eli tilanne, jossa tuotteiden kysyntä nousee tarjontaa nopeammin.
&#8211; Ajatus siitä, että ongelma ratkaistaisiin tulonsiirroilla, eli lisättäisiin kokonaiskysyntää on jo itsessään inflatorista. Varsinkin nykytilanteessa on selvää, että jos annamme ihmisille lisää tulonsiirtoja, ne joudutaan joka tapauksessa rahoittamaan velkarahalla. Velkaantuminen pahentaa itsessään julkisen talouden tilaa samalla kun kysyntä kasvaa, eli ei tuossa paljoa järkeä olisi, talousprofessori sanoo.
Julkisista menoista jo nyt suuri osa on sosiaaliturvan menoja, ja menot ovat kasvussa. Vuonna 2020 Suomen <a href="https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit/sosiaaliturvan-menot-ja-rahoitus">sosiaaliturvamenot</a> olivat 75,9 miljardia euroa. Reaalinen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,9 prosenttia. Sosiaaliturvan menot asukasta kohden olivat 13 714 euroa.
Kustannuksia voi laskea vain veronalennuksilla
Kokonaisuuden kannalta Virén sanoo suosivansa mieluummin toista keinoa eli kustannusten pienentämistä &#8211; käytännössä veronalennuksia.
&#8211; Verotus on kriittisin elementti. Ja mitään muuta neutraalia tapaa vaikuttaa kustannustasoon ei käytännössä ole kuin verotuksen keventäminen. Käytettävissä olevat tulot nousevat kaikilla heti veronkevennysten seurauksena.
Ylen haastattelemien ekonomistien mukaan veronalennuksia ei pitäisi tehdä, koska myös hyvätuloiset saattavat hyötyä. Virén toteaa, että linjaus on tuhoisa talouden vahvistumisen kannalta.
&#8211; Kaiken talouspolitiikan ensisijaisena tavoitteena tulisi olla yhteisen kakun kasvattaminen, jolloin myös jaettavaa on tarvittaessa enemmän. Mikäli keskitytään vain tulojen jakamiseen, niin silloin veropolitiikalla ei koskaan saada aikaan hyviä tuloksia.
Korkea kokonaisveroaste on myös omiaan ylläpitämään kannustinloukkuja eli vähentämään työn tekemisen houkuttelevuutta kaikissa tuloluokissa. Tällöin jää paljon töitä tekemättä, eikä verojakaan kerry.
Kannustimien heikentämisen vuoksi moni ammattilainen valitsee ylitöiden tekemisen sijaan nykyään mieluummin vapaa-ajan. Marginaaliverotus eli lisätuloista perittävä vero on nykyisellään merkittävä kannustinloukku
&#8211; Voidaan hyvin kysyä, onko se järkevää, että niiden, joita yhteiskunnassa eniten tarvitaan, kuten lääkärien, ei kannata tehdä enemmän töitä, eli lääkärien palveluja on vähemmän saatavilla. Mitä hyvää siitä sitten seuraa? Virén kysyy.
Veropolitiikassa huomioitava muutakin kuin ilmastonmuutos
Inflaatio näkyy tällä hetkellä erityisesti energian hinnassa. Muualla Euroopassa, esimerkiksi Saksassa, parlamentti on päättänyt laskea tilapäisesti energian verotusta kesäkuukausien ajaksi. Virén huomauttaa, että veronalennuksilla energian hintojen nousua ei voi kokonaan taklata, mutta lievittää silti voidaan.
Verotuksen alentaminen Saksassa on <a href="https://stage.sudev.fi/verotuksen-alentaminen-saksassa-laski-bensan-litrahintaa-yli-20-senttia-usan-presidentti-biden-samoilla-linjoilla-yleisradio-haki-agendaa-puhuvat-taloustieteilijat-kertomaan-miksi-veroale-ei-kann/">laskenut</a> bensan litrahintaa yli 20 senttiä. Nyt myös USA:n presidentti Joe Biden esittää bensan veroalea. Yle luonnollisesti juoksutti agendaa puhuvat taloustieteilijät kertomaan myös, miksi suomalaisten nyt vain pitää opetella tankkaamaan maailman kalleinta bensaa.
Virénin mukaan Yle-ekonomistien lausuntojen taustalla on kätkettyjä motiiveja.
&#8211; Argumentin, jonka mukaan hintojen pitää jatkuvasti nousta, taustalla on ilmastopolitiikkaan ja vihreään politiikkaan liittyviä tarkoitusperiä, joita ei yleensä sanota ääneen.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija Marita Laukkanen on kuitenkin sanonut asian myös suoraan. Laukkasen mukaan polttoaineiden hinnannousu on i<a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3652fc43-383a-4bad-b620-da24bcdc46a5">lmastonäkökulmasta hyvä asia</a>, koska näin Suomi pääsee lähemmäs ilmastotavoitteitaan.
&#8211; Ajatuksena siis on, että ilmastoa pelastetaan hintojen nousulla, ilmasto on tärkein, joten ihmisillä ei pidäkään olla varaa ajaa autolla. Jos laajemmin omaksutaan tällainen ajattelutapa, on päivänselvää, että kaikki veronkorotukset ja hintojen nousu voidaan aina selittää hyvänä asiana. Kai veropolitiikassa pitää huomioida muitakin asioita kuin todellinen tai kuviteltu ilmastonmuutos. Ei voi olla niin, että sanomalla sana ”ilmastonmuutos”, mitään väliä ei ole sillä, mitä tapahtuu Suomen taloudelle.
Virén huomauttaa myös, että Helsingissä hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella asuvan hyvätuloisen ihmisen on usein vaikea ymmärtää polttoaineen hinnan nousemisen konkreettisia seurauksia syrjäseudulla.
&#8211; Jos viettää omaa elämäänsä lähinnä Helsingin Töölössä tai Eirassa, ei sitä helposti ymmärrä, että maailma on toisenlainen muualla Suomessa, vaikka Pudasjärvellä, jossa töihin ei voi mennä sähköpotkulaudalla. Jos polttoaine vielä tästä kallistuu, monella ei ole enää ole varaa käydä töissä. Kallis bensa torppaa tehokkaasti työvoiman liikkuvuutta, vaikka juuri sitä nyt tarvittaisiin, että ihmiset liikkuisivat työn perässä.
Valtion tulisi kannustaa säästäväisyyteen
Ylen haastattelemia, veronalennuksia vastustavia ekonomisteja näyttää kauhistuttavan myös ajatus siitä, että kansalaisella olisi ylipäätään mahdollisuus säästää osa tuloistaan.
Virén ihmettelee, miten kauas nyky-yhteiskunnassa on siirrytty aiempien vuosikymmenien mentaliteetista, jolloin kaikkia suomalaisia kannustettiin säästämään, ja perheissä jo pienillä lapsilla oli säästöpossu.
&#8211; Historiallinen tarkastelu osoittaa, että Suomessa köyhätkin ihmiset ovat pyrkineet kerryttämään edes jonkinlaista hätävaraa. Tältä osin säästäväisyydestä näyttää tulevan katoavaa kansanperinnettä. Minusta on kuitenkin huolestuttava ajatusmalli, että ihmisellä ei edes saisi olla säästöjä. Nyt olemme tilanteessa, jossa monessa kotitaloudessa kaikki menot hupenevat suoraan kulutukseen siis perusmenoihin.
&#8211; Perusajatuksena näyttää nyt olevan tuudittaa kansa ajatukseen, että joka kerta kun tulee jokin kriisi, seurauksena tarvitaan väistämättä julkisen vallan massiivisia elvytystoimia, koska muuten ihmiset eivät selviydy, eli aina valtio ja Kela tulee apuun, Virén sanoo.
Hän huomauttaa, että tulonsiirtojen ei koskaan tulisi olla normaali osa koko väestön tulonmuodostusta, sillä perinteisesti tulonsiirrot on tarkoitettu yhteiskunnan huono-osaisimpien kotitalouksien auttamiseen pahoina päivinä.
&#8211; Tulonsiirtojakin tarvitaan, mutta olisi erittäin hyvä, että ihmisillä olisi myös omaa puskuria yllättävien tilanteiden varalle, ettei kaikki raha mene suoraan kulutukseen. Valtion tulisi paremminkin miettiä keinoja, miten ihmisiä voi kannustaa ja auttaa säästämään.

Yle juoksutti esille ekonomistiköörin hehkuttamaan kiristyvää verotusta ja kohoavia elinkustannuksia – Talousprofessori Virén tyrmää: ”Tuhoisa linja talouden vahvistumisen kannalta”

säästäminen

Viitteitä talouskasvusta näkyy jo – Purra: ”Tarvitsemme nyt aitoa kysyntää”

Tavio: Ilmasto ja korona eivät voi olla tekosyy jatkuvalle velkaantumiselle – ”Muut maat osaavat välttää velkaa”

Yle juoksutti esille ekonomistiköörin hehkuttamaan kiristyvää verotusta ja kohoavia elinkustannuksia – Talousprofessori Virén tyrmää: ”Tuhoisa linja talouden vahvistumisen kannalta”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025