Viitteitä talouskasvusta näkyy jo – Purra: ”Tarvitsemme nyt aitoa kysyntää”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä muistuttaa, että edellinen Sanna Marinin hallitus syöksi Suomen velkakierteeseen. – Siitä on jäänyt paljon korjattavaa tälle ja myös tuleville hallituksille, ei vähiten tehottoman ja alirahoitetun soten vuoksi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa maahanmuuton valtavista kustannuksista tavan kansalaiselle. - Yhä suurempi osa sosiaaliturvasta, yhä suurempi osa sotesta, ja yhä suurempi osa niin koulujen kuin vähemmistöteollisuudenkin erityispalveluista menee ulkomaalaistaustaisille. Se kaikki on pois suomalaisilta.

Suomi ei kestä enää sosialismia, ei rahan lappamista turhaan ja haitalliseen, ei yhtään jakopuolueiden konsensushallitusta, eikä huikentelevaa maailmanparantamista, sanoo valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. - Meidän tehtävämme on suomalaiset siitä vakuuttaa. Sai alijäämiä vähentävällä politiikalla suosiota tai ei, se on se mitä on tehtävä.

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Maahanmuuttopolitiikka vääjäämättä kiristyy koko EU:ssa, muun muassa rikoksista tuomittujen maahanmuuttajien karkotukset ovat vauhdittuneet eri maissa. Suomessa enää lähinnä maahanmuutosta hyötyvät vasemmistopuolueet pitävät yllä epärealistisia maahanmuuttounelmiaan.

Talousvaliokunta sai valmiiksi mietintönsä teollisuuspoliittisesta selonteosta. Valiokunta pitää selontekoa kattavana. Mietinnössä on tuotu esiin myös selkeitä kehittämistarpeita Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet korostavat talouskasvun välttämättömyyttä Suomen kehityksen kääntämiseksi kohti parempaa.

Suomi ei joudu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Komissio katsoo, että Suomen hallitus on sitoutunut julkisen talouden tasapainottamiseen vaikeasta talous- ja turvallisuustilanteesta huolimatta.