

PS ARKISTO
Valtakunnansyyttäjä pyytää eduskunnan suostumusta asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen
Valtakunnansyyttäjä on pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) syytteeseen tämän eduskunnassa pitämän puheenvuoron takia. On melko epätodennäköistä, että eduskunnan lupa syytteeseen asettamiselle heltiäisi, sillä se vaatii viiden kuudesosan enemmistön.
Eduskunta tiedottaa, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen hänen eduskunnan täysistunnossa kesäkuussa 2019 käyttämänsä puheenvuoron johdosta. Kyse on ilmauksesta ”vieraslajit”. Asiassa on toimitettu esitutkinta, ja poliisi on katsonut asiassa olevan syytä epäillä edustaja Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Syyttäjä: Ihmisryhmien vertaaminen kasveihin on loukkaavaa
Lupapyyntönsä mukaan valtakunnansyyttäjä pitää Mäenpään käyttämää ilmaisua ”vieraslajit” epäasiallisena sekä ”islaminuskoisia ja erityisesti islaminuskoisia turvapaikanhakijoita halventavana”. Toiviaisen mukaan ”suomalaisessa yhteiskunnassa vakiintuneiden arvokäsitysten” perusteella ihmisryhmien vertaaminen kasveihin on halventavaa ja loukkaa niihin kuuluvien ihmisten yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa.
Perustuslain mukaan kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.
Eduskunta ei ikinä aiemmin ole myöntänyt syytelupaa
Suomen itsenäisyyden aikana on ollut vain kolme aiempaa tapausta, jossa eduskunnalta on pyydetty suostumusta perustuslain 30 §:n mukaisesti syytteen nostamiseen sellaisista puheista, jotka kansanedustaja on lausunut eduskunnassa. Kertaakaan eduskunta ei ole myöntänyt lupaa syytteen nostamiseksi. Suomen Uutiset kertoi näistä ennakkotapauksista tarkemmin aiemmassa artikkelissaan.
Valtakunnansyyttäjä toteaa pyynnössään erikseen, että vaikka eduskunta antaisi suostumuksen, tämä ei vielä välttämättä tarkoita sitä, että valtakunnansyyttäjä asettaisi edustaja Mäenpään syytteeseen. Mutta mikäli eduskunta ei anna suostumustaan, valtakunnansyyttäjä on pakotettu tekemään päätöksen syyttämättä jättämisestä syyteoikeuden puuttumisen vuoksi.
Syyttämispyyntö otetaan lähetekeskusteluun eduskunnan täysistunnossa kevätistuntokauden alussa. Sen jälkeen eduskunta pyytää perustuslakivaliokunnalta mietintöä syyttämispyynnöstä. Tämän mietinnön pohjalta eduskunta päättää asiasta äänestämällä täysistunnossa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perustuslaki takaa kansanedustajille puheoikeuden – miksi vihertaustainen poliisi aloitti esitutkinnan Mäenpään eduskuntapuheesta?

Immonen: Sananvapautta uhataan monelta suunnalta

Ronkainen: Onko poliisi poliittisessa ohjauksessa?

Sensuuri kiihtyy, Ville Tavio nostaa esiin hätkähdyttävän luvun: ”3,6 % opposition kansanedustajista poliisitutkinnassa”

Professorilta ankarat moitteet valtakunnansyyttäjä Toiviaiselle: ”kansanedustajan voitava toimia kenenkään uhkaamatta ja painostamatta” – Juha Mäenpään tapaus rinnastuu presidentin immuniteettiin

Kansanedustaja Leena Meri vastaa professori Martin Scheininille: Syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan

Perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Syytelupaa ei pidä myöntää kansanedustaja Mäenpään tapauksessa
Viikon suosituimmat
Uusimmat

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää






