Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Vieraslajit

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi

Perussuomalaisten Juha Mäenpää on jättänyt <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_63+2023.aspx">kirjallisen kysymyksen</a> hukkakauran torjunnasta. Mäenpää on huolissaan hukkakauran torjumiseen liittyvän kasvinsuojeluaineen kiellosta Suomessa ja haluaa tietää, miten tehokas ja taloudellinen hukkakauran torjunta turvataan jatkossa.

<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hukkakaura">Hukkakaura</a> (Avena fatua) on erittäin vaikeasti torjuttava vieraslaji ja nopeasti lisääntyvä yksivuotinen heinämäinen rikkakasvi. Sen torjunta vaatii pitkää ja suunnitelmallista työtä. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluva Ruokavirasto muistuttaa, että hukkakaura aiheuttaa jopa miljoonien eurojen tappiot vuosittain mm. torjunnan kustannuksina ja sadon heikentyneenä laatuna.
Yksi hukkakaurayksilö pystyy saastuttamaan nopeasti kokonaisen <a href="https://yle.fi/a/3-12535159">peltolohkon</a>, sillä se voi tuottaa satoja siemeniä, jotka säilyvät maassa itämiskykyisinä vuosia. Sitä pidetään niin haitallisena, että sen torjunnasta on useissa maissa säädetty erityinen laki.
Hukkakauran torjuntaan velvoitetaan laissa
Suomessa hukkakauran torjuntaan kehotetaan sekä <a href="https://www.ruokavirasto.fi/kasvit/hukkakaura/lainsaadanto/">laki- että asetustasolla</a>.
&#8211; Laki hukkakauran torjunnasta määrää 2 luvun 4 §:ssä torjuntavelvollisuudesta: &#8221;Viljelmän tai sen läheisyydessä sijaitsevien alueiden haltijoiden on huolehdittava sellaisten toimenpiteiden suorittamisesta, joilla estetään hukkakauran esiintyminen ja leviäminen&#8221;, kansanedustaja Juha Mäenpää avaa.
Lisäksi laki säätää saman luvun 5 §:ssä ilmoitusvelvollisuudesta: &#8221;Jokaisen, joka tietää tai epäilee, että hänen hallitsemallaan alueella on hukkakauraesiintymä, josta ei ole aikaisemmin tehty ilmoitusta valvontaviranomaiselle, on ilmoitettava esiintymästä viipymättä alueen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.&#8221; Molemmista pykälistä säädetään tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
&#8211; Asia siis otetaan Suomessa vakavasti, Mäenpää toteaa.
Tukes kieltää kasvinsuojeluaineita
Hukkakauraa torjutaan muun muassa kemiallisesti. Viranomaispäätökset ovat kuitenkin tuoneet viime aikoina mutkia matkaan. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toimiva Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) <a href="https://www.farmit.net/ohra-kevatvehna-syysvehna-ruis-peruna/2023/02/08/tukes-jatti-uusimatta-axial-50-ec-ja-spotlight">jätti uusimatta</a> hukkakauran torjuntaan käytettyjen <a href="https://www.hankkija.fi/tuotantopanokset/kasvinsuojeluaineet-ja-biosidit/rikkakasvien-torjunta/ia-hukkakauran-torjuntavalmiste-axial-50-ec-poistuu--kemialliseen-torjuntaan-loytyy-ratkaisuja-2039024/">Axial 50 EC-</a> ja Swipe-valmisteiden kasvinsuojeluaineluvat Suomessa. Markkinointi, myynti ja toimitukset ovat sallittuja 31.7.2023 asti. Käyttö taas on sallittu 31.1.2024 asti, johon mennessä varastot on hävitettävä.
&#8211; Axialia ja Swipeä voi siten käyttää hukkakauran torjuntaan vain kasvukauden 2023 ajan. Muut hukkakauraan tehoavat valmisteet (Rexade, Attribut C, Broadway ja Avoxa) säilyvät valikoimassa, mutta niiden teho hukkakauraan on tutkimusten mukaan heikompi, Mäenpää selostaa.
Euroopassa aivan lähialueilla on päädytty toisenlaisiin ratkaisuihin Axialin (Swipe) suhteen. Sen tehoaine, pinoksadeeni, on EU:ssa uudelleen arvioitavana. Arviointiprosessi on viivästynyt osittain siksi, että sen aikana on täytynyt tehdä lisätutkimuksia. EU-arvioinnin viivästymisen ja Suomessa noudatettavan varovaisuusperiaatteen vuoksi Tukes päätti olla uusimatta rekisteröintiä. Sen sijaan Baltian maissa ja Ruotsissa viranomainen päätyi toiseen ratkaisuun: Axial (Swipe) pysyy siellä käytössä lisätutkimusten ajan.
&#8211; Tämä asettaa suomalaiset eriarvoiseen asemaan suhteessa lähialueiden kollegoihin, Mäenpää harmittelee.
Suomalaiset viljelijät huolissaan
Tämän kesän haasteellisten viljelyolosuhteiden kuormittaessa viljelijöitä hukkakaura ja sen torjumiseen liittyvän kasvinsuojeluaineen kielto ovat aiheuttaneet huolta tulevaisuudesta viljelijöiden keskuudessa. Kyseisessä vieraslajissa yhdistyvät sekä taloudellinen riski että lainsäädännölliset velvollisuudet. Riskinä on, että pinoksadeenituotteiden menettäminen johtaa hukkakauran saastuttaman alueen kasvamiseen ja saastuntatason pahenemiseen.
Mäenpää kysyykin asianomaiselta ministeriltä, millä keinoin tehokas ja taloudellinen hukkakauran torjunta turvataan jatkossa.
&nbsp;
&nbsp;

Mäenpää vaatii toimenpiteitä hukkakauran torjumiseksi – yksi hukkakaurayksilö voi saastuttaa nopeasti kokonaisen peltolohkon

Pienpetojen metsästyksen SM-kilpailut käydään tänä vuonna 18.-20.11.2022 Suomussalmen Ruhtinansalmella. Tapahtuma on aiheuttanut kritiikkiä ja vaatimuksia sen perumisesta runsaasti sosiaalisessa mediassa. Kilpailun järjestäjä Jarmo Heikkinen kertoi aiemmin Ylen haastattelussa saaneensa tapahtuman johdosta jopa tappouhkauksia.

&#8211; Tappouhkausten lähettäminen kilpailun järjestäjälle on törkeyden huippu. Pienpetojen pyynti on luonnonhoitoa, olipa kyseessä kilpailu tai vieraslajien systemaattinen torjunta. Pienpetojen pyynti vahvistaa myös muun muassa vesi- ja metsäkanalintujen kantoja, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa.
Haitalliset vieraslajit aiheuttavat tuhoja
Kilpailun lajeista minkki ja supikoira on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, sillä ne valtaavat elintilaa kotoperäisiltä lajeilta ja aiheuttavat tuhoja linnustolle etenkin saaristossa. Molempia pyydetään ympäri Suomea luonnonhoidollisista syistä. Supikoira on kotoisin Kaakkois-Aasiasta ja minkki Pohjois-Amerikasta. Molempia on tuotu alun perin turkiseläimeksi.
&#8211; Sekä supikoira että minkki ovat erittäin haitallisia vieraslajeja, jotka tuhoavat etenkin maassa pesivien lintujen pesiä. Minkki on syytä hävittää Suomesta senkin takia, että maastamme vuosikymmeniä sitten hävinnyt vesikko saisi mahdollisuuden palata takaisin alkuperäisille sijoilleen.
&#8211; Räjähdysmäisesti kasvanut minkkikanta tekee siitä tällä hetkellä mahdotonta ja siten köyhdyttää Suomen lajistoa, ja on täten suuri uhka Suomen luonnon monimuotoisuudelle, Antikainen sanoo.
Tukee luonnon monimuotoisuutta
Antikainen muistuttaa, että vieraslajien metsästys tukee Suomen luonnon monimuotoisuutta.
&#8211; Ihmeellistä, etteivät luonnonsuojelijoiksi itseään tituleeraavat somekommentoijat ole kartalla vieraslajien, kuten minkin ja supikoiran, aiheuttamista tuhoista Suomen luonnolle. Niiden metsästys on niin suuri ekoteko, että kauhistelun sijaan tähän työhön omilla varoillaan osallistuvat metsästäjät pitäisi pikemminkin palkita tapporahalla jokaista hävitettyä minkkiä ja supikoiraa kohden, Antikainen toteaa.

Antikainen: Haitallisten vieraslajien pyynti on kotoperäisiä lajeja suojeleva ekoteko

Asianajajaliitto on myöntänyt Oikeusteko-palkinnon valtakunnansyyttäjälle. Palkinnon perustelujen mukaan valtakunnansyyttäjä Toiviainen on ollut rohkea uudistaja ja näkyvä aloitteentekijä, joka ei ole antanut vihapuheen vaikuttaa työhönsä. Monet hänen yksittäiset syyttämisratkaisunsa ovat aiheuttaneet paljon keskustelua ja eriäviä näkemyksiä.
Asianajajaliiton valtuuskunta on perjantaina kokouksessaan Savonlinnassa myöntänyt Oikeusteko-palkinnon valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiselle, kertoo Asianajajaliitto <a href="https://asianajajaliitto.fi/2022/06/oikeusteko-palkinto-valtakunnansyyttaja-raija-toiviaiselle/">tiedotteessaan</a>. Palkinnon perusteluissa sanotaan, että &#8221;valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on ollut rohkea uudistaja ja näkyvä aloitteentekijä, joka ei ole antanut vihapuheen vaikuttaa työhönsä&#8221;.
Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharjun mukaan valtakunnansyyttäjänä Toiviainen on osoittanut &#8221;poikkeuksellista kyvykkyyttä ja ennakkoluulottomuutta&#8221; esimerkiksi sananvapauslainsäädännön tulkitsemisessa.
&#8211; Toiviainen on joutunut avaustensa johdosta myös sietämään paljon sellaista häirintää ja vihapuhetta, jollaista ei valtakunnansyyttäjään viranomaistahona ole aiemmin kohdistettu, mutta hän ei ole antanut sen häiritä työtään.
&#8211; Vaikka yksittäiset syyttämisratkaisut ovat aiheuttaneet paljon keskustelua ja eriäviä näkemyksiä, Toiviainen on tehnyt rohkeasti sitä työtä, mikä hänelle on kuulunut, Räihä-Mäntyharju sanoo.
Oppositiopoliitikkojen sananvapaus valtakunnansyyttäjän hampaissa
Moni voisi pitää Asianajajaliiton antamaa palkintoa sarkastisena vitsinä, sillä vuonna 2018 valtakunnansyyttäjänä aloittanut Raija Toiviainen on tullut vuosien mittaan enimmäkseen tunnetuksi sitkeästä pyrkimyksestään yrittää rajoittaa oppositiopoliitikkojen sananvapautta.
Erityisesti Toiviaisen hampaissa ovat olleet perussuomalaiset poliitikot. Esimerkiksi kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on saanut kaksi sakkotuomiota kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Toiviaisen kaudella.
Vuonna 2020 valtakunnansyyttäjä Toiviainen pyysi eduskunnalta lupaa asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tämän eduskunnassa pitämän, vieraslajeja käsitelleen puheen takia. Eduskunta ei antanut lupaa syytteen nostamiseen.
Joulukuussa 2021 Pohjanmaan käräjäoikeus <a href="https://stage.sudev.fi/peltokankaan-vapauttava-tuomio-on-poikkeuksellinen-tappio-valtakunnansyyttajalle-uran-loppumetreilla/">hylkäsi</a> valtakunnansyyttäjän nostaman syytteen kansanedustaja Mauri Peltokangasta vastaan. Käräjäoikeuden huolellisesti perustellun päätöksen mukaan Peltokankaan Facebook-kirjoitukset eivät olleet kiihottamista kansanryhmää vastaan.
Perussuomalaisten nuorten varapuheenjohtaja Auri Saarelaista valtakunnansyyttäjä <a href="https://stage.sudev.fi/valtakunnansyyttaja-raija-toiviainen-jahtasi-nuorta-naista-kolme-vuotta-ja-sai-lopulta-nenilleen/">jahtasi</a> sitkeästi kolme vuotta hovioikeuteen asti, kunnes sai lopulta nenilleen.
Päivi Räsäsen kiirastuli jatkuu
Raija Toiviainen ajoi sitkeästi syytettä myös kristillisdemokraattien Päivi Räsästä vastaan tämän vanhoista kirjoituksista homoseksuaaleja koskien, vaikka poliisi oli jo kertaalleen tehnyt asiasta tutkimattajättämispäätöksen. Räsäsen <a href="https://stage.sudev.fi/paivi-rasasen-mukaan-valtakunnansyyttaja-raija-toiviaisen-ajama-syyte-sisaltaa-perattomia-lausumia-hanen-nakemyksistaan-vaivannut-todella-paljon/">mukaan</a> syyte sisälsi jopa perättömiä lausumia hänen näkemyksistään.
Maaliskuun lopussa Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet Päivi Räsästä vastaan. Juttua oikeudessa ajanut valtionsyyttäjä Anu Mantila on ilmaissut tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioon, joten asian puinti jatkunee hovioikeudessa.
Vasemmistolainen ei joutunut syytteeseen
Kaikkien poliitikkojen sananvapautta valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ei ole halunnut rajoittaa. Esimerkiksi vasemmistoliiton ex-toiminnanjohtajan <a href="https://stage.sudev.fi/tappamiseen-ja-vakivaltaan-yllyttaminen-somessa-ei-ollut-rikos-valtakunnansyyttaja-toiviainen-ei-nosta-syytetta-vasemmistoliiton-ex-toiminnanjohtajalle-vihakirjoituksista/">vihakirjoitukset</a>, joissa yllytettiin ihmisten tappamiseen ja väkivaltaan eivät Toiviaisen mielestä olleet kiihottamista kansanryhmää vastaan.
Oikeusteko-palkinto myönnettiin nyt yhdeksännen kerran. Se on myönnetty aiemmin muun muassa toimittaja Paavo Teittiselle, Oulun käräjäoikeudelle ja oikeuskansleri Jaakko Jonkalle.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiselle Oikeusteko-palkinto

Toissa viikonloppuna Pirkanmaalla järjestettiin kolmatta kertaa pienpetopyynnin metsästyksen joukkuekilpailu, mikä keskittyi erityisesti haitallisten vieraslajien poistamiseen Suomen luonnosta. Tavoitteena oli saada mahdollisimman moni metsästäjä mukaan poistamaan pienpetoja, kuten minkkejä ja supikoiria sekä kettuja. Pisteytyksellä metsästys kohdennettiin juuri minkkeihin ja supikoiriin, jotka ovat Suomen luonnon monimuotoisuudelle haitallisia pienpetoja.
Perussuomalaiset kansanedustajat, metsästystä harrastavat Petri Huru ja Jenna Simula pitävät järjestettyä tapahtumaa esimerkillisenä tapana kannustaa metsästäjiä riistan metsästyksen lisäksi huolehtimaan myös riistanhoidollisista toimenpiteistä, joihin pienpetojen metsästys kuuluu.
&#8211; Sosiaalisessa mediassa syntyi aivan tarpeeton kohu, jonka vuoksi metsästystä on jälleen mustamaalattu ja metsästäjät ovat saaneet jopa tappouhkauksia, Huru paheksuu.
Metsästäjät tekevät arvokasta työtä
Huru ja Simula pitävät tärkeänä pienpetometsästystä ja huomauttavat metsästäjien poistavan kyseisiä pienpetoja aiheuttamatta niille minkäänlaista ylimääräistä kipua tai tuskaa. He korostavat, ettei supille ja minkille ole luonnollisia vihollisia riittävästi, minkä vuoksi ne verottavat suomalaista vesilintukantaa mukaan lukien myös monia suojeltavia lajeja.
&#8211; Tosiasia on, että metsästäjät tekevät äärimmäisen arvokasta työtä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, ja se olisi hyvä eläinsuojelijoidenkin ymmärtää, Simula sanoo.
Saatiin näyttämään teurastustapahtumalta
Perussuomalaisedustajien mukaan metsästäjien tekemää työtä suomalaisen luonnon ei arvosteta tarpeeksi, eikä edelleenkään metsästäjiä myöskään kuulla tarpeeksi luonnonsuojelullisissa kysymyksissä.
&#8211; Pienpetopyyntikilpailu saatiin näyttämään julmalta teurastustapahtumalta, mitä se ei ollut, vaan päinvastoin haitallisia petoja poistettiin täysin asianmukaisesti, millä muun muassa parannetaan alueen lintujen pesimisoloja tulevana keväänä, edustajat painottavat.

Huru ja Simula: Metsästäjät tekevät arvokasta työtä Suomen luonnon eteen

Valtakunnansyyttäjä on pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) syytteeseen tämän eduskunnassa pitämän puheenvuoron takia. On melko epätodennäköistä, että eduskunnan lupa syytteeseen asettamiselle heltiäisi, sillä se vaatii viiden kuudesosan enemmistön. 
Eduskunta <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Pyynt%C3%B6-saada-suostumus-asettaa-kansanedustaja-syytteeseen.aspx">tiedottaa</a>, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen hänen eduskunnan täysistunnossa kesäkuussa 2019 käyttämänsä puheenvuoron johdosta. Kyse on ilmauksesta &#8221;vieraslajit&#8221;. Asiassa on toimitettu esitutkinta, ja poliisi on katsonut asiassa olevan syytä epäillä edustaja Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Syyttäjä: Ihmisryhmien vertaaminen kasveihin on loukkaavaa
Lupapyyntönsä <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Documents/syytelupapyynt%C3%B6.pdf">mukaan</a> valtakunnansyyttäjä pitää Mäenpään käyttämää ilmaisua &#8221;vieraslajit&#8221; epäasiallisena sekä &#8221;islaminuskoisia ja erityisesti islaminuskoisia turvapaikanhakijoita halventavana&#8221;. Toiviaisen mukaan &#8221;suomalaisessa yhteiskunnassa vakiintuneiden arvokäsitysten&#8221; perusteella ihmisryhmien vertaaminen kasveihin on halventavaa ja loukkaa niihin kuuluvien ihmisten yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa.
Perustuslain mukaan kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.
Eduskunta ei ikinä aiemmin ole myöntänyt syytelupaa
Suomen itsenäisyyden aikana on ollut vain kolme aiempaa tapausta, jossa eduskunnalta on pyydetty suostumusta perustuslain 30 §:n mukaisesti syytteen nostamiseen sellaisista puheista, jotka kansanedustaja on lausunut eduskunnassa. Kertaakaan eduskunta ei ole myöntänyt lupaa syytteen nostamiseksi. Suomen Uutiset kertoi näistä ennakkotapauksista tarkemmin <a href="https://stage.sudev.fi/poliisi-aloittaa-esitutkinnan-kansanedustaja-juha-maenpaan-eduskuntapuheesta/">aiemmassa artikkelissaan</a>.
Valtakunnansyyttäjä toteaa pyynnössään erikseen, että vaikka eduskunta antaisi suostumuksen, tämä ei vielä välttämättä tarkoita sitä, että valtakunnansyyttäjä asettaisi edustaja Mäenpään syytteeseen. Mutta mikäli eduskunta ei anna suostumustaan, valtakunnansyyttäjä on pakotettu tekemään päätöksen syyttämättä jättämisestä syyteoikeuden puuttumisen vuoksi.
Syyttämispyyntö otetaan lähetekeskusteluun eduskunnan täysistunnossa kevätistuntokauden alussa. Sen jälkeen eduskunta pyytää perustuslakivaliokunnalta mietintöä syyttämispyynnöstä. Tämän mietinnön pohjalta eduskunta päättää asiasta äänestämällä täysistunnossa.

Valtakunnansyyttäjä pyytää eduskunnan suostumusta asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen

Missä EU siellä ongelma. Tämä koskee ihmisten lisäksi jopa kasveja ja eläimiä. Tuorein ongelma nousi esiin EU:n vieraslajilistaa määritettäessä.
Suomi on määritellyt oman vieraslajistrategiansa jo keväällä 2012. Sen tavoitteena on estää haittoja, joita Suomeen kulkeutuvat tänne alunperin kuulumattomat kasvi- tai eläinlajit voisivat aiheuttaa Suomen luonnolle ja elinkeinoille.
Nyt EU pyrkii kehittämään vastaavan lainsäädännön, joka koskisi koko EU:n aluetta. Sitä varten täytyy kansalliset ja EU:n laajuiset säädökset sovittaa yhteen.
Ongelmana Kreikka ja vaalien tuoma kiire
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta käsitteli torstaina valtioneuvoston kirjelmää eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vieraslajien hallinnasta. Valiokunta olisi halunnut nähtäväkseen EU-viranomaisten kaavailemat listat vierasperäisistä lajeista sekä kustannusarviot siitä, paljonko vieraslajien hallinta maksaa.
&#8211; Mutta mitään tällaista listaa emme saaneet, emmekä myöskään tietoa tulevista kustannuksista. Eduskunta luovutti näin päätösvallan ylemmille EU-tahoille eli joutui ostamaan sian säkissä, perussuomalaisten kansanedustaja Lauri Heikkilä kertoo.
&#8211; Perussuomalaisten ryhmässä olimme kyllä tätä vastaan. Mutta emme olisi voineet edes yhdessä keskustan kanssa estää tätä toteutumasta, joten näin kävi, Heikkilä toteaa.
Ongelmana on kiire. EU:n puheenjohtajamaana sattumoisin toimiva Kreikka haluaa vieraslajiasetuksen tulevan voimaan jo nykyisen EU-parlamentin aikana &#8211; joten asialla näyttää olevan tulinen kiire.
&#8211; Mutta tämähän on tekaistu kiire. Eiväthän kasvit ja eläimet valtaa Suomea yhden vuoden aikana. Olisimme voineet hyvin lykätä päätöstä vuoden tai kaksi.
&#8211; Ongelmana on, ettei asiaa ole valmisteltu niin, että tietäisimme mistä päätämme. Tämä antaa ikävän kuvan sekä EU-viranomaisten että Suomen virkakunnan toiminnasta EU-lainsäädännössä. Eikö ole 18 vuodessa opittu valmistelemaan asioita ajoissa, Heikkilä kysyy.
Saako minkkejä 
kohta kasvattaa?
Heikkilä valottaa, mitä mahdollisuuksia avoimen valtakirjan jättäminen voi merkitä.
&#8211; Vihreäthän ujuttivat rikkidirektiivin EU-lainsäädäntöön edellisen hallituksen selän takana. Nythän keskustellaan jatkuvasti turkiseläinten kasvattamisesta, jonka eduskunta päätti juuri viime vuonna olevan luvallista myös jatkossa. Entäpä jos vihreät määrittelevät minkin, supikoiran ja eräät kettulajit vierasperäisiksi? Estäisikö se turkiselinkeinon harjoittamisen Suomessa, Heikkilä varoittaa.
Jo kansallinen vieraslajistrategia määrittää erityisen haitallisiksi lajeiksi jättiputket, kurtturuusun, rapuruton, espanjansiruetanan &#8211; ja minkin.
&#8211; Mielestäni tällainen asia olisi ehditty hoitaa mainiosti myös eurovaalien jälkeen kunnollisen valmistelun pohjalta, Heikkilä uskoo.

Vieraslajit

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi

Mäenpää vaatii toimenpiteitä hukkakauran torjumiseksi – yksi hukkakaurayksilö voi saastuttaa nopeasti kokonaisen peltolohkon

Antikainen: Haitallisten vieraslajien pyynti on kotoperäisiä lajeja suojeleva ekoteko

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiselle Oikeusteko-palkinto

Huru ja Simula: Metsästäjät tekevät arvokasta työtä Suomen luonnon eteen

Valtakunnansyyttäjä pyytää eduskunnan suostumusta asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen

Vieraslajeista ongelma eduskunnassa: EU pakottaa ostamaan sian säkissä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025